Viikon kuva

23. toukokuuta 2022: Tämän viikon pahaenteinen kuva esittää Kuuta täydellisen kuunpimennyksen aikana. Kuva on otettu 15. toukokuuta 2022 ESO:n Paranalin observatoriolla Chilessä. Kuunpimennyksen aikana maapallo on suoraan Auringon ja Kuun välissa, jolloin se peittää osan Auringon valosta. Tämä synnyttää Kuun pinnalle varjon. Punainen väri johtuu maapallon ilmakehän kanssa vuorovaikutuksessa olevasta Auringon valosta. Auringon valo sisältää kaikki spektrin värit. Ilmakehä häivyttää sinisen valon Rayleighin-sironnaksi kutsutussa prosessissa (mikä saa aikaan myös taivaan sinisen värin). Punainen valo läpäisee ilmakehän helpommin, ja samalla valon kulkusuunta hieman taipuu. Tämä punainen valo saavuttaa lopulta Kuun pinnan, mikä aiheuttaa näkyvän dramaattisen karmiininpunaisen sävyn. Tämä kuva on otettu täydellisen pimennyksen aikana, jolloin Maa peittää taakseen suurimman osan auringon valosta. Kaksi ESO-kolleegaa ottivat kuvan Paranalin observatoriolla amatööriteleskoopin avulla, joka on saanut lempinimekseen UT5. Nimi viittaa sen paljon suurempiin sisaruksiin, nimittäin neljään 8 metrin yksikköteleskooppiin, jotka muodostavat ESO:n Very Large Telescope, eli VLT-kaukoputken. Hauskana huomiona mainittakoon, että tähtitieteilijät käyttävät usein kuunpimennysten aikana otettuja ...

16. toukokuuta 2022: Event Horizon Telescope -kollaboraation maailmanlaajuinen tähtitieteilijöiden joukko paljasti 12. toukokuuta 2022 ensimmäisen kuvan Linnunradan ytimessä olevasta supermassiivisesta mustasta aukosta. Musta aukko on nimeltään Sagittarius A* tai Sgr A*, ja se sijaitsee 27000 valovuoden päässä meistä. Mustan aukon varjo on taivaalla vain 52 mikrokaarisekunnin levyinen. Se vastaa kooltaan sunnilleen munkin kokoa Kuun pinnalla Maasta katsottuna! Edes suurimmat yksittäiset teleskoopit eivät pysty näkemään tätä pientä pistettä. Event Horizon Telescope yhdistää eri puolilla maailmaa sijaitsevien radioteleskooppien havainnot yhteen. Myös osittain ESO:n omistuksessa olevat ALMA ja APEX kuuluvat verkostoon. Event Horizon Telescope luo yhden tehokkaan jättiläisen: ”Maan kokoisen” virtuaalisen teleskoopin. Havainnoissa käytetään hyvin pitkän perusviivan interferometriaksi kutsuttua tekniikkaa. Tutkijat käyttävät analyysissa monimutkaisia algoritmeja, joilla tietoja käsitellään ja lopulta rekonstruoidaan tässä näkemämme kuva. Mustia aukkoja ei voi kuvata suoraan, koska ne ovat täysin tummia, mutta tähtitieteilijät voivat havaita niitä ympäröivän kuuman hehkuvan kaasun ja pölyn lähettämää radiosäteilyä. Tämä on synnyttänyt Sgr A*-kuvassa näkemämme munkkirinkilää muistuttavan ...

9. toukokuuta 2022: Tämän viikon kuvassa näkyy osittainen auringonpimennys, joka näkyi Chilen Atacaman autiomaassa 30. huhtikuuta 2022. Tarkemmin kuva on otettu San Pedro de Atacamassa, Valle de la Lunan (Kuulaakso) yläpuolella. Tämä sijaitsee ALMA:n (Atacama Large Millimeter/sub-millimeter Array) lähellä. ESO omistaa ALMAn yhdessä eurooppalaisten kumppaneidensa kanssa ja se operoi teleskooppia. Kuva esittää osittaisen auringonpimennyksen aikaista kuvasarjaa. Osittaisessa pimennyksessä Kuu peittää osan Auringosta. Tämä saa aikaan vaikutelman, että pieni osa Auringosta on leikattu pois. Koko vaihe kesti vain 54 minuuttia, ja katsojat olivat iloisesti yllättyneitä tapahtumasta tavallisen auringonlaskun sijaan. Valle de la Luna loistaa myös tulivuoren pölyn peittämän auringonlaskun hehkussa. Tämän syynä on Hunga Tonga -tulivuoren tuhka, joka purkautui joulukuussa 2021. Tuhka on kappautuneena korkealla ilmakehässä saaden aikaan pehmeän aamunkoiton kaltaisen valon, joka antaa kohtaukselle epätavallisen Marsin näkymää muistuttavan vaikutelman.

2. toukokuuta 2022: Tämä Viikon kuva esittelee upean NGC3627 -galaksin, joka tunnetaan myös nimellä Messier 66. Se sijaitsee noin 31 miljoonan valovuoden päässä Maasta Leijonan-tähdistössä. Kuva on otettu Chilessä ESO:n VLT-teleskoopin (VLT) Multi-Unit Spectroscopic Explorer (MUSE) instrumentilla. Miksi kuvassa on epätavallisia värejä? Kuvassa on yhdistetty valon eri allonpituuksien havaintoja. Mutta sen sijaan, että näkisit galaksin tähdet kuten tavaillisissa kuvissa, tässä kuvassa näkyy äskettäin syntyneiden tähtien ionisoima kaasu. Vety, happi ja rikki on kuvassa merkitty vastaavasti punaisella, sininellä ja oranssilla. Kuva on otettu osana Physics at High Angular resolution in Nearby GalaxieS (PHANGS) -projektia, jossa hyödynnetään eri aallonpituuksilla toimivia kaukoputkia. Projektissa tehdään läheisistä galakseista tarkkoja havaintoja. Projektin tavoitteena on ymmärtää paremmin galakseissa tähtien muodostumista erilaisissa ympärisöissä, sekä mitkä tekijät käynnistävät tai estävät tähtien syntymistä.

25. huhtikuuta 2022: Tämä kuva on otettu ESO:n La Sillan observatoriolta Chilen Atacaman autiomaasta. Kuvassa Linnunrata kurkistaa upeasti horisontin yläpuolelle. Kaksi observatorion teleskooppia sulkee tähtitaivaan yli kurottuvan pölyvyön omaan syleilyynsä. Oikealla on ESO:n 3.6-metrin teleskooppi, jonka vieressä on sen pienemmän 'Coudé Auxiliary Telescope'-kaukoputki sisaruksen kupu, joka on jo poistettu käytöstä. Vasemmalla näkyy Ruotsalaisen–ESO alimillimetri teleskoopin vastaanotin, joka on myös poistettu käytöstä. Kauempana kuvassa ulottuen melkein kuvan keskelle sijaitsevat muut La Sillan rakennukset ja kaukoputket, joiden ääriviivat erottuvat hehkuvaa taivasta vasten. Kaukana näkyvät kaupungin valot, jotka tulevat pitkillä valotuksilla näkyväksi, vaikka absoluuttisesti ovatkin hyvin himmeitä. Keskustan vasemmalta puolelta alkava pehmeä valon hehku, joka kaartuu hiljalleen taivaan poikki, on eläinratavaloa. Se on aurinkokunnan tasossa olevan pölyn sirottamaa auringonvaloa.

18. huhtikuuta 2022: Taivaalla kahden ESO:n VLT-aputeleskoopin yläpuolella leijuu kaksi epämääräisiä täplää. Nämä ovat Suuri ja Pieni Magellanin pilvi. Ne ovat kaksi noin 50:stä paljon massiivisempaa Linnunrataa kiertävästä seuralaisgalaksista. Vaikka ne ovatkin Linnunrataan verrattuna pieniä, niin Magellanin pilvissä on silti miljardeja tähtiä. Kuvan oikeassa alakulmassa olevan suuren Magellanin pilven halkaisija on 14000 valovuotta, ja ylhäällä keskellä olevan pienen Magellanin pilven halkaisija on 7000 valovuotta. Galaksien etäisyydet ovat vastaavasti 160000 ja 200000 valovuotta ja nämä satelliittigalaksit ovat paljon lähempänä Linnunrataa kuin meitä lähin suuri galaksi, eli Andromeda. Se on noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä meistä. Nämä galaksit ovat meidän lähimpiä naapureitamme. Taivaalla näkyvää heikkoa punaista hehkua kutsutaan ilmahehkuksi. Se on valoa, jota atomit ja molekyylit luonnollisesti lähettävät korkealla ilmakehässä. Tässä tapauksessa valon lähteenä toimii happi. Nämä utuiset galaksit näkyvät vain eteläisellä pallonpuoliskolla kaupunkien valosaasteen ulkopuolella. Tämä on yksi syy siihen, miksi ESO:n VLT on sijoitettu syrjäiselle Chilen Atacaman autiomaalle. Siellä voimme tutkia sellaisia kiehtovia ...

11. huhtikuuta 2022: Näkyykö kuvassa Tatooine-planeetta ja Millenium Falcon? Itse asiassa tämä viikon kuva esittää maailman suurimman taivaalle katsovan silmän, eli ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) perustuksia! Teleskooppia rakennetaan parhaillaan Cerro Armazonesin huipulla Chilen Atacaman autiomaassa. ELT aloittaa tieteellisen toiminnan vuonna 2027, ja siitä tulee yksi maailman johtavista tähtitieteen tutkimusyksiköistä. Tämä erikoinen pallomainen kuva on otettu tammikuussa 2022, ja se on tehty stereografista projektiota käyttäen, jossa panoraamakuva projisoidaan yhteen tasoon. Kuvassa näkyy ensimmäiset hahmotelmat ELT:n suuresta pallomaisesta kupolista, jonka sisälle tulee valtava 39m:n pääpeili, eli lyhyesti M1. Peili koostuu 798:sta kuusikulmaisesta segmentistä, ja sitä ohjataan reaaliajassa tarkoilla antureilla, jotta ne pysyvät täydellisesti linjassa. Tätä tekniikkaa kutsutaan aktiiviseksi optiikaksi. Toinen peili (M4) muuttaa muotoaan jopa 1000 kertaa sekunnissa ilmakehän turbulenssin vaikutusten korjaamiseksi. Tätä tekniikkaa kutsutaan adaptiiviseksi optiikaksi, ja sen avulla ELT pystyy ottamaan uskomattoman yksityiskohtaisia kuvia tähtitaivaan kohteista. Kuvassa myös ELT:n sijaintipaikan eristyneisyys lähikaupunkien aiheuttamasta valosaasteesta tulee hyvin esille. Cerro Armazonesin-tasanko sijaitsee 3000 metrin ...

4. huhtikuuta 2022: Upean tähtikirkkaan yötaivaan alla Chilen Atacaman autiomaassa kulkee tie kohti ESO:n La Silla observatorion teleskooppeja. Etualalla näkyy Tanskan 1.54-metrin teleskooppi, jonka takana taustalla ovat MPG/ESO 2.2-metrin teleskooppi ja ESO:n New Technology Telescope (NTT). Tanskan 1,45-metrin teleskooppi suorittaa öisiä tehtäviään ja pyrkii selvittämään kosmoksen mysteereitä. Sen avulla on tehty lukuisia tieteellisiä löytöjä, kuten lyhyiden gammapurkausten jälkihehkun havainnot. Ilmiö johtuu todennäköisesti kahden neutronitähden katastrofaalisesta törmäyksestä. MPG/ESO 2.2-metrin teleskooppi on myös tehokas gammapurkausten metsästäjä. Teleskoopin GROND-instrumentin avulla havaitaan näiden tapahtumien jälkihehkua, jota suuremmat kaukoputket havaitsevat vielä myöhemmin. Kaukoputkessa on myös spektrografi, sekä laajan kuvakentän kamera, jonka avulla on otettu upeita kuvia. Vaikka NTT näkyykin tässä kuvassa vain pienenä täplänä on se vastuussa eräistä tähtitieteen tärkeimmistä edistysaskeleista. Teleskooppien suuret peilit taipuvat oman painonsa alla, joten niitä on säädettävä optimaalisen kuvanlaadun ja tarkkojen yksityiskohtien saamiseksi. NTT oli ensimmäinen teleskooppi, jossa nämä säädöt tehtiin havaintojen aikana reaaliaikaisesti vertailutähtiä tarkkailemalla. Tämä aktiiviseksi optiikaksi kutsuttu tekniikka on nykyisin ...

28. maaliskuuta 2022: Tämä upea tähtien jäljet paljastava kuva on otettu ESO:n La Sillan observatoriolla Chilen Atacaman autiomaassa. Tähtien jäljet johtuvat Maan pyörimisestä. Pitkän valotusajan kuvassa tähdet näyttävät kiertävän eteläisen taivaannavan ympäri. Lähes tunnistamattomina kuvassa näkyvät Carina-sumu (keskeltä vasemmalle näkyvä kirkas magenta tahra), ja Suuri ja Pieni Magellaanin pilvi (siniset läiskät keskeltä ylös ja keskeltä oikealle). Kuvassa kaksi kolmesta BlackGEM-teleskoopista katselee kohti tähtitaivasta. Teleskoopit ovat rakentaneet ja niitä hallinnoivat Radboud University, Netherlands Research School for Astronomy (NOVA) ja KU Leuven. Kuvassa oikealla oleva teleskooppi oli valokuvan ottamishetkellä vielä rakenteilla, ja vain alusta oli valmiina ilman kupolia. BlackGEMin tavoittena on laajentua 15 kaukoputkeen, jotka pystyvät suorittamaan laajoja yötaivaan kartoituksia. BlackGEM liittyy LIGOn ja Virgon seuraan osaksi havaintolaitteita, joilla etsitään avaruuden dramaattisimpia tapahtumia, kuten mustien aukkojen ja neutronitähtien yhdistymisiä. Sen jälkeen kun LIGO ja Virgo ovat havainneet näistä törmäyksistä peräisin olevia gravitaatioaaltoja, BlackGEM kartoittaa suuria taivaan alueita etsiessään näissä tapahtumissa emittoitunutta näkyvää valoa. Muut observatoriot, ...

21. maaliskuuta 2022: ESO:n VLT-teleskoopin (VLT) Yksikköteleskooppi 4:stä lähtee kimppu tehokkaita lasersäteitä taivaalle Atacaman autiomaassa Chilessä. Mikä on näiden määränpää? Maan ilmakehän ylempi kerros noin 90 kilometrin korkeudella maan pinnalta, jossa on paljon natriumatomeja. Lasereiden väri on valittu siten, että sen avulla näitä atomeja pystytään virittämään, jolloin ne loistavat kirkkaasti, kuten tähdet. Tähtitieteilijät käyttävät näitä keinotekoisia tähtiä laskeakseen miten Maan ilmakehän turbulentti liike vaikuttaa tähtitieteen kohteista tulevaan valoon. Tätä tietoa käytetään muotoaan muuttavan peilin muodonmuutoksissa, joita tehdään reaaliajassa. Tekniikkka tunnetaan nimellä adaptiivinen optiikka, minkä avulla saadaan tehtyä paljon tarkempia havaintoja. Tämä teleskooppi tunnetaan myös nimellä Yepun, ja se on ainoa VLT:n kaukoputki, joka on varustettu Laser Guide Star Facility-laitteella. Jokaisen lasersädekeilan leveys on 30 senttimetriä ja teho on 22 wattia. Turvallisuussyistä järjestelmä on varustettu kameroilla, jotka valvovat lasereiden valaisemaa taivaan osaa. Jos tätä aluetta lähestyy lentokone, niin laserit sammutetaan nopeasti.

14. maaliskuuta 2022: Tässä kuvassa näkyy upea NGC4254 galaksi, joka tunnetaan myös nimellä Messier 99. Se on spiraaligalaksin malliesimerkki, jossa on selkeästi erottuvat galaksin keskustan ympärille kietoutuvat käsivarret. Messier 99 sijaitsee 49 miljoonan valovuoden päässä Maasta Bereniken hiusten tähdistössä. Tämä tarkka kuva on otettu ESO:n VLT-teleskoopin (VLT) Multi-Unit Spectroscopic Explorer (MUSE) instrumentilla. Kuvassa on yhdistelty useita eri väreillä tai aallonpituuksilla tehtyjä havaintoja. Näiden avulla vastasyntyneiden tähtien ionisoimat kaasupilvet näkyvät selkeästi. Kuvassa vety-, happi- ja rikkikaasu on esitetty punaisena, sinisenä ja oranssina. Kuva on otettu osana Physics at High Angular resolution in Nearby GalaxieS (PHANGS) -projektia, jossa lähigalakseista tehdään korkean resoluution havaintoja koko sähkömagneettisen spektrin alueella, jotta galaksien tähtien muodostumisen vaiheita ymmärrettäisiin paremmin.

7. maaliskuuta 2022: Noin 500 miljoonan valovuoden päässä Kuvanveistäjän tähdistössä sijaitsee melko erikoisen näköinen galaksi, joka tunnetaan nimellä Kärrynpyörägalaksi. Se oli aikoinaan tavallinen spiraaligalaksi, joka useita miljoonia vuosia sitten oli nokkakolarissa pienemmän seuralaisgalaksin kanssa. Tämä aiheutti galaksille nykyisen kärrynpyörää muistuttavan ulkonäön. Tässä kohteessa on myös muitakin kiinnostavia asioita. Oikean puoleisen kuvan vasemmassa alakulmassa tapahtuu jotain mielenkiintoista, sillä kuvassa näkyy supernova. Kuva on otettu joulukuussa 2021 ESO:n New Technology Telescope, eli NTT-teleskoopilla. Vasemmassa ESO:n VLT-teleskoopiin asennetun Multi Unit Spectroscopic Explorerin (MUSE) elokuussa 2014 ottamassa kuvassa on galaksi ennen supernovaräjähdystä. Tämä tapahtuma nimeltään SN2021afdx, on tyypin II supernova, joka tapahtuu, kun massiivinen tähti saavuttaa kehityksensä loppuvaiheen. Supernovat voivat saada tähden loistamaan kirkkaammin kuin koko isäntägalaksi, ja se voi olla havaittavissa kuukausia, tai jopa vuosia. Tämä on tähtitieteen aikaskaaloissa vain silmänräpäys. Supernovat ovat yksi syy siihen, miksi tähtitieteilijät sanovat, että meidät kaikki on tehty tähtipölystä. Supernovat levittävät raskaita alkuaineita ympäristöönsä, jotka saattavat päätyä myöhemmin osaksi tulevia ...

28. helmikuuta 2022: Tämä yönäkymä on otettu 1.54m tanskalaisten teleskoopin ja 3.6m telekoopin läheltä La Sillalle johtavalta tieltä. Kuvassa Linnunrata ja Magellanin pilvet näkyvät upeasti horisontin yläpuolella. ESO:n 3,6 metrin teleskooppi, joka näkyy kuvassa keskellä olevan kukkulan huipulla, sisältää HARPS-instrumentin, joka on tarkoitettu aurinkokunnan ulkopuolisten planeettojen löytämiseen radiaalinopeusmenetelmän avulla. Tässä menetelmässä planeetta havaitaan mittaamalla planeetan painovoiman aiheuttama keskustähden heiluva liike. Vasemmalla olevat tornit ovat BlackGEM-teleskooppien tukirakenteita, joita ei vielä oltu asennettu tämän kuvan ottamisen aikaan. BlackGEM on teleskooppien joukko, jotka etsivät voimakkaimpien painovoima-aaltolähteiden optisten vastineiden lähettämää valoa. Näitä ovat toisiinsa törmäävät neutronitähdet ja mustat aukot. Kuvan oikealla puolella näemme Suuren ja Pienen Magellanin pilven, jotka ovat kaksi epäsäännöllistä kääpiögalaksia. Ne kiertävät Linnunrataa noin 160 000 ja 200 000 valovuoden etäisyydellä. Chilen eteläisen keskiosan Mapuche-kulttuurissa nämä naapurigalaksit tunnettiin nimellä lafken, labken tai künchalabken (”laguunit”) sekä rünanko (”vesikaivot”). [1] Horisontissa näkyvää taivaan yli ulottuvaa punaista valonhohdetta kutsutaan ilmahehkuksi, joka on ilmakehän atomien ja molekyylien erilaisten ...

21. helmikuuta 2022: Tässä kuvassa vuodelta 2016 Aurinko nousee Cerro Armazonesin takaa. Auringonvalo valaisee vuoren huipun tasaisen siluetin ja aivan vuoren yläpuolella Venus todistaa uuden päivän alkua. Kuva on upea esimerkki krepuskulaarisista säteistä, joita esiintyy, kun jotkin kohteet, kuten pilvet tai vuoret, estävät osan takaata tulevasta auringonvalosta. Tämä ilmiö on tyypillinen auringonnousun ja auringonlaskun aikaan, kun aurinko on matalalla horisontissa tai aivan sen alapuolella. Cerro Armazonesin huippu tasoitettin ELT-kaukoputken (Extremely Large Telescope) toimintapaikaksi. ELT kaukoputkea rakennetaan parhaillaan ESO:n seuraavaksi lippulaiva observatorioksi. ELT:stä tulee on maailman suurin maailmankaikkeutta tarkasteleva silmä sen halkaisijaltaan 39 metrisellä pääpeilillään, joka pystyy keräämään 100 000 000 kertaa enemmän valoa kuin ihmissilmä. Sen avulla tähtitieteilijät pystyvät löytämään uusia planeettoja, joissa on saattanut kehittyä elämääkin. Kaukoputkella tutkitaan tähtien ja mustien aukkojen ominaisuuksia ja paljastetaan maailmankaikkeuden salaisuuksia. Kuva on otettu Paranalissa, jossa ESO:lla on useita kaukoputkia, kuten VLT-teleskooppi (Very Large Telescope, VLT), Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy (VISTA) ja VLT ...

14. helmikuuta 2022: Marsin ja Jupiterin välissä sijaitsevassa asteroidivyöhykessä on säilynyt jäänteitä varhaisesta aurinkokunnasta. Alue on täynnä epätavallisia asteroideja, joiden alkuperä kertoo myös maankaltaisten planeettojen alkuperästä. Näistä yksi kiehtovimmista on Elektra, joka on tässä SPHERE-instrumentilla kuvattuna ESO:n Very Large Telescope -teleskoopilla Paranalissa Chilessä. Aiemmin Elektralla tiedettiin olevan, ei ainoastaan yksi, vaan kaksi kuuta, jotka on kuvassa merkitty oranssilla ja vihreällä kiertoradalla. Nyt Anthony Berdeun johtama tähtitieteilijöiden ryhmä Thaimaan kansallisesta tähtitieteen tutkimuslaitoksesta, on löytänyt asteroidia kiertävän uuden kiertolaisen, joka on kuvassa merkitty sinisellä radalla. Tämä löytö tekee Elektrasta kaikkien aikojen ensimmäisen nelinkertaisen asteroidijärjestelmän. Tämä uusi, Elektran kolmas pikkukuu on alustavasti saanut nimen S/2014 (130) 2. Se sijaitsee lähempänä emoasteroidia kuin muut kuut, ja sen keskimääräinen etäisyys on hieman alle 350 km. Kuu on 15000 kertaa Elektraa himmeämpi. Tutkimusryhmä käytti ESO:n tiedearkiston julkista dataa ja uutta datankäsittelytekniikkaa, jonka avulla tämä pieni kuu löytyi. Löytö auttaa tähtitieteilijöitä ymmärtämään, miten nämä kiertolaiset muodostuivat, joka puolestaan antaa ratkaisevaa ...

7. helmikuuta 2022: Kuvassa oleva spiraaligalaksi NGC 7582 sijaitsee noin 70 miljoonan valovuoden päässä Maasta Kurjen tähdistössä. Sen ytimessä on supermassiivinen musta aukko. Nämä kuvat on otettu osana tutkimusta, jossa käytettiin ESO:n Very Large Telescope eli VLT-teleskooppia ja sen MUSE-instrumenttia. Havainnoilla selvitettiin aktiivisen mustan aukon vaikutusta galaksin tähtien muodostumiseen. Galaksissa on aktiivinen galaksiydin (AGN), jolla on erittäin energinen keskusta, jonka voimanlähteenä supermassiivinen musta aukko toimii. Se nielee sisuuksiinsa sen ympärillä olevaa materiaalia. Tässä prosessissa aine kuumenee, mikä tuottaa valtavia määriä energiaa ja voimakkaita ympäröivälle alueelle leviäviä ainevirtoja. Mutta mitä vaikutusta tällä on laajemmin galaksiin? Tätä selvitettiin hiljattain julkaistussa tutkimuksessa, jota johti Stéphanie Juneau USA:sta NSF:n NOIRLabista. Tutkimuksessa tarkasteltiin ionisoitujen alkuaineiden galaktista jakautumista. Oikealla olevassa kuvassa happi, typpi ja vety on kuvattu sinisellä, vihreällä ja punaisella. Punaiset hehkuvat alueet ovat alueita, joilla tapahtuu voimakasta tähtienmuodostusta, kun taas selvästi näkyvät siniset alueet muodostavat kartion muotoisen rakenteen, joka koostuu aktiivisesta galaksin ytimestä ulos virtaavaasta materiasta. Vasemmalla ...

31. tammikuuta 2022: Maailman suurimman taivaalle tarkkailevan silmän; ESO:n ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) rakentaminen menee eteenpäin! COVID-19-pandemian aiheuttaman rakennustöiden huomattavan hidastumisen ja lähes vuoden kestäneen täydellisen paikan sulkemisen jälkeen, töitä jatkettiin vuoden 2021 puolivälissä. Kuten tämä kuva tammikuulta 2022 osoittaa, niin jättimäisen 39 metrin teleskoopin perusta on nyt saatu valmiiksi. Tämä vie meidät askeleen lähemmäksi maailmankaikkeuden vaikeimpien mysteerien selvittämistä. ELT:n vaikuttavan kupolin muodot alkavat hahmottua. Valtava teleskooppirakennelma tulee olemaan noin 80 metriä korkea, halkaisijaltaan noin 88 metriä, mikä vastaa suunnilleen jalkapallokentän aluetta. Vasemmalla näet rakennustelineet ja kupolin tukirungon ensimmäisen osan rakennelmat. Runkoa tulee ympäröimään pyöreä apurakennus, ja sen betonipohja on lähes valmis. Erilaiset sähkö-, lämpö- ja hydraulilaitokset, joita käytetään ELT:n käyttämisessä, sijaitsevat täällä. Koko rakennelma lepää iskunvaimentimilla, jotka on jo asennettu ja valmisteltu suojaamaan rakennusta suuria maanjäristyksiä ja muita tärinöitä vastaan. Kupolin edessä, sisäänkäynnin vieressä tarkkanäköinen havaitsija voi nähdä syvän kuopan, johon erityinen testitorni asennetaan. Sen avulla testataan ja kalibroidaan teleskoopin M4-peiliä. Tämä ...

24. tammikuuta 2022: Noin 60 miljoonan valovuoden päässä Neitsyen tähdistössä kaksi galaksia NGC4567 ja NGC4568 ovat juuri törmäämässä ja sulautumassa toisiinsa. Lempinimeltään kohde on Perhosgalaksit, niiden siipimäisen rakenteensa vuoksi. Kohde on kuvattu 'FOcal Reducer and low dispersion Spectrograph 2', eli FORS2-instrumentilla, joka on asennettu ESO:n VLT-teleskoopiin (VLT) Paranalin observatoriossa Chilen Andeilla.Galaksien törmäykset eivät ole maailmankaikkeudessa epätavallisia. Saatamme kuvitella törmäysten olevan tuhoisia ja katastrofaalisia, mutta todellisuudessa ne ovat yllättävän rauhallisia. Törmäys muistuttaa tähtien, kaasun ja pölyn suorittamaa painovoiman aiheuttamaa tanssin koreografiaa. Myös Linnunradan lopullisena kohtalona pidetään tällaista törmäystä ja yhteensulautumista naapurigalaksi Andromedan kanssa vastaavanlaisessa kohtaamisessa.FORS2:ta kutsutaan usein Paranalin ”Sveitsin armeijan veitseksi” sen uskomattoman monipuolisuutensa vuoksi. Se on itse asiassa yksi kysytyimmistä instrumenteistamme. Sen lisäksi, että sillä voidaan ottaa tällaisia kuvia, se voi myös ottaa spektrejä jopa useista kymmenistä kosmisista kohteista samanaikaisesti, tai tutkia polarisoitua valoa.Tämä kuva on otettu osana ESO:n Kosmiset helmet (Cosmic Gems) -ohjelmaa, joka on tieteen tiedottamishanke, jonka tarkoituksena on tuottaa kuvia ...

17. tammikuuta 2022: Yksinäisen vartijan tavoin ESO:n VLT Survey Telescope (VST) seisoskelee Linnunradalle levittyvien tähtien alla tässä mystisessä viikon kuvassa. Hiljattain 10-vuotissyntymäpäiväänsä viettänyt VST sijaitsee ESO:n Paranalin observatoriolla VLT-teleskoopin (VLT) ohella. VST palvelee kuitenkin hyvin erilaista tarkoitusta kuin VLT. Sen sijaan, että se tutkisi tarkasti pieniä taivaan alueita, se kartoittaa jatkuvasti paljon laajempia taivaan alueita. Se kartoittaa ja luetteloi useita eri tähtitaivaan kohteita läheisistä tähdistä kaukaisiin galakseihin. ESO:n Paranalin observatorio Chilen Atacaman autiomaassa on ihanteellinen paikka maanpäällä tehtävään tähtitieteen tutkimukseen. Siellä on yli 300 selkeää yötä vuodessa. Sen syrjäinen sijainti kaukana valosaasteesta, esittelee taivaan, joka on riittävän pimeä, jotta Linnunrata näkyy upean yksityiskohtaisesti, kuten tässä kuvassa näemme.

10. tammikuuta 2022: Tämän viikon kuva näyttää melkein syötävältä! Vaikka se muistuttaakin suussa sulavaa kinuskipyörrettä, se on itse asiassa NGC1300-galaksin kuva, joka sijaitsee noin 61 miljoonan valovuoden päässä Maasta Eridanuksen tähdistössä. NGC1300 on spiraaligalaksi, jossa on selvästi erottuva tähdistä ja kaasusta koostuva sauva (kuvassa vaakasuoraan), sekä keskellä oleva rengas, jossa tapahtuu voimakasta tähtiensyntyä. Kuvassa on yhdistelty eri värejä tai oikeammin sanottuna eri aallonpituuksien havaintoja. Kullan värinen hehku tulee molekyylikaasun pilvistä, jotka ovat tähtiä muostavaa raaka-ainetta. Nämä havainnot on tehty Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA-teleskoopilla, jossa ESO on yhtenä kumppanina. Kuvan taustalla näkyvät sinertävät alueet paljastavat hieman vanhempien, jo muodostuneiden tähtien jakautumisen, joka on kuvattu ESO:n VLT-teleskoopilla Multi-Unit Spectroscopic Explorer, eli MUSE-instrumentilla. Kuvat on otettu osana PHANGS-projektia (Physics at High Angular Resolution in Nearby Galaxies), jossa läheisistä galakseista tehdään korkean resoluution havaintoja kaikilla sähkömagneettisen spektrin alueella toimivilla teleskoopeilla. Eri aallonpituudet voivat paljastaa galaksien salaisuuksia ja vertaamalla eri aallonpituuksia tähtitieteilijät pystyvät tutkimaan, mikä aktivoi, ...