Lehdistötiedote

Linnunradan pieni, mutta pippurinen naapurigalaksi

14. lokakuuta 2009

ESO julkistaa tänään uuden näyttävän kuvan yhdestä galaktisesta lähinaapuristamme, Barnardin galaksista, joka tunnetaan myös nimellä NGC 6822. Galaksissa on alueita, joilla syntyy paljon uusia tähtiä, sekä outoja tähtisumuja, kuten vasemmassa yläkulmassa selvästi näkyvä kupla. Tähtitieteilijät luokittelevat NGC 6822:n epäsäännölliseksi kääpiögalaksiksi johtuen sen epämääräisestä muodosta ja galaktisessa mittakaavassa suhteellisen pienestä koosta. Näiden kosmisten poikkeusyksilöiden erikoiset muodot auttavat tutkijoita ymmärtämään, kuinka galaksit ovat keskenään vuorovaikutuksessa, kehittyvät ja ajoittain ”syövät” toisiaan jättäen jäljelle säteileviä, tähtien täplittämiä jäänteitä.

Barnardin galaksi hohtaa ESOn uudessa kuvassa etualalla näkyvän tähtimeren alapuolella Jousimiehen tähtikuvion suunnassa. Tähtimittakaavassa suhteellisen lähellä noin 1,6 miljoonan valovuoden päässä sijaitseva Barnardin galaksi kuuluu niin kutsuttuun paikalliseen ryhmään eli galaksijoukkoon, johon myös oma Linnunratamme kuuluu. Nimitys NGC 6822 on peräisin kohteen löytäjältä, amerikkalaiselta tähtitieteilijältä Edward Emerson Barnardilta, joka ensimmäisenä paikansi tämän vaikeasti löydettävän kosmisen saarekkeen 125-millisellä linssikaukoputkella vuonna 1884.

Tähtitieteilijät ottivat tämän viimeisimmän kuvan WFI-kuvausjärjestelmällä (Wide Field Imager, laajakuvakulmainen kuvausjärjestelmä), joka on yhdistetty 2,2-metriseen MPG/ESO-kaukoputkeen ESOn La Sillan observatoriossa Pohjois-Chilessä. Vaikka Barnardin galaksilla ei ole galaktisten naapuriensa Linnunradan, Andromedan ja Kolmion galaksin majesteettisia kierteishaaroja ja kirkasta keskuspullistumaa, myös tästä kääpiögalaksista löytyy runsain mitoin tähtimittakaavan loistoa ja pyrotekniikkaa. Kuvassa näkyvät punertavat tähtisumut ovat alueita, joissa tapahtuu aktiivista tähtien muodostumista nuorten ja kuumien tähtien lämmittäessä läheisiä kaasupilviä. Kuvan vasemmassa yläkulmassa näkyy lisäksi vaikuttava kuplanmuotoinen tähtisumu. Joukko massiivisia, hehkuvan kuumia tähtiä lähettää tähtisumun keskellä hiukkasaaltoja, jotka törmäävät ympäröivään tähtienväliseen materiaaliin. Tästä syntyvä kirkas muodostelma näyttää meidän perspektiivistämme katsottuna kehämäiseltä. Koko Barnardin galaksi on tällaisten pienten, mutta pippuristen tähtien tuottamien kuumien hiukkasaaltojen täplittämä.

Barnardin galaksi on kooltaan vain noin kymmenesosan Linnunratamme koosta, joten sitä sopii hyvin nimittää kääpiögalaksiksi. Siihen kuuluu noin 10 miljoonaa tähteä, mikä on Linnunradan 400 miljardiin tähteen verrattuna varsin vähän. Paikallisessa ryhmässä – kuten myös muualla universumissa – kääpiögalakseja on kuitenkin suurempia ja muodokkaampia serkkujaan lukumääräisesti paljon enemmän.

Barnardin galaksin kaltaisten epäsäännöllisten kääpiögalaksien sattumanvarainen, läiskämäinen muoto syntyy, kun galaksi joutuu läheiseen kontaktiin toisten galaksien kanssa tai jopa toisen galaksin nielaisemaksi. Galaksit, kuten kaikki muukin universumissa, ovat jatkuvassa liikkeessä ja ohittavat usein toisensa lähietäisyydeltä. Joskus ne jopa kulkevat toinen toisensa läpi. Galaksien tähtitiheys on varsin pieni, joten vain harvat tähdet törmäävät toisiinsa näiden kosmisten mylläköiden aikana. Kappaleiden välillä vaikuttava vetovoima saattaa kuitenkin dramaattisesti vääristää ja sekoittaa toisensa ohittavien tai toisiinsa törmäävien galaksien muotoa. Kokonaiset tähtirykelmät voivat tulla irtikiskaistuksi tai singotuksi pois kotigalaksistaan, jolloin ne muodostavat uusia, muodoltaan epäsäännöllisiä kääpiögalakseja, kuten NGC 6822.

Lisätietoa

ESO (European Southern Observatory, Euroopan eteläinen observatorio) on tähtitieteen keskeinen eurooppalainen hallitustenvälinen organisaatio. Se on tuottavuudella mitattuna maailman johtava tähtitieteellinen observatorio. Sen toimintaa tukee 14 maata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maassa sijaitsevien tutkimusvälineiden kehittämiseen, rakentamiseen ja toimintaan. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä tärkeitä tieteellisiä havaintoja. ESOlla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön edistämisessä. ESOlla on Chilessä kolme huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESOlla on Paranalissa VLT-teleskooppi (Very Large Telescope). Se on maailman kehittynein näkyvän valon aallonpituuksia havainnoiva tähtitieteellinen observatorio. ESO on maailman suurimman tähtitieteen alan projektin, täysin uudenlaisen ALMA-teleskoopin, eurooppalainen yhteistyökumppani. ESO suunnittelee 42-metristä E-ELT-teleskooppia (European Extremely Large optical/near-infrared Telescope, eurooppalainen erittäin suuri optinen/lähi-infrapuna-alueen teleskooppi), josta tulee maailman suurin tähtitaivasta tarkkaileva silmä.

Yhteystiedot

Henri Boffin
ESO ELT Press Officer
Garching, Germany
Puh.: +49 89 3200 6222
Sähköposti: hboffin@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media