Ilmoitukset

28. marraskuuta 2023: Puolan tiedeakatemian (CAMK) Nicolaus Kopernikus tähtitieteen keskus vihki tänään Chilen Atacaman autiomaassa Cerro Murphyssä järjestetyssä juhlassa yhdessä Euroopan eteläisen observatorion (ESO) ja muiden tahojen kanssa uudistetun Rolf Chini Cerro Murphy -observatorion käyttöön. ESO:n Paranalin observatoriossa sijaitsevalla observatoriolla on tehty merkittäviä uudistuksia vuodesta 2020 lähtien, ja se on jälleen valmis aloittamaan tieteelliset havainnot, mikä merkitsee sen historiassa uutta aikakautta. Rolf Chini Cerro Murphy -observatorion avajaisissa juhlitaan kolmen uuden optisen teleskoopin tieteellisen toiminnan alkamista. Teleskoopit tulevat nykyisten teleskooppien rinnalle, ja niillä tutkitaan, kuinka nopeasti maailmankaikkeus laajenee. Observatorio on omistettu Araucaria-hankkeelle, joka on Chilen, Yhdysvaltojen ja Euroopan tähtitieteilijöiden välinen yhteistyöhanke, jossa keskitytään parantamaan extragalaktisten etäisyyksien kalibrointia. Tämä koostuu useista menetelmistä, joilla tähtitieteilijät mittaavat kohteiden etäisyyksiä koko maailmankaikkeudessa. Observatoriossa tehtävät havainnot ovat tärkeitä määritettäessä tarkasti maailmankaikkeuden laajenemisnopeutta. Observatorio sijaitsee korkealla ja kuivalla Atacaman autiomaalla, joten havainto-olosuhteet ovat maailman parhaita. Sen lisäksi, että paikka jakaa saman koskemattoman taivaan muiden ESO:n teleskooppien kanssa, ESO:n Erittäin suuri ...

15. marraskuuta 2023: Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA), jossa ESO on mukana yhtenä kumppanina, on tehnyt korkeimman resoluution havainnot sitten toimintansa aloittamisen. Teknisen testin aikana ryhmä, johon kuului asiantuntijoita Chilessä sijaitsevasta Joint ALMA Observatory (JAO) -observatoriosta, Japanin kansallisesta tähtitieteellisestä observatoriosta (NAOJ), yhdysvaltalaisesta kansallisesta radiotähtitieteen observatoriosta (NRAO) ja ESO:sta, kuvasi laajentunutta tähteä 5 millikaarisekunnin tarkkuudella. Tämä osoittaa, että tähtitieteilijät pystyvät saavuttamaan ALMA:n avulla erotuskyvyn, joka vastaa 10 metrin pituisen linja-auton näkemistä Kuussa. ALMA koostuu 66 antennista, jotka voidaan sijoittaa eri paikkoihin Chilessä sijaitsevalla Chajnantorin ylätasangolla. Kukin antenni on varustettu vastaanottimilla, joiden avulla voidaan havaita radioaaltoja eri taajuusalueilla eli kaistoilla. ALMA:n erotuskyky paranee sekä antennien välisen maksimietäisyyden kasvaessa että havaintojen taajuuden kasvaessa. Uudet kuvat otettiin ALMA-antennien laajimmalla mahdollisella kokoonpanolla, jossa antennien suurin etäisyys toisistaan on 16 km. Havainnot tehtiin käyttäen Band 10 -vastaanottimia, joiden avulla ALMA voi tehdä havaintoja jopa 950 GHz:n taajuudella, joka on ALMA:n korkein mahdollinen taajuus. Koska nämä havainnot olivat ALMA:n kyvykkyyden ...

6. marraskuuta 2023: Euroopan avaruusjärjestön (ESA) johtaman Zero Debris Charter -peruskirjan tavoitteena on ottaa kantaa Maan kiertoradalla olevan avaruusromun kasvaviin riskeihin. Peruskirja julkaistiin tänään Sevillassa, Espanjassa, järjestettävässä Space Summit 2023 -huippukokouksessa, ja se on yli 40 avaruusalan sidosryhmän, muun muassa Euroopan eteläisen observatorion (ESO), yhteistyöhön perustuva peruskirja. ESO:n kaltaisten maanpäällisten tähtitieteen organisaatioiden kannalta peruskirjassa tunnustetaan, että avaruusromulla voi olla haitallisia vaikutuksia pimeään ja hiljaiseen taivaaseen, ja siinä pyritään lieventämään sen vaikutusta "mahdollisimman paljon". Zero Debris Charter on tärkeä sopimus, jossa hahmotellaan sekä periaatteita että toimia avaruusromun ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Avaruusromulla tarkoitetaan maapallon kiertoradalla olevien käytöstä poistuneiden kappaleiden, kuten toimimattomien satelliittien, rakettien sirpaleiden tai muiden hajonneiden osien kokonaisuutta. Kuten peruskirjassa todetaan, avaruusromu voi vaarantaa avaruustoiminnan turvallisuuden sekä sellaisia teknologisia ja sosiaalisia hyötyjä, joita tämä toiminta ihmiskunnalle tarjoaa. Sopimus tehdään ajankohtana, jolloin avaruusteollisuus laajenee nopeasti, minkä vuoksi avaruusromu on kasvava huolenaihe sekä avaruusyrityksille ja -virastoille, mutta myös ESO:n kaltaisille maanpäällisille tähtitieteen organisaatioille. Peruskirjaa laadittaessa ESO ...

16. lokakuuta 2023: Viime viikolla ESO:n henkilökunnasta, tieteestä, teknologiasta sekä ESO:n ja Chilen välisestä yhteistyöstä kertova aikakapseli haudattiin seremoniassa ESO:n ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) rakennustyömaalla Cerro Armazonesilla Chilen Atacaman autiomaassa. Kapseli sinetöitiin peruskiven muuraus seremoniassa vuonna 2017, kun pian valmistuvan "maailman suurimman taivaalle katsovan silmän" rakentaminen alkoi. Se toimii symbolisena viestinä tuleville sukupolville ja sisältää muistoja Chilen viranomaisilta, muun muassa Chilen silloisen presidentin Michelle Bachelet Jerian laatan Chilen taivaan avaamisesta koko maailman yhteisille kysymyksille sekä chileläislasten piirustuksia, joissa kuvataan maailmankaikkeutta, ESO:n teleskooppeja ja Pohjois-Chilen maisemia. Kapselissa on myös mosaiikki ESO:n henkilökunnan valokuvista ja kopio teleskoopin tulevia tieteellisiä tavoitteita esittelevästä kirjasta [1]. Kannen päällä on Zerodur®ista valmistettu kaiverrettu kuusikulmio, joka on 1/5 mittakaavassa tehty malli yhdestä ELT:n pääpeilin segmentistä. ESO:n neuvoston jäsenet ja henkilökunta vierailivat ELT:n työmaalla viime viikolla ja he hautasivat kapselin ELT:n kupolin seinään ESO:n neuvoston puheenjohtajan Linda Tacconin (Saksa) ja varapuheenjohtaja Mirjam Lieshout-Vijverbergin (Alankomaat) johtamassa tilaisuudessa. Erillisessä tilaisuudessa muutama päivä myöhemmin ...

12. lokakuuta 2023: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) ja Chilen tasavalta allekirjoittivat 6. marraskuuta 1963 sopimuksen, jolla yhteistyö tähtitieteen alalla aloitettiin. Yhteistyöllä oli valtava maailmanlaajuinen vaikutus. Suhde mahdollisti ainutlaatuisten observatorioiden, kuten La Sillan, Paranalin ja ALMA:n rakentamisen Atacaman autiomaahan sekä vahvojen tähtitiedeyhteisöjen kehittymiseen ja huipputason tieteellisten läpimurtojen tekemiseen. Eilen ESO-neuvosto ja henkilökunta sekä ESO:n jäsenvaltioiden diplomaatit, Chilen viranomaiset ja tiedeyhteisö pitivät ESO:n Santiagon toimistolla juhlatilaisuuden, joka oli ensimmäinen monista sopimuksen 60-vuotisjuhlallisuuksista. Chilen ja ESO:n historiassa on useita vaiheita, joissa tätä kumppanuutta on vahvistettu. Ensimmäinen ESO:n perustama observatorio oli La Silla, joka avattiin vuonna 1969 Coquimbon alueelle, 600 kilometriä Santiagosta pohjoiseen. ESO:lla on siellä tällä hetkellä käytössä joitakin kokoluokkansa tuottavimpia optisen alueen teleskooppeja. Lisäksi siellä on menossa kansainvälisiä hankkeita, jotka edistävät yhteistyötä, korkeatasoista tutkimusta ja uusien ammattilaisten koulutusta. Vuonna 1996 ESO ja Chile allekirjoittivat lisäsopimuksen, jolla chileläisille tutkimuslaitoksille taattiin havaintoaikaa ESO:n teleskoopeilta. Lisäksi perustettiin ESO–Chile yhteiskomitea, joka hallinnoi rahastoa, joka jakaa kilpailtua rahoitusta. Rahaston avulla ...

27. syyskuuta 2023: ESO:n tähtitieteilijä (Full Astronomer) Francesca Primas on saanut ensimmäisenä Tyynenmeren alueen tähtitieteellisen seuran (Astronomical Society of the Pacific, ASP) Nancy Grace Roman -palkinnon. Primas on ensimmäinen henkilö, joka on saanut tämän palkinnon. Palkinto otettiin käyttöön tänä vuonna tunnustuksena "yksilölle tai ryhmälle merkittävästä panoksesta sukupuolten tasa-arvon ja inkluusion edistämiseksi tähtitieteessä ja siihen liittyvillä aloilla". Primas on tunnettu astrofyysikko, joka tutkii Linnunradan ja sen satelliittigalaksien kemiallista kehitystä. Hän on myös edelläkävijä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä tähtitieteessä yleisesti ja erityisesti ESO:ssa. Noin 15 vuotta sitten hän teki tutkimuksen naisten asemasta ESO:ssa selvittääkseen organisaation sukupuolijakaumaa. Tulokset olivat pettymys, sillä vain 18 prosenttia henkilökunnan jäsenistä identifioitui naisiksi, mutta tämä toimi pohjana keskusteluille ja tuleville toimille, joilla edistetään monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja inkluusiota ESO:ssa. Primas vastasi pitkälti tästä tutkimuksesta ja oli mukana perustamassa ESO:n monimuotoisuutta ja inkluusiota käsittelevää komiteaa. Sittemmin naispuolisen henkilökunnan osuus on noussut yli 26 prosenttiin, ja ESO pyrkii nostamaan sitä edelleen. Primas on toiminut myös ...

25. syyskuuta 2023: Cherenkov Telescope Array Observatory (CTAO) tulee olemaan maailman tehokkain maanpäällinen gammasäteilyä havaitseva observatorio. Rakentaminen tulee nyt edistymään, koska sen hallintoelimet ovat hiljattain luvanneet rahoitusta hankkeelle. CTAO:n hallituksen edustajien neuvosto ja CTAO gGmbH:n neuvosto, jonka jäsen ESO on, kokoontuivat 6. syyskuuta 2023 sopimaan seuraavista vaiheista, joilla CTAO:ta viedään kohti rakennusvaihetta. Osana yksimielistä sitoutumistaan hankkeen edistämiseen kaikki jäsenet sopivat ennakoidusti noin 30 miljoonan euron suuruisesta rahoituksesta vuodelle 2024. Tämä merkittävä lisäys CTAO:n rahoitukseen mahdollistaa uuden infrastruktuurin rakentamisen ja työvoiman kaksinkertaistamisen. CTAO koostuu kahdesta teleskooppien ryhmästä: CTAO-North sijaitsee La Palmassa Espanjassa ja CTAO-South on ESO:n Paranalin observatoriossa Chilessä. Laajojen suunnittelu- ja alkutoimien, kuten pohjoisen teleskoopin prototyypin testaamisen, jälkeen uusi rahoitus mahdollistaa CTAO:n etenemisen useilla suunnilla. Vuonna 2024 CTAO aikoo avata vähintään 30 uutta työpaikkaa ja aloittaa eteläisen toimipaikan infrastruktuurin kehittämisen, kuten teiden, sähköjärjestelmien ja perustusten rakentamisen. "Olemme tyytyväisiä kaikkien jäsenten vakaaseen sitoutumiseen CTAO:n edistämiseksi, ja odotamme innolla eteläisen teleskooppiverkoston sijoittamista Paranalille", sanoi ESO:n ...

14. elokuuta 2023: ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array), jossa ESO on mukana kumppanina, kansainvälinen tähtitieteilijä- ja insinööriryhmä on tehnyt ensimmäiset mittaukset käyttäen uusia vastaanottimia, jotka on asennettu useisiin ALMA-antenneihin. Vastaanottimet mahdollistavat ALMA:n havainnot viimeisellä taajuusalueella 2,6-4,5 millimetrin (67-116 GHz) aallonpituuksilla, jota varten se on suunniteltu. Tämä niin sanottu "Band 2" avaa uuden ikkunan kosmiseen alkuperäämme mahdollistaen mittaukset, jotka paljastavat kuinka kaukaiset tähdet ja galaksit muodostuvat, sekä selvittävät planeettojen alkuperää ja elämän rakennuspalikoita. Chilessä Chajnantorin ylätasangolla sijaitseva ALMA koostuu yhteensä 66 antennista, joista jokainen on varustettu erittäin herkkien vastaanottimien arsenaalilla. Jokainen vastaanotintyyppi havaitsee tietyllä kaistalla tai sähkömagneettisen spektrin alimillimetri/millimetri-alueeen aallonpituuksilla. Kaikkiaan nämä kaistat kattavat havaintoikkunan 0,3-8,6 millimetriä (950-35 GHz; vastaavasti Band 10:stä Band 1:een). Band 2 avaa täysin uuden ikkunan 67-84 GHz:n alueella samalla laajentaen 84-116 GHz:n taajuusalueella käytettävissä olevaa kaistanleveyttä, joka myös on osa Band 3:a. Ensimmäinen Band 2:n esituotantovaiheen vastaanotin asennettiin onnistuneesti ja sitä testattiin ALMA-antennilla aiemmin tänä vuonna. Nyt toiseen ALMA-antenniin ...

24. heinäkuuta 2023: ESO ja Square Kilometre Array Observatory (SKAO) ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, joka kattaa muun muassa strategian ja hallinnon, viestinnän, kansainväliset suhteet, tieteellisen koordinoinnin ja kestävyyden, monimuotoisuuden ja inkluusion. Sopimuksen allekirjoittivat tänään ESO:n päämajassa Garchingissa Saksassa SKAO:n pääjohtaja Phil Diamond ja ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons. SKAO on hallitustenvälinen järjestö, jonka tavoitteena on huippuluokan radioteleskooppien rakentaminen ja operoiminen muuttaakseen ymmärrystämme maailmankaikkeudesta. Siksi SKAO:n ja ESO:n intressien välillä on huomattavaa päällekkäisyyttä, sillä ESO:n tehtävänä on suunnitella, rakentaa ja operoida kehittyneitä maanpäällisiä observatorioita ja edistää kansainvälistä yhteistyötä tähtitieteen alalla. Itse asiassa ESO:lla ja SKAO:lla on ollut tiiviit yhteistyösuhteet SKAO:n perustamisesta lähtien, ja molempien organisaatioiden tutkijat, insinöörit ja hallintohenkilöt tekevät säännöllistä yhteistyötä. Esimerkiksi ESO ja SKAO ovat työskennelleet yhdessä lisätäkseen tietoisuutta pimeän ja hiljaisen taivaan suojelemisen tarpeesta. Molemmat ovat myös järjestäneet yhteisiä työpajoja, muun muassa eteläisen tähtitaivaan kartoittamisesta ESO:n ja SKAO:n tutkimusyksiköillä aiemmin tänä vuonna. Uusi sopimus vahvistaa yhteistyötä edistämällä ESO:n ja SKAO:n pitkän aikavälin suunnitelmien ...

20. heinäkuuta 2023: ESO:n vuosikertomus 2022 on nyt saatavilla. Siinä esitellään monia vuoden aikana tapahtuneita ESO:n aktiviteetteja. Sisällöstä löytyy muun muassa: ESO:n ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) rakentamisen vakaa eteneminen sekä Armazonesilla että Euroopassa. Kohokohtia ESO:n tutkimusyksiköiden mahdollistamasta uusimmasta tieteellisestä tutkimuksesta, jonka tuloksena vuoden aikana julkaistiin jälleen yli 1000 referoitua julkaisua. Näistä kohokohdista mainittakoon Event Horizon Telescope Consortiumin julkaisema kuva Sgr A* -mustan aukon varjosta (käyttäen sekä ALMA:a että APEX:ia). ERIS:n (Enhanced Resolution Imager and Spectrograph) käyttöönotto VLT:llä ja NIRPS:in käyttöönotto (Near InfraRed Planet Searcher) 3,6 metrin teleskoopilla sekä edistyminen kaikissa muissa instrumenttiprojekteissa. ALMA:n kehitys, mukaan lukien Band 2 -vastaanotinprojekti ja laajan kaista-alueen herkkyyden päivitys (Wide-Band Sensitivity Upgrade). Uuden Paranal-Armazones-aurinkosähkövoimalan toiminnan aloittaminen, mikä osoittaa ESO:n omistautumisen ympäristön kestävyydelle. ESO:n 60-vuotisjuhlallisuudet ESO:n toimipisteillä, jäsenvaltioissa ja Australiassa. Neuvoston hyväksyntä innostavalle, mutta haastavalle organisatoriselle visiolle, joka toimii ESO:n tulevaisuuden suunnannäyttäjänä. Tämä tuote on ladattavissa ilmaiseksi ja se on pian tilattavissa ESOshopista ilmaiseksi toimituskuluja vastaan. Oikeudet: ESO

25. toukokuuta 2023: ESO:n tähtitieteilijä Suzanna Randallin vetämän uuden kuukausittain ilmestyvän ohjelman ensimmäinen jakso julkaistaan tänään ESO:n YouTube-kanavalla. Chasing Starlightissa kiinnostavia tähtitieteen tarinoita käsitellään helposti lähestyttävästi tieteestä ja tekniikasta kiinnostuneelle nettiyleisölle. Avausjakso on omistettu yhdelle maailman kehittyneimmistä teleskoopeista, eli VLT-teleskoopille, joka täyttää tällä viikolla 25 vuotta. Vuosipäivän kunniaksi Randall esittelee viisi parasta VLT:n tekemää tieteen läpimurtoa, joihin kuuluvat ensimmäinen kuva gravitaatioaaltolähteestä ja ensimmäinen eksoplaneetan kuva. ESO:n uudistettu Youtube -kanava toimii Chasing Starlightin kotipaikkana. Uudistetussa kanavassa on nyt erityisiä soittolistoja, jotka on omistettu ESO:n, tähtitieteen ja tekniikan eri aiheille. Yksi soittolistoista on omistettu ESO:n Erittäin suurelle teleskoopille (ELT), jota parhaillaan rakennetaan Atacaman autiomaahan vain muutaman kilometrin päähän VLT:stä. Toisessa Wonders of the Universe-soittolistassa esitellään upeita tähtitieteen kohteita. ESO:n viimeisistä löydöistä ja uudistuksista, jotka aiemmin olivat ESOcast-soittolistalla, kuulet nyt Bite-Sized Astronomy Newsistä. Kun taas Broadcaster-soittolistalta löydät sellaista materiaalia, jota media- ja sisällöntuottajat voivat itse hyödyntää omissa lähetyksissään. Haluatko tilata videoita ESO:lta? Paina 'Subscribe and Notify' ...

25. toukokuuta 2023: ESO:n VLT-teleskooppi (Very Large Telescope), joka on yksi maailman kehittyneimmistä optisista teleskoopeista, viettää tänään 25-vuotisjuhliaan. Viimeisen kahden ja puolen vuosikymmenen aikana Chilen Atacaman autiomaassa sijaitseva VLT on vaikuttanut syvällisesti käsityksiimme maailmankaikkeudesta, ja se on tehnyt useita merkittäviä ensimmäisiä havaintoja. ESO:n VLT on Euroopan maanpäällisen optisen tähtitieteen huippuyksikkö. Se koostuu neljästä yksikköteleskoopista (Unit Telescopes), joiden pääpeilit ovat halkaisijaltaan 8,2 metriä, ja neljästä siirrettävästä 1,8-metrisestä aputeleskoopista, jotka muodostavat osan VLT-Interferometeristä. UT1 (Antu) otti ensimmäiset kuvansa 25. toukokuuta 1998, mikä aloitti tähtitieteessä uuden aikakauden. Sen jälkeen tähtitieteilijät ovat tehneet yli 10000 tieteellistä tutkimusta VLT-teleskoopeilla kerättyä dataa käyttäen, mikä tarkoittaa keskimäärin yli yhtä vertaisarvioitua julkaisua päivässä. VLT:n avulla tehdyt merkittävät tutkimukset sisältävät mm. Linnunradan keskustan supermassiivisen mustan aukon tutkimuksen ja maailmankaikkeuden kiihtyvän laajemisen havainnot, jotka molemmat johtivat Nobel-palkintoihin. Muita keskeisiä havaintoja ovat olleet ensimmäinen aurinkokunnan ulkopuolisen planeetan suora havainto ja ensimmäinen gravitaatioaaltolähteen näkyvän vastineen karakterisointi. VLT:n merkittävä panos tieteeseen on ollut mahdollista siinä olevien ...

15. toukokuuta 2023: Lähes puolen vuosisadan jälkeen ESO:n tiede- ja teknologialehti "The Messenger" on ottamassa harppauksen digitaaliseen maailmaan ja on jatkossa saatavilla vain verkkojulkaisuna. Muutos tapahtuu samaan aikaan lehden uuden numeron julkaisemisen kanssa, eli julkaisusta 190 alkaen. Ensimmäistä kertaa toukokuussa 1974 lanseerattu "The Messenger" toimii tärkeänä linkkinä ESO:n ja laajan tähtitiedeyhteisön välillä. Siinä on tilannekatsauksia organisaation tieteellisestä, teknisestä ja muusta kehityksestä. ESO-yhteisön ulkopuolelle lehti jakaa kiinnostavia tähtitiedeuutisia ja tietoa niihin liittyvästä teknologiasta laajemmalle yleisölle, mukaan lukien päättäjät, toimittajat, opettajat ja amatööritähtitieteilijät sekä muiden alojen kiinnostuneet tutkijat. Messengerin laajuus ja sisältö ovat muuttuneet vuosien varrella samoin kuin tapa, jolla se tavoittaa lukijansa. Diginumerot otettiin ensimmäisen kerran käyttöön 2000-luvun alussa, ja sen jälkeen koko arkisto on lisätty "The Messenger"-tietokantaan – aina vuoteen 1974 asti. Tämän seurauksena Messengerissä julkaistut artikkelit ovat nyt helpommin saatavilla, käytettävissä ja selattavissa paremmin kuin koskaan aiemmin. Lukijatottumukset ovat jatkuvasti siirtyneet kohti verkkojulkaisuja lehtijulkaisukäytäntöjen ohella ja kestävyysajattelu on yhä suuremmassa roolissa ESO:lla. ...

10. toukokuuta 2023: ESO:n observatorioissa tehdyt havainnot johtivat yli 1000:een tieteelliseen julkaisuun vuonna 2022. Huolimatta siitä, että ESO:n havaintopaikkoja suljettiin tai niiden kapasiteettia vähennettiin useiksi kuukausiksi pandemian aikana, referoitujen julkaisujen määrä pysyi huomattavan vakaana. ESO:n kirjasto- ja tiedotuskeskuksen juuri tehty raportti osoittaa, että kyseessä on kuudes peräkkäinen vuosi, jolloin julkaisujen määrä on ylittänyt 1000 julkaisua. Merkittävimmässä roolissa julkaisuissa ovat olleet ESO:n Very Large Telescope (VLT) ja Paranalin observatorion VLT Interferometer (VLTI), joiden havainnot johtivat yli 580:een referoituun julkaisuun. Näiden kohokohtia ovat muun muassa uudenlaisen mikronovaksi kutsutun tähden räjähdyksen löytäminen ja pölykiekkoon piiloutuneen supermassiivisen mustan aukon havainnot. Viimeisten kolmen vuoden ajan "Multi Unit Spectroscopic"-instrumentti (MUSE) on ollut tuottavin VLT-instrumentti, ja tämä on jatkunut vuonna 2022 yli 160:llä artikkelilla. Myös Paranalin observatoriossa sijaitseva Visible and Infrared Telescope for Astronomy (VISTA) ja VLT Survey Telescope (VST)[1] kaukoputkien havainnot johtivat lähes 150:een jukaisuun. Noin 17:sta prosentissa julkaisuista käytettiin molempien teleskoopien havaintoja. Etelämpänä sijaitsevat ESO:n La Sillan observatorion ...

8. toukokuuta 2023: Liity seuraamme 12. toukokuuta klo 16 alkaen suoraan Facebook ja YouTube-lähetykseen, jossa kerrotaan ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) kahdesta instrumentista: Mid-infrared ELT Imager and Spectrograph (METIS) ja Multi-AO Imaging Camera for Deep Observations (MICADO). Tapahtuman aikana kaksi instrumentteja käsittelevää minidokumenttia saavat ensi-iltansa, joita seuraa "kysy ja vastaa"-osio, jossa mukana on asiantuntijoita. Osallistujat voivat kysyä kysymyksiä Twitterissä #askESO:n kautta sekä suoraan Facebookissa ja YouTubessa. Klikkaa "Going/Interested on" kohtaa Facebookissa ja vastaavasti "Notify me on" kohtaa YouTubessa, jolloin saat ilmoituksen, kun live-show alkaa. ESO:n ELT on mullistava maanpäällinen teleskooppi, jossa on 39 metrin pääpeili, mikä tekee siitä maailman suurimman näkyvän- ja infrapuna-alueen teleskoopin. ELT tulee tutkimaan aikamme suurimpia tieteellisiä kysymyksiä. Jotta tämä olisi mahdollista, niin ELT on varustettu huipputason instrumenteilla. Ensimmäisen sukupolven instrumentteihin kuuluvat: HARMONI, METIS, MICADO ja MORFEO. Myöhemmässä vaiheessa mukaan tulee kaksi muuta instrumenttia: ANDES ja MOSAIC. METIS kattaa infrapunaisen aallonpituusalueen. Se tulee tutkimaa laajalti eri tutkimusaiheita aurinkokuntamme kohteista kaukaisiin ...

3. toukokuuta 2023: Kansainvälisen johtavien tähtitieteilijöiden ryhmän, johon ESO:n henkilöstö kuuluu, tekemässä uudessa raportissa esitetään suosituksia, joiden avulla ymmärryksemme maailmankaikkeudesta tulee muuttumaan seuraavan vuosikymmenen aikana. 'ASTRONET Science Vision and Infrastructure Roadmap 2022-2035'-raportti on viimeisin kattava toimenpidesuunnitelma, jonka eurooppalaisten rahoituslaitosten, yhteisöjen ja tutkimusorganisaatioiden muodostama ASTRONET-verkosto on laatinut. Toimenpidesuunnitelmassa esitellään keskeiset painopisteet, kuten maailmankaikkeuden alkuperän ymmärtäminen ja aurinkokuntamme planeettojen kehitys, sekä siinä annetaan suosituksia näiden saavuttamiseksi tarvittavista laitteista ja resursseista. Korkeasti koulutettujen ja motivoituneiden tutkijoiden pysyvä joukko on olennaista myös edistyksen ja yhteiskunnallisen sitoutumisen kannalta. Merkittävistä ehdotetuista eurooppalaisista investoinneista, kuten Einstein-teleskooppi (gravitaatioaaltojen havaintolaite) ja European Solar Telescope, uudessa raportissa mainitaan, että "ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) ja sen ensimmäisen sukupolven instrumenttien (...) rakentamisen ja käyttöönoton toteuttaminen on strategisesti erittäin tärkeää". Siinä korostetaan myös Cherenkov Telescope Arrayta (CTA) yhdeksi maanpäälisen tähtitieteteen strategiseksi painopisteeksi. ESO on osa CTA-observatoriota, CTA:ta ylläpitävää organisaatiota, ja se isännöi CTA:n eteläisen pallonpuoliskon teleskooppeja ESO:n Paranalin observatoriossa Chilessä. Lisäksi raportissa korostetaan, kuinka tärkeää ...

13. maaliskuuta 2023: Maaliskuun 13. päivänä 2023 maailman suurin radioteleskooppi Atacama Large Millimeter/submillimeter Arraysta (ALMA) täyttää kymmenen vuotta. ESO on ALMA:n kumppani. Viime vuosikymmenen aikana ALMA on mullistanut ymmärryksemme maailmankaikkeudesta paljastamalla uusia näkymiä planeettojen, tähtien ja galaksien muodostumiseen, selvittänyt maailmankaikkeuden kemiaa, sekä se on ollut ratkaiseva tekijä ensimmäisissä mustien aukkojen kuvissa. Tämän merkkipaalun kunniaksi ALMA viettää tänään juhlia Chilen viranomaisten, suurlähettiläiden, tiedeyhteisön edustajien ja paikallisten yhteisöjen kanssa observatoriolla lähellä San Pedro de Atacamaa Chilessä. Seremonia ja siihen liittyvä taide-esitys lähetetään suorana lähetyksenä ALMA Social Networksin ja verkkosivun kautta. "Alma on muuttanut käsitystämme maailmankaikkeudesta ja avannut uusia tutkimussuuntia", sanoi ALMA:n johtaja Sean Dougherty. "Olemme hyvin ylpeitä viimeisen vuosikymmenen aikana tehdyistä saavutuksista ja olemme innoissamme tulevista löydöistä seuraavan kymmenen vuoden aikana." Toimintojen alettua vuonna 2013 tähtitieteen yhteisöt ovat tuottaneet yli 3000 tieteellistä julkaisua ALMA-dataa hyödyntäen. Uraauurtavia löytöjä on tehty aina planeettojen ja tähtien muodostuksesta universumin varhaisten aikojen monimutkaisten orgaanisten molekyylien havaitsemiseen. Yksi ALMA:n tunnetuimmista saavutuksista ...

12. maaliskuuta 2023: Margrethe Vestager, Euroopan komission varapuheenjohtaja Euroopan digitaalisen valmiuden osastolta vieraili Chilen Andeilla Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA-teleskoopilla maaliskuun 12. päivänä. ALMA on maailman suurin maanpäällinen tähtitieteen hanke, jota Euroopan eteläinen observatorio (ESO) operoi yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa. Vierailun aikana Vestagerin mukana olivat ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons ja Chilen ESO:n edustaja Luis Chavarría. Hän tutustui ALMA:ssa sen toimintaan ja tieteellisiin tuloksiin. Vestager oli kiinnostunut erityisesti ALMA-toimintojen kansainvälisyydestä ja siitä, miten ESO:n jäsenvaltiot edistävät ALMA:n menestystä ja tieteellisiä tavoitteita. ALMA-teleskooppien verkosto koostuu 66:sta korkeatarkkuusantennista, jotka sijaitsevat 5000 metriä merenpinnan yläpuolella Chajnantorin tasangolla. Antennit toimivat yhdessä simuloiden yhtä isoa teleskooppia, joka vastaa kooltaan antennien välistä etäisyyttä. ALMA:n avulla saadaan otettua hyvin tarkkoja kuvia eri tähtitieteen kohteista, kuten läheisistä planeettoja muodostavista kiekoista aina hyvin kaukaisiin galakseihin.

6. maaliskuuta 2023: MORFEO on ESO:n Extremely Large Telescope, eli ELT-kaukoputkeen tuleva instrumentti. Se on juuri läpäissyt alustavan suunnittelukatsauksensa. MORFEO:n adaptiivisen optiikan järjestelmä käyttää erikoisantureita Maan ilmakehän aiheuttamien häiriöiden mittaamiseen, ja se korjaa niitä muotoaan muuttavien peilien avulla. Siten tähtitieteilijät kykenevät saamaan ennennäkemättömän tarkan näkymän maailmankaikkeuteen ja saamaan yksityiskohtaisia havaintoja kaukaisista galakseista ja Linnunradan keskustan tähdistä. ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (Extremely Large Telescope) kaltaiset maanpäälliset teleskoopit saavuttavat täyden toimintakapasiteetinsa vain adaptiivisen optiikan järjestelmien avulla, jotka korjaavat Maan ilmakehän turbulenssin vaikutuksia. Turbulenssi saa tähdet tuikkimaan ja sumentaa näkymäämme maailmankaikkeuteen. Sen lisäksi, että kaukoputkessa on hienostuneita järjestelmiä, kuten suuri muotoaan muuttava peili, jonka avulla ilmakehän aiheuttamia vääristymiä korjataan, kaukoputkijärjestelmä pitää sisällään on myös MORFEOn (Multiconjugate adaptive Optics Relay For ELT Observations. Tunnettiin aikaisemmin MAORYnä). Tämä hiljattain alustavan suunnittelutarkistuksensa läpäissyt instrumentti tekee keskeisen kuvakorjauksen, minkä ansiosta ELT kykenee saamaan yhtä teräviä kuvia kuin avaruudessa saataisiin. MORFEO tulee toimimaan ELT-kameran (Multi-AO Imaging CamerA for Deep Observations, eli ...

27. helmikuuta 2023: Kansainvälinen yhteistyöelin, missä ESO on ollut mukana, on toimittanut YK:n ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevälle komitealle (COPUOS) asiakirjan, jossa ehdotetaan uutta asiantuntijaryhmää pimeän ja hiljaisen taivaan suojelemiseksi. Asiakirjasta keskusteltiin COPUOSin tieteellis-teknisessä alakomiteassa (STSC) aiheesta Dark and Quiet Sky. Lausumassa, jonka ovat ESO:n lisäksi hyväksyneet Chile, Espanja, Slovakia, Bulgaria, Dominikaaninen tasavalta, Peru, Etelä-Afrikka, Kansainvälinen tähtitieteen unioni IAU ja SKAO (Square Kilometer Array Observatory), vaaditaan perustettavaksi uutta asiantuntijaryhmää, joka raportoisi STSC:lle. Ryhmä seuraisi satelliittien vaikutusta tähtitieteeseen, kerää tietoja sidosryhmiltä maailmanlaajuisesti ja antaa toimenpidesuosituksia. Maan kiertoradalle laukaistujen satelliittien lisääntyminen on merkittävästi parantanut kykyämme kommunikoida maailmanlaajuisesti. On kuitenkin olemassa huoli siitä, miten nämä teknologiat vaikuttavat tähtitieteen havaintoihin, sekä pimeän ja hiljaisen taivaan säilymiseen. Kirjoitushetkellä maapalloa kiertää yli 8000 aktiivista ja tuhoutunutta satelliittia, ja määrä jatkaa kasvuaan. Tulevalla vuosikymmenellä voidaan laukaista jopa 100000 satelliittia. Tähtitieteilijät ovat jo huomanneet avaruusliikenteen merkittävän lisääntymisen vaikutuksia. Jopa etäisillä paikoilla, jotka on erityisesti valittu alueiden teleskooppien suojelemiseksi ei-toivotuilta valosaasteelta, satelliiti häiritsevät ...