Ilmoitukset

13. kesäkuuta 2017: ESO:n vuosiraportti 2016 on nyt saatavilla. Se esittelee ESO:n monipuolista toimintaa vuoden ajalta. Raportissa on esimerkiksi seuraavaa: ESO:n yksiköiden tutkimuksen kohokohdat ja viimeisimmät tulokset useilta eri tähtitieteen alueilta käsittäen suuren punasiirtymän galaksit ja Maan massaisen planeetan löytymisen elämänmänvyöhykkeeltä Proxima Kentaurin ympäriltä, mikä on meitä lähinnä oleva tähti. ESO:n Chilessä olevien observatorioiden toiminnan kuvaus. Viimeisimmät uutiset Extremely Large Telescope (ELT) ja Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) projekteista. Uutisia ESO:n henkilökunnasta ja rakennuksista sisältäen ALMA residensian ja ESO:n Supernova planetaario ja vierailijakeskuksen. Tuote tulee myytäväksi ESOshopissa.

12. kesäkuuta 2017: ESO:n jättiläisteleskooppiprojektia on kutsuttu European Extremely Large Telescope tai E-ELT:ksi, mutta tämä nimi, mikä oli tarkoittukin väliaikaiseksi on tulemassa epäkäytännölliseksi. Tähän liittyen projektin edetessä nopeasti rakennusvaiheeseen organisaatio on päättänyt ottaa käyttöön lyhyemmän nimen. Sen sijaan, että käytettäisiin nimeä European Extremely Large Telescope, nimi muutetaan yksinkertaisesti ELT:ksi, eli nimenä on lyhyemmin Extremely Large Telescope, mikä onkin maailman suurin silmä taivaalle. Uusi nimi on lyhyempi ja helpompi sanoa, sekä se on osoituksena siitä, että ESO:n kansainvälisten kumppanien lukumäärä kasvaa sekä maiden tasolla, että projektissa mukana olevien kaupallisten kumppanien osalta. Uusi nimi soveltuu myös paremmin siihen, että kaukoputki sijaitsee Chilessä. Vaikka vanhempi materiaali mahdollisesti jatkaakin vanhaa nimeämiskäytäntöä, niin ESO tulee käyttämään uutta nimeä tästä päivämäärästä alkaen ja kannustaa sen käyttämistä kaikessa materiaalissa tulevaisuudessa. Tim de Zeeuw, 12. kesäkuuta 2017

6. kesäkuuta 2017: ESO ja sen Tieteen popularisoinnin verkosto tekevät yhteistyötä tiedekasvatukseen keskittyneen Sterrenlabin ja Astronomical Observatory of the Autonomous Region of the Aosta Valley eli OAVdA:n kanssa järjestääkseen viidennen ESO:n tähtitiedeleirin aiheena etäisyydet Universumissa. Leiri kestää tiistaista 26.12.2017 maanantaihin 1.1.2018 Aosta Valleyssä Italiassa. Leirillä käydään läpi teemaa nimeltään "Universumin etäisyydet" usean eri tähtitieteen session kautta. Nämä käsittävät luentoja, käytännön toiminta-aktiviteetteja, sekä teleskoopeilla ja observatorion laitteilla yöllä tehtäviä havaintoja. Sosiaaliset aktiviteetit, talviurheilu ja ekskursiot tekevät leiristä ikimuistoisen kokemuksen osallistujille. ESO ja OAVdA ovat vastuussa ESO:n tähtitiedeleirin tieteellisestä ohjelmasta ja heidän kautta tulevat luennoitsijat ja muu materiaali yhdessä usean muun kumppanin kanssa. Rekisteröintimaksu on 500€ ja se kattaa täysihoidon Saint Barthélemyn hostellissa, ammattihenkilökunnan valovonnan, kaikki tähtitieteen ja vapaa-ajan aktiviteetit, materiaalit, ekskursiot, sisäiset kuljetukset ja vakuutuksen. Myös linja-autokuljetus observatorion ja lentokentän välillä kuuluu mukaan. Maksu ei kata matkakustannuksia opiskelijan kodin ja Milan Malpensan välillä. Leirille pääsee mukaan maksimissaan 56 lukiolaista iältään 16-18 vuotta (syntyneet vuosina ...

5. kesäkuuta 2017: "Big Science Business Forum 2018" eli BSBF2018 pyrkii olemaan ensimmäinen yhteistyö- ja tapaamismahdollisuus Eurooppalaisille yrityksille ja muille investoijille, missä tulevaisuuden investointeja ja hankintoja, mitkä tulevat Euroopan suurista tiedeorganisaatioista esitellään. Tapahtuman organisoivat Tanskan tiede- ja korkeakouluministeriö Kööpenhaminassa Tanskassa yhdessä ESO:n ja muiden suurten Eurooppalaisten tiedeorganisaatioiden kanssa. Sitä isännöi bigscience.dk ja se tapahtuu välillä 26.–28. helmikuuta 2018. Osallistujia odotetaan tulevan noin 1000 pääasiassa Eurooppalaisista yrityksistä ja organisaatioista, ketkä suunnittelvat osallistumistaan "Big Science"-markkinoille. Erityiset rinnakkaissessiot, henkilökohtaiset tapaamiset, sekä näyttelyt antavat osallistujille mahdollisuuden: Oppia tulevien vuosien bisnes-mahdollisuuksista hyvin laajalla eri alueella. Tavata Euroopan "Big Science"-organisaatioiden edustajia ja heidän avain alihankkijoitaan. Osallistua keskusteluihin "Big Science"-markkinoiden mahdollisuuksista ja haasteista. Verkostua ja luoda kumppanuuksia business-to-business tapaamisissa ja avoimella näyttelyalueella. Saada tietoa hankintojen säännöistä, immateriaalioikeuksista, teknologian siirrosta ja siitä miten yritykset voivat olla mukana "Big Science"-markkinoilla. Nähdä yksityiskohtaisia esityksiä tulevaisuuden hankinnoista. Big Science Business Forum 2018-tapahtuman yksityiskohdat ja ohjelma ovat saatavilla verkossa. Rekisteröinti aukeaa 26. kesäkuuta 2017. Seuraavat ...

30. toukokuuta 2017: Vahvistaakseen omia ohjelmiaan ja tieteellistä yhteistyötä Chilen kanssa ESO jakaa ja hallinnoi vuosittain myönnettävää tähtitieteen ja teknologian avustusta erityisestä kehitysrahastosta. Johtokunta, missä on mukana edustajia ESO:sta ja Chilen hallituksesta (toimii ulkoasianministeriön kautta), arvioi ja valitsee tästä rahastosta myönnettävät avustuskohteet. Avustukset kuuluvat viiteen allaolevaan osa-alueeseen: ESO:n avustus väitöskirjatyön jälkeiseen tähtitieteentutkimukseen Chilen akateemisissa instituuteissa. Rahoitus akateemisiin tutkijapaikkoihin enimmillään kahdeksi vuodeksi Chilen akateemisissa instituuteissa. Rahoitus tähtitieteen opetuksen kehittämiseen ja opetukseen, sekä tähtitieteen tulosten esittämiseen Chilessä. Rahoitus teknologisten laitteistojen kehittämiseen ja rakentamiseen tähtitieteen tarpeisiin. Rahoitus tähtitieteen kehittämiseen niillä osa-alueilla, joita ylläolevat neljä kategoriaa eivät kata. ESO:n ja Chilen hallituksen yhteinen komitea harkitsee kaikkia hakemuksia, mitkä edesauttavat tähtitieteen kehitystä Chilessä ja se allokoi tähän rahoitusta yhteensä noin 320 miljoonaa Chilen pesoa vuonna 2017. Rahoituksen myöntöperusteena on projektin meriitit, komitean määrittämät strategiset prioriteetit, pyydetyn määrän ja hakemuksen laajuuden välinen yhteys, sekä hakijan ansioluettelo. Komitea rohkaisee erityisesti sellaisia kunnianhimoisia hakemuksia insinööri-tähtitieteen alalta, mitkä tukevat Chilessä ja ulkomailla ...

22. toukokuuta 2017: ESO on myöntänyt miljoonien arvoisen sopimuksen kansainväliselle Teledyne e2v yhtiölle "Large Visible Sensor Modules"-yksiköiden sunnittelemisesta ja valmistamisesta ELT-teleskoopille. ELT:n suunniteltu toiminnan aloitusvuosi on 2024 ja ELT edustaa teleskooppien terävintä kärkeä. Jotta teleskooppi pystyy kuvaamaan Universumia äärimmäisen tarkasti, se käyttää erittäin hienostunutta adaptiivisen optiikan tekniikkaa, minkä avulla ilmakehän muutokset pystytään eliminoimaan. Nämä systeemit vaativat äärimmäisen laadukkaita sensoreita. Jokainen sensori on kooltaan 800 x 800 pikseliä ja on osa Teledyne e2v:n tunnetuksi tekemää CMOS teknologiaa. Niiden äärimmäinen herkkyys ja nopea vasteaika mahdollistavat ELT:n adaptiivisen optiikan systeemin nopean toiminnan, missä pieniä muutoksia tehdään noin 700 kertaa sekunnissa ilmakehän muutosten kompensoimiseksi. Tämän avulla lopulliset tähtitieteen kuvat eksoplaneetoista, kaukaisista galakseista, ja kaikesta niiden välillä hyötyvät tarkimmasta mahdollisesta resoluutiosta. Sopimus kestää neljän vuoden ajan ja se koostuu kahdesta vaiheesta. Alkuvaiheessa sensoreista tehdään mallikappaleet, joilla koko konseptin toimivuus testataan. Sen jälkeen kaikki 28 sensoria valmistetaan Teledyne e2v:n tiloissa Chelmsfordissa, Iso-Britanniassa, joista useimmat asennetaan suunniteltuihin ELT-instrumentteihin ja muut ...

12. toukokuuta 2017: APEX-teleskoopin (Atacama Pathfinder Experiment) osakkaiden kesken on allekirjoitettu sopimus laajennuksesta, joka turvaa tämän hyvin tuottoisan yhteistyön jatkumisen vuoden 2022 loppuun. Kaksitoistametrisen APEX-teleskoopin ensivalo saatiin vuonna 2005 ja se on tarjonnut tähtitieteilijöille yksityiskohtaisia näkymiä maailmankaikkeuden kylmimmistä kohteista ja prosesseista. APEX on Saksan Bonnissa toimivan Max-Planck-Institut für Radioastronomie -tutkimuslaitoksen (MPIfR), ESO:n ja Ruotsin Onsalassa toimivan Onsalan avaruusobservatorion (OSO) yhteistyöhanke. Sopimuksen allekirjoittivat ESO:n pääjohtaja Tim de Zeeuw, Max-Planck-Institut für Radioastronomien johtaja Karl Menten sekä Onsalan avaruusobservatorion johtaja John Conway. Seremonia pidettiin Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa Göteborgissa, Ruotsissa. APEX-laajennussopimuksen mukaisesti teleskooppi päivitetään havaintotehokkuuden huomattavaksi parantamiseksi ja havaintolaitteet päivitetään uuden sukupolven laitteiksi. Nämä uudet havaintolaitteet käsittävät useita ALMA:n prototyyppivastaanottimia, jotka avaavat uusia ikkunoita ilmakehän läpi (eso1543) ja kasvattavat olemassaolevien vastaanottimien aallonpituusaluetta. Vastatakseen paremmin ESO-yhteisön suureen kysyntään APEX:in havaintoajasta, ESO:n osuus kasvaa 27%:sta 32%:iin. MPIfR:n osuus kasvaa myös 50%:sta 55%:iin samalla kun OSO:n osuus laskee 23%:sta 13%:iin.APEX on suunniteltu toimimaan infrapunavalon ja radioaaltojen välisillä alimilllimetriaallonpituuksilla, 0.2 millimetristä ...

11. toukokuuta 2017: CNRS Images on yhteistyössä ESO:n kanssa tuottanut dokumenttielokuvan MUSE:sta (Multi Unit Spectroscopic Explorer). Christophe Gombertin ja Claude Delhayen ohjaama dokumentti, MUSE, The Cosmic Time Machine, kertoo yksityiskohtaisesti yhdestä uusimmista ja itse asiassa suurimmasta toisen sukupolven havaintolaitteesta, joka on asennettu Yepuniin (UT4), Chilessä sijaitsevan Paranalin observatorion ESO:n VLT-teleskoopin neljänteen yksikköteleskooppiin. Kestoltaan 35-minuuttinen dokumentti kartoittaa MUSE:n taustalla olevasta innoituksesta ja tarinasta eli miksi se tarvittiin ja kuinka se heräsi eloon yhdeksän vuoden kehitysvaiheen aikana. Se korostaa kansainvälisen eurooppalaisen yhteistyön välttämättömyyttä projektin toteuttamisessa sekä useiden satojen tutkijoiden, teknikoiden ja insinöörien osallisuutta. MUSE:n kekseliäs teknologia ja sillä tuotettu tieteen eturintaman tutkimus tuodaan esille, punottuna yhteen mukaansatempaavaan juoneen herkästä asennusprosessista, joka johti havaintolaitteen ensivalon hetkeen. Uusi huipputason yhtenäiskenttäspektrografi MUSE on yksi aikamme kunnianhimoisimmista tähtitieteellisistä hankkeista. Se sai ensivalonsa tammikuussa 2014 (eso1407) ja käyttää 24:ää 3D-spektrografia taltioimaan spektrejä suurista taivaan alueista leveällä kaistalla aallonpituuksia sinisestä infrapunaiseen. Jokainen MUSE:n yhdellä kuvauksella tuottamasta 24:stä datakuutiosta on niin täynnä ...

10. toukokuuta 2017: Tähtitieteilijät ympäri maailman ovat lähettäneet ennätykselliset 1712 hakemusta havaitakseen Atacama Large Millimeter/submillimeter Array:llä, eli ALMA:lla seuraavalla havaintojaksolla (Cycle 5). Tämä käsittää ajanjakson lokakuusta 2017 syyskuuhun 2018. Hakemuksen lähettämisen takaraja oli klo 15:00 UT 20. huhtikuuta 2017. Alustava esitarkastus soitti, että 48 hakemusta olivat aikaisemman kopioita, jolloin yksittäisten hakemusten lukumäärä oli 1665. Kaikki valmiit hakemukset arvioidaan ja asetetaan järjestykseen Antwerpenissä Belgiassa pidettävässä kokouksessa 18.-23. kesäkuuta 2017. Jakson 5 aikana yhteensä 56 ALMA:n antennia tulevat olemaan käytettävissä jokaisessa havaintojen vaiheessa (46 12-metrin antennia ja 10 7-metrin antennia). Kaikki ALMA:n vastaanottimen kaistat välillä 3-10 ovat myös käytössä. Antennien suurin keskinäinen välimatka, eli perusviiva tulee olemaan 16 kilometriä mikä tekee ALMA:n suurimmille taajuuksille 0.018 kaarisekunnin erotuskyvyn. Lisätietoja ALMA on kansainvälinen tähtitieteen tutkimusyksikkö ja se on kumppanuushanke ESO:n, "U.S. National Science Foundation":in eli NSF:n ja Japanin "National Institutes of Natural Science":n, eli NINS:in välillä Chilen tasavallassa.

9. toukokuuta 2017: Australian teollisuus-, innovaatio- ja tiedeministeri Senaattori Hon Arthur Sinodinos on ilmoittanut hänen hallituksensa aikeista aloittaa avoimet neuvottelut ESO:n kanssa strategisesta kumppanuudesta, missä Australia osallistuisi kaikkiin La Silla Paranal observatorion aktiviteetteihin. Tämä ilmoitus on seuraus useiden vuosien aikana käytyihin epämuodollisiin keskusteluihin Australian ja ESO:n välillä mahdollisesta yhteistyöstä. Vaikka kumppanuussopimus on hyväksyttävä ESO neuvoston toimesta, niin se nostaa esille useita mahdollisuuksia sekä Australialle, että ESO:lle. Australian hallituksen ilmoitus sai sysäyksen vuoden 2015 aikana julkaistussa Australian tiedeakatemian vuosikymmensuunnitelmassa Australian tähtitieteestä välillä 2016–2025. Tässä muistutetaan kahdeksan metrin kokoluokan optisten- ja infrapunakaukoputkien tarpeesta, jotta Australia pystyy säilyttämään tieteellisen asiantuntemuksen ja teknisen osaamisen tason maailmanluokan tutkimuksen tekemiseksi seuraavan sukupolven suurilla kaukoputkilla, sekä säilyttääkseen maan johtoaseman optisen- ja infrapuna-alueen instrumentaation kehityksessä. Saavuttaakseen nämä tavoitteet kumppanuus maailman parhaan maanpäälisen tähtitieteen organisaation ESO:n kanssa olisi erittäin toivottu Australian tähtitieteen yhteisön taholta, mikä on maailman kärjessä omilla ansioillaan. ESO:n pääjohtaja, Tim de Zeeuw, kertoo päätöksen merkityksestä: “Australian hallituksen äskettäinen ilmoitus ...

5. toukokuuta 2017: Korkealla vuorenhuipulla Paranalissa Chilessä ESO:n VLT-kaukoputkella on maailman kirkkaimmat näkymät maailman pimeimmälle taivaalle. Kuitenkin jopa Atacaman autiomaassa ilmakehän turbulenssi aiheuttaa ongelmia tähtitieteilijöille. Tämän ongelman ratkaisee kuitenkin teknologinen nerokas keksintö nimittäin adaptiivinen optiikka. Tämä ESOcast vie sinut jännittävälle matkalle Paranalin ylle ja Atacaman autiomaahan. Se esittelee VLT:n huipputeknologiset tehokkaat laserit "4 Laser Guide Star Facility"-yksikössä ja selvittää niiden merkittävää roolia VLT:n toiminnassa ja tähtitieteessä yleisesti. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai käännä tämä :issa.

3. toukokuuta 2017: Vuoden 2017 Olivier Chesneau palkinto on myönnetty Rachael Roettenbacherille hänen väitöskirjastaan nimeltä “Shifting the Starspot Paradigm through Imaging Magnetic Structures and Evolution”. Hän toimii post-doc tutkijana Tukholman yliopistossa ja väitteli University of Michiganissa (Ann Arbor, USA) vuonna 2016. ESO:n ja Observatoire de la Côte d’Azur (OCA) observatorion Olivier Chesneau palkinto perustettiin kunnioittaakseen tähtitieteilijä Olivier Chesneauta [1] ja se myönnetään parhaalle väitöskirjalle korkean resoluution tähtitieteessä. Rachael Roettenbacher on palkinnon toinen saaja seuraten vuoden 2015 voittajaa Julien Milliä. Rachael sai raadin vaikuttuneeksi hänen tutkimuksestaan magneettisesti aktiivisesta Zeta Andromedae tähdestä. Tähti sijaitsee noin 190. valovuoden etäisyydellä Maasta ja sen säde on 10 kertaa Aurinkoa suurempi. Käyttämällä interferometrian tehokkuutta ja yhdistämällä kuusi eri teleskooppia tuottaakseen äärimmäisen resoluution kuvia Rachael tutki Zeta Andromedaen tähdenpilkkuja. Mittaamalla tähteä sen koko 18 päivän kiertoajan hän pystyi saamaan aikaan tähdenpilkkujen kuvien aikasarjan ja pystyi luomaan hänen sanojensa mukaisesti “tarkimpia kuvia tähdestä mitä olemme pystyneet saamaan Auringon jälkeen”. Hänen työnsä ...

27. huhtikuuta 2017: Ympäri maailmaa olevat planetaariot voivat nyt jakaa viimeisimmät keksinnöt ja löydöt kävijöilleen samana päivänä, kun ne julkistetaan. Euroopan etelänen observatorio (ESO), yhdessä Evans & Sutherlandin ja Kansainvälisen Planetaario yhdistyksen kanssa ylpeänä aloittavat viimeisimmän innovaation eli Data2Dome-projektin, mikä tuo Universumin suoraan planetaarioihin ympäri maailman vain hiiren klikkauksella ja kaikille ilmaiseksi. ESOcast 104 esittelee miten tämä jännittävä uusi systeemi toimii ja mitä se voi tuottaa taivaan tapahtumista hämmästyttäviin kokokuvun kuviin ja videoihin. Projekti mahdollistaa myös viimeisimpien lehdistötiedoitteiden julkaisun meidän monimutkaisesta ja ainutlaatuisesta Universumistamme. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai käännä tämä :issa.

27. huhtikuuta 2017: ESO:lla on ilo julkistaa toimiva versio huipputeknologian Data2Dome-projektista yhteistyössä Evans & Sutherlandin ja International Planetarium Societyn kanssa. Tämä jännittävä uusi ja maksuton planetaariojärjestelmä tuo nähtäville ESO:n La Sillan ja Paranalin tieteen eturintaman teleskooppien sekä ALMA:n, ESA/Hubblen ja NASA:n ja IPAC:in Astropix-projektin kautta NASA:n Spitzer-avaruusteleskoopin, Chandra-röntgenobservatorion, GALEX:in, WISE:n ja NuStarin täydellisen kuvien ja videoiden kokoelman, sekä esimerkkikuvia ESA:n Planck- ja Herschel-avaruusteleskoopeilta. Data2Dome tuo tarjolle myös upeita koko kuvun kuvia ja videoita, 3D-malleja ja musiikkia sekä viimeisimmät lehdistötiedotteet ja blogit kaikilta tähtitieteen ja avaruusjärjestöiltä maailmanlaajuisesti, kaikki hiiren klikkauksen päässä ja täysin maksutta! Data2Domen AstroCalendar-moduli tarjoaa päivittäisen syötteen merkittävistä tähtitieteellisistä tapahtumista kuten avaruusalusten laukaisuista, planeettojen ryhmittymisistä, historiallisista merkkipäivistä ja paljon muuta. Tähtitiede on dynaaminen tiedonala päivittäisine vaikuttavine löytöineen, kuvineen, videoineen ja muine aineistoineen. Planetaariot kautta maailman ovat aina halunneet jakaa nämä uudet tapahtumat, mutta usein kestää päiviä tai viikkoja muuntaa uusimmat uutiset planetaarioiden käyttöön. Data2Dome-järjestelmän visio on yhdistää saumattomasti tähtitieteellinen tieto planetaariojärjestelmiin lähes ...

6. huhtikuuta 2017: ESO on ilahtunut voidessaan kertoa, että tämän vuoden Tycho Brahe palkinnon on voittanut Bernard Delabre, ketä on yksi ESO:n instrumentointi tutkijoista. Palkinto myönnettiin “tunnustuksena Euroopan mittalaitteiden kehityksestä tai käyttämisestä tai merkittävistä tällaisten laitteiden avulla saaduista löydöistä”. Bernard Delabre on optinen insinööri, ketä on ollut mukana suunnittelemassa lähes jokaista ESO:n rakentaman instrumentin optiikkaa viimeisten 35 vuoden aikana. Näihin kuuluvat HARPS La Sillassa, sekä UVES, MUSE, ERIS, HAWK-I, ja CUBES VLT-kaukoputkella. Hän on ollut optiikan pääinsinöörinä lukuisissa teleskoopeissa mukaan lukien "Extremely Large Telescope"-kaukoputken, mihin hän keksi kauniin viiden peilin ratkaisun. Delabreelle tämä arvokas palkinto myönnettiin tunnustuksena hänen johtavalle roolilleen tähtitieteen kameroiden ja spektrografien suunnittelussa viimeisten 40 vuoden aikana. Hänen ESO uransa aikana hän on ollut esimerkillisesti työskentelemässä teknologisen kehityksen eturintamassa, sekä hän on tehnyt merkittäviä panostuksia maanpääliseen optisen- ja infrapuna-alueen tähtitieteeseen, mistä on hyötynyt koko tähtitieteen yhteisö Euroopassa ja yleisesti koko maailmassa. Palkinto ojennetaan Bernard Delabreelle "European Week of Astronomy and Space ...

5. huhtikuuta 2017: Median edustajia kutsutaan osallistumaan "Extremely Large Telescope"-teleskoopin, eli ELT:n rakentamisen aloitusseremoniaan perjantaina 26. toukokuuta 2017 Cerro Armazonesille, mikä on 3046 metrin korkeudella oleva huippu Pohjois-Chilessä noin 20 kilometriä ESO:n Paranalin observatoriolta. Seremonia alkaa kello 13:30 paikallista aikaa ja sen odotetaan päättyvän noin kello 15:30. Samalla yhteys observatoriolta sähköverkkoon avataan. Perustamiskiven asettaa paikalleen Chilen tasavallan presidentti hänen korkea-arvoisuutensa Michelle Bachelet Jeria. Sen lisäksi että media pääsee tutustumaan tähän hämmästyttävään paikkaan se voi järjestää haastatteluita Chilen korkean tason viranomaisten, ELT:n rakentajien, sekä tämän valtavan kaukoputken rakentamisessa mukana olevien tutkijoiden ja insinöörien kanssa. ELT on mullistava maanpäälinen kaukoputki, missä on 39 metrin pääpeili, mikä tekee siitä maailman suurimman optisen lähi-infrapunan kaukoputken. Se tulee tutkimaan maailman haastavimpia tähtitieteen ongelmia, mitkä käsittävät Maan kaltaisten eksoplaneettojen löytämisen ja tutkimisen. ELT tulee havaitsemaan maailmankaikkeuden ensimmäisiä tähtiä ja galakseja, sekä se selvittää pimeän aineen ja pimeän energian salaisuuksia. ESO allekirjoitti sopimuksen vuosi sitten ACe konsortion (koostuu yhtiöistä Astaldi, ...

4. huhtikuuta 2017: Hakemuksia vastaanotetaan ESO:n tukemalle tähtitieteen kesäleirille AstroCamp 2017. AstroCamp on akateeminen tähtitieteen ja fysiikan ohjelma, minkä tarkoituksena on stimuloida uteliaisuutta ja kriittistä ajattelua ja sen järjestää Centre for Astrophysics of the University of Porto (CAUP). Leiri pidetään 6.-20. elokuuta 2017 eristetyssä ja rauhallisessa ympäristössä poissa kiireisten keskustojen hälinästä. Ohjelma on tarkoitettu Euroopan unionin maiden lukiolaisille. Eri taustan omaavat opiskelijat kokoontuvat yhteen ja osallistuvat kahdelle kurssille, mitkä koostuvat päivittäisistä oppitunneista, tehtävistä, sekä loppukokeesta. Kurssin kohokohtiin kuuluvat: Pimeän yötaivaan tarkkailua paljaalla silmällä, sekä kaukoputkella (sisältäen Perseidien meteorikuuron); Skype-yhteyksiä eri maiden tähtitieteilijöihin ja fyysikoihin; Laskennallinen projekti, missä käytetään dataa maailman parhailta teleskoopeilta; Sosiaalisia aktiviteetteja, kuten vaeltamista, urheilua, elokuvien ja dokumenttien katselutuokioita. Kesän AstroCamp 2017 leirille haku on auki aina 30. huhtikuuta 2017 saakka. Mukaan tulee liittää motivaatiokirje, suosituskirje ja viimeisimmät opintotulokset. Hakemuksen sisällön ehdotukset ja ohjeet löytyvät AstroCamp verkkosivulta. Valintajärjestyksen mukaiset ehdokkaat, mitkä valitaan motivaation ja menestyksen perusteella, haastatellaan Skypen välityksellä viikonloppuna 27.–28. ...

31. maaliskuuta 2017: Osana maailmanlaajuista kunnianhimoista koetta, missä mukana on teleskooppeja koko maailmasta Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA on aloittamassa sellaisen kuvaamisen, mitä ei olla koskaan ennen nähty, nimittäin mustaa-aukkoa. ALMA on ensimmäisen kerran liittymässä mukaan "Event Horizon Telescope"(EHT) ja "Global mm-VLBI Array"(GMVA) teleskooppien verkostoon, mikä on maailmanlaajuinen radioteleskooppien muodostama virtuaalisesti maapallonkokoinen radioteleskooppi. Niiden päätavoitteena on tutkia Linnunradan keskellä sijaitsevaa supermassiiivista mustaa-aukkoa hyvin yksityiskohtaisesti. EHT yrittää kuvata ensimmäistä kertaa mustan aukon ympärillä olevaa tapahtumahorisontin varjoa, kun taas GMVA tutkii Galaksin keskustan ympärillä tapahtuvan kertymisen ja virtausten ominaisuuksia. Tämä vaikuttava radioteleskooppien joukko ulottuu koko maapallon alueelle etelänavalta, Eurooppaan ja edelleen Hawaijille ja tietysti Chileen. ALMA:n maailman huippuluokkaa olevat 66 antennia ja sen erinomainen eteläinen sijantipaikka tekevät siitä EHT:n ja GMVA:n suurimman ja herkimmän osan. Se näyttelee merkittävää osaa näissä mullistavissa havainnoissa, mitkä tehdään GMVA:lla 1–4 huhtikuuta 2017 ja EHT:llä 5–14 huhtikuuta 2017. Maailmanlaajuinen tähtitieteilijöiden yhteisö odottaa näiden havaintojen tuloksia erityisellä mielenkiinnolla, koska niiden ...

31. maaliskuuta 2017: Ilmaisen "Science in School"-lehden viimeisin numero on nyt saatavilla verkossa ja painettuna. Tämä tieteen opettajille suunnattu eurooppalainen lehti sisältää inspiroivia artikkeleita, hauskoja pelejä ja käytännön opiskelijatöitä jokaisessa numerossa. Sen tavoitteena on tieteen opettamisen edistäminen rohkaisemalla opettajia, tutkijoita ja kaikkia muita tulemaan mukaan Euroopan tiedekasvatuksen pariin. Tämän numeron kohokohtiin kuuluvat artikkeli nimeltään "sukupuoli-identiteetti ja sukupuoli tieteessä", raportti kokouksen “Bringing structures to life - new ways of teaching biology” opettajatapaamisesta, sekä artikkeli missä korostetaan valtamerien merkitystä ilmastonmuutoksessa. Käytännön luokkahuoneissa tapahtuviin opetusaktiviteetteihin kuuluvat parallaksin käsite geometrian opetuksen yhteydessä, mikromittakaavan kemiaa luokkahuoneessa, sekä hauskoja kokeita Newtonin liikelakien demostraatioon, mitkä yhdistävät matematiikan ja historian. "Science in School"-lehden julkaisee EIROforum, mikä on kahdeksan Euroopan maan tieteellisten tutkimusorganisaatioiden yhteenliittymä, missä ESO on mukana yhtenä jäsenenä. Lehti käsittelee useiden eri aineiden tieteen opettamista Euroopan eri puolilla korostaen parasta opetusta ja tutkimuksen terävintä kärkeä. Tuleviin numeroihin mukaan tulevia kirjoituksia otetaan erittäin mielellään vastaan sekä erityisiin tieteellisiin aiheisiin perehtyneiltä tutkijoilta, ...

30. maaliskuuta 2017: Pale Red Dot-kampanjan [1] menestys palkittiin tyylikkäästi viime yönä, kun kampanjan johtava instituutti Queen Mary University of London [2] voitti tutkimuksen vaikuttavuuden kategorian Guardian University Awards 2017 palkinnon. Pale Red Dot-kampanja oli yleisölle suunnattu tieteen tiedoittamisen projekti [3], missä yleisölle annettiin ainutlaatuinen reaaliaikainen kosketus siitä miten tiedettä tehdään. Tieteellisen ohjelman tavoitteena oli löytää Maan kaltainen planeetta Aurinkokuntaa lähimpänä olevan tähden Proxima Kentaurin ympäriltä. Palkinnolla korostettiin kampanjassa tehtyä merkittävää saavutusta viimeisimmän tutkimuksen saattamisesta tavallisen yleisön tietoon. Kampanja aloitettiin tammikuussa 2016, kun Proxima Kentaurin havainnot alkoivat. Näissä käytettiin ESO:n teleskooppeja, kuten HARPS-spektrografia La Sillalla Chilessä yhdessä muiden teleskooppien kanssa [4]. Etsiminen jatkui huhtikuuhun 2016 saakka ja tätä seurattiin blogi kirjoituksilla ja sosiaalisessa mediassa Facebook ja Twitter päivityksissä. Raporttien lisäksi useat spesialistit kirjoittivat lukemattomia artikkeleita ympäri maailman. Havaintojen jälkeen tutkijat analysoivat datan ja toivoivat löytävänsä sen mitä sieltä etsittiin. Elokuussa 2016 löytö lopulta ilmoitettiin ja eksoplaneetta oli todella löytynyt! Tämän tyyppiset innovatiiviset tieteen ...