Ilmoitukset

13. marraskuuta 2017: Vuoden 2017 ESO:n tähtitiedeleirille tuli yli 180 videohakemusta 19:sta maasta ja ESO:n, sekä muiden kansallisten kumppanien avustusten voittajat on nyt valittu. Nämä tulevaisuuden lahjakkaat tutkijat ja insinöörit tekivät erittäin korkeatasoisia hakemuksia, jotka kaikki olivat halukkaita tulemaan valituksi tämän vuoden leirille. ESO on iloinen voidessaan ilmoittaa, että Elise Denis Ranskasta on ESO:n avustuksen voittaja. ESO:n avustus kattaa leirin kaikki kulut, sekä siihen liittyvät opiskelijan matkakulut. Tämän lisäksi seuraavat opiskelijat saavat rahallista tukea kansallisilta kumppaneiltaan: German Astronomical Society Saksasta tukee Luise Raumia National Institute of Astrophysics Italiasta tukee Lisa Niederbrunneria Netherlands Research School for Astronomy Alankomaista tukee Isabelle Joostenia Polish Astronomical Society Puolasta tukee Daniel Wirzbaa Ciência Viva Portugalista tukee Miguel Costaa Spanish Astronomical Society Espanjasta tukee Pablo Cerrato Serranoa Swedish Astronomical Society Ruotsista tukee Simon Thoria Eyuboglu High School Turkista tukee Lal Degeria ja Maria Buse Meralia Royal Astronomical Society, Yhdistyneestä Kuningaskunnasta tukee Luke Hasleria ja Kathy Archibaldia Kiitos näiden kansallisten ...

10. marraskuuta 2017: ESO:n virtuaalikierrosten viimeisin versio sisältää mahdollisuuden katsoa esittely virtuaalimoodissa, sekä 360-asteen panoraamamoodissa. Voit käyttää matkapuhelinta yleisten pahvisten virtuaalitodellisuuslasien tai 'oculus rift'-lasien kanssa kokeaksesi ESO:n yksiköiden esittelyjä uudella jännittävällä tavalla. Tämä viimeisin julkaisu sisältää myös uudet ja päivitetyt virtuaalikierrokset ESO:n observatorioille ja muihin yksiköihin, sekä ne toimivat tietokoneiden kanssa paremmin ja sisältävät uusia panoraamakuvia, jotka on otettu viimeisimmän kokokuvun tutkimusretken aikana. Hämmästele ALMA:n majesteettisia antenneja, kun ne tutkivat kimmaltelevaa tähtitaivasta ja mene sitten katsomaan hämmästyttävän kaunista Chajnantorin tasankoa Chilen Atacaman autiomaassa päivällä, yöllä, Auringon laskiessa ja noustessa. Vieraile kahdella maailman edistykseikkäämmällä ja menestykseikkäämmillä tähtitieteen paikoilla Paranalin observatoriolla ja ESO:n ensimmäisellä observatoriolla La Sillalla. Pääset astumaan sisään yhteen 'Unit Telescope'-kaukoputkeen, mikä on osa "Very Large Telescope (VLT)"-kaukoputkea, ja pääset tutustumaan sen hienostuneeseen rakenteeseen. Pääset myös tutkimaan uutta "Extremely Large Telescope (ELT)"-kaukoputken sijaintipaikkaa, mikä sijaitsee läheisellä Cerro Armazonella. ELT on maailman suurin optisen/infrapuna-alueen teleskooppi. Katso lopuksi miltä ESO:n henkilökunnan ja vierailevien tutkijoiden paikoissa ...

8. marraskuuta 2017: FORSCHA on vuosittain Münchenissä järjestettävä tiedetapahtuma, mikä tähtää yleisön saattamiseen tieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) pariin. Monipuolisella ohjelmistolla lapsille, nuorille, vanhemmille ja opettajille tapahtuma kannustaa kaikkia oppimaan lisää maailmasta ja Universumista, missä me kaikki elämme. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna MOC:issa Münchenissä 17–19.11.2017. Jatkona viime vuoden onnistuneeseen osallistumiseen ESO:lla on taas osasto FORSCHA tapahtumassa käytännön harjoituksineen, mitkä perustuvat ESO Supernova planetaario & vierailijakeskukseen suunniteltuihin aktiviteetteihin. Tänä vuonna ESO on ilahtunut voidessaan työskennellä yhdessä Garchingin Werner-Heisenberg-Gymnasium-lukion opiskelijoiden kanssa, sekä ESO on iloinen "Project Management Institute Southern Germany Chapter"-instituutin antamasta tuesta. Koulun oppilaat avustavat FORSCHA:n osallistujia kokemaan nykyisten ja tulevien ESO-teleskooppien kapasiteetin muuten piilossa olevien Universumin mysteerien selvittämisessä. ESO Supernovan on määrä avautua ESO:n päämajan lähelle Garching bei Müncheniin Saksaan huhtikuussa 2018 ja rakennustyöt ovat parhaillaan melkein valmiina. Paikka on suunniteltu ilmaiseksi vapaaksi lähteeksi tähtitieteen opetusta ajatellen ja ESO Supernova tuottaa korkeatasoista opetuksellista ohjelmistoa yhteistyössä "Education Partner Haus der Astronomie"-kanssa kaikenikäiselle yleisölle. ...

2. marraskuuta 2017: Mitä Universumin alussa tapahtui? Sitä kysymystä tähtitieteilijät ovat pohtineet jo pitkään. Vaikka emme pystykään varsinaisesti matkaamaan ajassa taaksepäin, niin tähtitieteilijät pystyvät näkemään menneisyyteen ja näkemään galakseja ja tähtiä ajoilta, jolloin Universumi oli vielä hyvin nuori. Koska valo kulkee äärellisellä nopeudella, niin mitä kauempana kohde on, niin sitä kauemmin sen kestää saavuttaa meidät. Siten näemme kohteita sellaisina kuin ne olivat menneisyydessä. Nähdäksemme kaikkein kaukaisimpia kohteita tähtitieteilijät käyttävät maailman edistykseikkäimpiä ja ainutlaatuisia teleskooppeja kuten ALMAa. ESOcast 135 kertoo siitä, miten ALMA antaa tähtitieteilijöille mahdollisuuden katsoa menneisyyteen ja selvittää minkälainen Universumi oli, kun se oli nuori. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai kääntää tämä video YouTubessa.

31. lokakuuta 2017: ESO:n Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä sijaitseva "Next Generation Transit Survey", eli NGTS- instrumentti on löytänyt ensimmäisen eksoplaneettansa, mikä on ns. kuuma Jupiteri ja se kiertää M-tyypin kääpiötähteä [1] nimeltään NGTS-1. Planeetta NGTS-1b on kolmas tunnettu kaasujättiläinen, mikä kiertää M-tyypin kääpiötähteä Kepler-45b:n ja HATS-6b:n lisäksi. NGTS-1b on suurin ja massiivisin näistä kolmesta säteen ollessa 130% ja massa 80% Jupiterin arvoista. NGTS havaitsee kahdentoista 20-sentimetrin kokoisen teleskoopin verkoston avulla pieniä tähtien kirkkauksien muutoksia, jotka aiheutuvat planeetan ylikulusta tähden editse (ylikulku). Kun NGTS-1b löydettiin, niin sen olemassaolo varmistettiin ESO:n La Sillan observatoriolla tekemällä fotometrisiä havaintoja EulerCam:illa 1.2-metrin Sveitsiläisellä Leonhard Euler teleskoopilla, sekä spektroskooppisilla havainnoilla HARPS instrumentilla ESO:n 3.6-metrin teleskoopilla. Pienet planeetat ovat suhteellisen yleisiä M-tyypin kääpiötähdillä, mutta NGTS-1b:n tapaiset kaasujättiläiset ovat harvinaisempia kuin oman Aurinkomme kaltaisten tähtien ympärillä. Tämä on yhteensopiva nykyisten planeettojen syntyteorioiden kanssa, mutta lisää havaintoja tarvitaan M-tyypin kääpiöistä ennen kuin selvä käsitys jättiläisplaneettojen lukumäärästä niiden ympäriltä saadaan. NGTS on erityisesti suunniteltu ...

16. lokakuuta 2017: ESO:n teleskoopit ovat havainneet ensimmäistä kertaa gravitaatioaaltolähteen visuaalisen vastineen. Tämä merkitsee uuden informaatiolähteen alkua tähtitieteessä ja tämä harvinainen tapahtuma kuvattiin hämmästyttävällä tarkkuudella. Havainnot paljastavat kyseessä olevan korkeaenergisen tapahtuman, mikä tunnetaan nimellä kilonova. Se voidaan vihdoin yhdistää tapahtumaan, missä kaksi tähden jäännettä eli neutronitähteä yhdistyvät ja sen aikana ne lähettävät gravitaatioaaltoja, kun niiden radat spiraalin omaisesti lähestyvät toisiaan ja lopulta sulautuvat yhteen. ESOcast 133 kertoo siitä mitä ESO:n teleskoopit Chilessä havaitsivat ja siitä miten teleskoopit ympäri maailman löysivät kilonovan, sekä siitä mitä tähtitieteilijät ovat oppineet tästä uudesta tähtitieteen havainnosta. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai käännä tämä :issa.

16. lokakuuta 2017: ESO, maailman tuotteliain maanpäälinen observatorio, pitää avoimet ovet yleisölle lauantaina 21.10.2017 kello 11:00-18:00 CEST. ESO:n avoimien ovien päivän tapahtuma järjestetään ESO:n päämajassa Garchingissa, Saksassa. Vierailijoilla on mahdollisuus kokea ja nähdä ESO:n toimintaa osallistumalla useisiin eri aktiviteetteihin. Päivän tapahtumien ohjelma on esitelty alla. Avoimet ovet ovat osa "Tag der offenen Tür"-tapahtumaa, mikä tapahtuu Garchingin tutkimuskampuksen alueella, sekä muissa paikallisissa instituuteissa. Jos tarvitset apua jonkin paikan löytämisessä päivän aikana, niin voit etsiä henkilökunnan edustajan, minkä tunnistat nimilapusta ja kysyä. Koska ESO on kansainvälinen organisaatio, niin meillä on henkilökunnassa useiden eri kielien puhujia. Median edustajia, jotka haluavat osallistua tapahtumaan, pyydetään vahvistamaan osallistumisensa ottamalla yhteyttä osandu@partner.eso.org. Lista eri aktiviteeteista Alue 1: Tervetuloa ESO:n Hae ilmaista ESO-materiaalia, tapahtuman ohjelma ja rakennuksien kartta. Lapset voivat hakea vihkosen leimojen keräämistä varten ja jos he keräävät kaikki leimat, niin heillä on mahdollisuus voittaa lahjoja (lahjat voi noutaa alueelta 16 lähtiessä). Lapset voivat myös noutaa albumin tarroja varten. Alue ...

16. lokakuuta 2017: ESO järjestää lehdistötilaisuuden maanantaina 16.10.2017 kello 16:00 CEST päämajassaan Garchingissa Saksassa esitelläkseen mullistavat havainnot sellaisesta tähtitieteen tapahtumasta, mitä ei ennen olla nähty. Koska tämä tulos voi herättää erittäin laajaa mielenkiintoa, niin myös yleisöä kutsutaan mukaan lehdistötilaisuuteen verkon välityksellä osoitteessa www.eso.org/live kello 16:00 CEST alkaen. Emme voi vastaanottaa yleisön kysymyksiä lehdistötilaisuuden aikana, mutta jos joku haluaa olla yhteydessä ilmiön löytäjien kanssa, niin he voivat osallistua Reddit "kysy tieteestä" AMA-sessioon osoitteessa https://redd.it/76ne3p kello 18:30 CEST alkaen. Yksityiskohdat paljastetaan maanantaina 16.10.2017 kello 16:00 CEST alkaen ESO:n sosiaalisen median kanavilla. ESO:n lehdistötiedoite julkistetaan konferenssin alussa ESO:n verkkosivulla osoitteessa eso.org. Lehdistötiedoitteen käännökset ovat saatavilla useilla eri kielillä.

12. lokakuuta 2017: Miten pystymme saamaan enemmän tietoa elämän synnystä Maassa? Voimme itse asiassa jättää Maa taaksemme ja katsoa kohti Universumia. Meissä olevat atomit on ainoastaan voitu tehdä suuressa paineessa ja lämpötilassa tähtien sisällä. Kun tähdet kuolevat joskus erittäin näyttävissä supernovaräjähdyksissä, niin niiden mukana niissä oleva materia leviää ympäri avaruutta, missä ne muodostavat seuraavan sukupolven tähtiä ja planeettoja. Tähtiä ja planeettoja muodostavissa pilvissä atomit liittyvät yhteen muodostaen molekyylejä. ESOcast 132 tarkastelee sitä, miten ALMA:a voidaan käyttää useiden erilaisten molekyylien havaitsemiseen, joista jotkin ovat elämän aineksia, aina kaukaisimmista Universumin alueista saakka. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai käännä tämä :issa.

11. lokakuuta 2017: ESO järjestää lehdistötilaisuuden 16.10.2017 kello 16:00 CEST päämajassaan Garchingissa, Saksassa, esitelläkseen mullistavat havainnot sellaisesta tähtitieteen ilmiöstä, mitä ei olla ennen havaittu. Tapahtuma esitellään ESO:n Paranalin observatoriolta Chilestä, missä ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons pitää puheita monien tutkimusryhmien edustajien kanssa ympäri Eurooppaa. Tämä kutsu on tarkoitettu ainoastaan median edustajille. Osallistuaksesi konferenssiin uusien median jäsenten tulee rekisteröityä täyttämällä tämä verkkolomake. Kerro myös tuletko fyysisesti paikalle tai osallistutko ainoastaan verkon välityksellä. Rekisteröitymällä konferensiin toimittajat lupautuvat kunnioittaa julkaisusulkua, minkä yksityiskohdat ilmenevät rekisteröitymisen jälkeen. He eivät julkaise tai keskustele siitä materiaalista, mikä toimitetaan ennen konferenssin alkua 16.10.2017 kello 16:00 CEST. Paikanpäällä olevilla toimittajilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä paneelilta konferenssin aikana. Vastaanotamme kysymyksiä myös toimittajilta, jotka osallistuvat verkon välityksellä. Henkilökohtaiset yksittäiset haastattelut ovat myös mahdollisia heti konferenssin jälkeen. Yksityiskohdat siitä miten konferenssiin voi liittyä mukaan, miten kysymyksiä voi lähettää tai varata haastatteluja annetaan rekisteröitymisen jälkeen. ESO:n lehdistötiedoite tulee julkiseksi konferenssin alkaessa. Lehdistötiedoitteesta on käännöksiä useilla eri kielillä, ...

11. lokakuuta 2017: Irlannin Tánaiste (varapääministeri) sekä liike-elämän, yritysten ja innovaatioiden ministeri Frances Fitzgerald TD on ilmoittanut hänen hallituksensa sitoutumisesta neuvotteluiden aloittamiseksi ESO:on liittymiseksi yhtenä jäsenvaltiona. Hallitus haluaa neuvotteluiden päättyvän vuoden 2018 viimeiseen neljännekseen mennessä, kun Dáil Eireann (Irlannin parlamentti) on sen allekirjoittanut ja ESO:n johtokunta on sen ratifioinut. Irlannista tulisi siten ESO:n 16. jäsenvaltio. Hallituksen ilmoitus merkitsee erään vuonna 2015 ilmoitetun päälinjan saavuttamista, jolloin Irlannin Innovaatio 2020 strategia julkistettiin ja siinä identifioitiin tarve vahvistaa kansainvälisiin tutkimusorganisaatioihin kuuluminen, ESO mukaanlukien. Tämä ilmoitus on jatkoa useiden vuosien ajan käytyihin epämuodollisiin keskusteluihin Irlannin tähtitieteen organisaation ja ESO:n välillä mahdollisesta jäsenyydestä ja muodollisista keskusteluista hallituksen viranomaisten kanssa tammikuusta 2016 alkaen, jolloin hallitus ilmoitti, että jäsenyysneuvoittelut aloitetaan. ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons kertoo tämän päätöksen merkityksestä: “Irlanti tulee olemaan tärkeä ja erittäin tervetullut ESO:n jäsen. Heillä on hyvin kehittynyt ja kasvava tutkimusyhteisö, joka on aktiivinen kaikilla ESO:n yksiköiden tekemillä tutkimusalueilla, mikä yhdistyy heidän halukkuuteensa liittyä ESO:on. Tämän lisäksi ...

6. lokakuuta 2017: Viimeisin numero ESO:n neljännesvuosittain ilmestyvästä lehdestä, "The Messenger", on nyt saatavilla verkosta. Lue ESO:n viimeajan uutiset eri aiheista aina uusista mittalaitteista viimeisimpiin tieteellisiin löytöihin. Tämän numeron kohokohtiin kuuluvat: Strateginen kumppanuus ESO:n ja Australian välillä Jakso 100: Mennyt, nykyinen ja tulevaisuus ESO:n havainto-ohjelmissa SPHERE:n kolme vuotta: Protoplanetaaristen kiekkojen morfologian ja kehityksen viimeisimmät näkymät AGN:ien referenssikartoituksen (CARS) lopetus ALMA:n havainnot z ~ 7 kvasaarien emogalakseista: Syntymässä olevat massiiviset galaksit Lataa Messenger PDF-muodossa tai käy Messenger-verkkosivulla liittyäksesi ja saadaksesi ilmaisen painetun kopion.

6. lokakuuta 2017: ESO on ilmoittanut tukensa EOSC-ilmoitukselle ja sanovansa tukevansa European Open Science Cloud (EOSC) aloitetta vapaan pääsyn tieteelliseen dataan. EOSC on jännittävä Euroopan kommission aloite, missä luotettavan avoimen datan saatavuus tunnustetaan nykypäivän tieteellisessä tutkimuksessa. Kirjeessään Euroopan tutkimus- ja innovaatiokomissaarille Carlos Moedasille ja EC tutkimus- ja innovaatio yleisjohtajalle Robert-Jan Smitsille ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons tarjosi ESO:n kokemuksen käyttämistä osana EOSC toteuttamista ja erityisesti auttaakseen arkistodatan hoitamista, jotta tulevaisuuden tieteelliset löydöt saadaan tehtyä. EOSC:n tähtäimenä on kehittää ja tukea sellaisia muutoksia, jotka kiihdyttävät siirtymistä kohti yhä avoimempaa tiedettä ja avoimia innovaatioita poistamalla tutkimusaineiston uudelleenkäytön rajoja ja menetelmiä. Äärimmäisenä tavoitteena on globaali ja avoin ympäristö, mikä toimii hyvin määritellyissä ja luotettavissa puitteissa ja missä tutkijat, innovaattorit, yhtiöt ja kansalaiset voivat julkaista, löytää ja uudelleenkäyttää toistensa tutkimusdataa ja -työkaluja innovointi- ja koulutustarkoituksissa. Tähtitiede on jo pitkään ollut tarjoamassa hyvin hallittua ja hoidettua avointa dataa. ESO:lla itsellään on pitkä perinne tällä alueella ja se on edesauttanut ...

4. lokakuuta 2017: ESO ja kansainvälisten instituutioiden konsortio [1] ovat allekirjoittaneet sopimuksen, minkä mukaan suunniteltu BlackGEM teleskooppien verkosto tullaan sijoittamaan ESO:n La Sillan observatoriolle Chileen. BlackGEM tulee edesauttamaan mustien aukkojen ja neutronitähtien sulautumisten tutkimuksessa, sekä sopimus ESO:n kanssa takaa sen, että tämä jännittävä teleskooppien verkosto hyötyy yhdestä maailman parhaista havaintopaikoista maailmassa. BlackGEM-verkosto on aluksi kolmen teleskoopin yhteenliittymä, mikä myöhemmin mahdollisesti täydentyy viiteentoista teleskooppiin. Se on suunniteltu toimivan havaitsevan tähtitieteen eturintamassa. Se liittyy osaksi Universumin voimakkaimpien ja dramaattisimpien tapahtumien tutkimusta eli neutronitähtien ja mustien aukkojen tutkimusta. BlackGEM tarkastelee näitä tapahtumia näkyvän valon alueella seuraten erityisten gravitaatioaaltojen havaintoja, mitkä aiheutuvat näiden eksoottisten kohteiden sulautumisista. Gravitaatioaallot itsessään ovat avaruusajan kudelman aaltoja, joita on jo nähty uuden sukupolven gravitaatioaalto havaintolaitteilla, kuten Advanced LIGO:lla ja Advanced Virgo:lla. BlackGEM:in havaitsema ohimenevä valohavainto osoittaa näiden gravitaatioaaltojen lähteen sijaintipaikan, jotta suuremmat teleskoopit pystyvät tekemään nopeasti tarkempia havaintoja ja antavat ennennäkömättömiä näkymiä maailmankaikkeuden äärimmäisiin tapahtumiin. BlackGEM-verkosto teleskooppi toimii myös hyvin tehokkaana taivaan ...

4. lokakuuta 2017: Arvostetun Euroopan Unionin nuorten tutkijoiden kilpailun (EUCYS) voittajat on nyt julkistettu. Syyskuun 22-27.2017 146 nuorta tutkijaa kokoontuivat Tallinnaan Viroon 40:stä eri maasta kilpailun tilaisuuteen. Kahdeksasta suuresta eurooppalaisesta hallitustenvälisestä tutkimusjärjestöstä muodostuvan EIROforumin jäsenenä ESO lahjoitti erikoispalkinnon parhaalle tähtitieteen ja avaruusfysiikan projektille. Tämän voitti Can Pak (17-vuotias) Turkista hänen projektillaan “Measuring the surface vibration frequency with laser diode”. Hän saa matkan ESO:n toimipisteisiin Chilessä, mukaan lukien vierailun Paranal-observatorioon ja ESO:n tiloihin Santiagossa. Matka tarjoaa ainutlaatuisia näkemyksiä elämästä maailman edistyneimmissä observatorioissa. Matka on kokemus, joka voisi innostaa Can Pakia harjoittamaan tähtitiedettä ja astrofysiikkaa tulevaisuudessa. Palkinnon ojensi EMBL:n kansainvälisten suhteiden johtaja Dr. Silke Schumacher. Varsinaisessa kilpailussa kolme ensimmäistä palkintoa, joista jokainen oli 7000€ myönnettiin seuraavasti: Karina Movsesjan (18) “The role of RAD51 mutations in cancer development”, Adam Jan Alexander Ohnesorge (20) “The forgotten prisoners — Civilian prisoners of the Great War in Corsica” ja Danish Mahmood (14) “W.I.N.I.T.S. (Wireless Interconnected Non-Invasive Triage System)”. Toiset ...

4. lokakuuta 2017: Viimeisin numero ilmaisesta Science in School lehdestä on nyt saatavilla verkossa ja painetussa muodossa. Tämä tieteen opettajille suunnattu eurooppalainen lehti sisältää inspiroivia artikkeleita, hauskoja pelejä ja käytännön opiskelijatöitä jokaisessa numerossa. Sen tavoitteena on tieteen opettamisen edistäminen rohkaisemalla opettajia, tutkijoita ja kaikkia muita tulemaan mukaan Euroopan tiedekasvatuksen pariin. Tämän numeron kohokohtiin kuuluvat: artikkeli, missä korostetaan molybdenumin käytön monipuolisuutta, katsaus evoluutiobiologian kokeeseen ja toinen sarjan artikkeli gravitaatioaalloista. Luokkahuoneissa tapahtuviin käytännön aktiviteetteihin kuuluvat: sen tutkiminen miten hain nahka voi parantaa uninnin energiatehokkuudessa, hiukkaskiihdyttimen tekeminen salaattiastiasta, sekä Kuun etäisyyden mittaaminen radiosignaalien avulla. "Science in School"-lehden julkaisee EIROforum, mikä on kahdeksan Euroopan maan tieteellisten tutkimusorganisaatioiden yhteenliittymä, missä ESO on mukana yhtenä jäsenenä. Lehti käsittelee useiden eri aineiden tieteen opettamista Euroopan eri puolilla korostaen parasta opetusta ja tutkimuksen terävintä kärkeä. Tuleviin numeroihin mukaan tulevia kirjoituksia otetaan erittäin mielellään vastaan sekä erityisiin tieteellisiin aiheisiin perehtyneiltä tutkijoilta, että opettajilta tai muilta tiedeopettajilta, jotka ovat kehittäneet innovatiivisia tapoja tieteen ...

2. lokakuuta 2017: Varmasti suurempi on parempi, kun ajatellaan teleskooppeja, mitkä tutkivat valtavaa Universumia. Mutta itseasiassa ei aina. ALMA on suurin maanpäälinen teleskooppi radioalueen havaitsemiseen, mutta se koostuu 66:sta suhteellisen pienestä liikuteltavasta antennista, mitkä pystyvät kaikki toimimaan yhdessä vastaten yhtä isoa antennia. Tämän yksittäisistä teleskoopeista koostuvan verkoston kuvat ovat samanlaisia, kuin mitä saataisiin yhdellä teleskoopilla, minkä halkaisija olisi jopa 16 kilometriä. ESOcast 130 tarkastelee sitä miksi tähtitieteilijät ovat niin innostuneita käyttämään ALMA:n valtavaa kokoa ja tehokkuutta ja miten sen huipputekniikka auttaa tekemään havaintoja mullistavalla tarkkuudella ja laadulla. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai käännä tämä :issa.

28. syyskuuta 2017: Lauantaina 21. lokakuuta 2017 Euroopan eteläinen observatorio (ESO) avaa ovensa yleisölle kello 11:00-18:00 (CEST) sen päämajassa Garching bei Münchenissa, Saksassa. Tapahtuma on yksi Garchingin koko tutkimusalueen avointen ovien päivän aktiviteeteista, jolloin useat muutkin instituutit avaavat ovensa yleisölle. ESO löytyy tästä kartatasta sijaintinumerosta 39. Vuoden 2017 ohjelman kohokohtia ovat: Näe ESO:n päärakennukset – liity opastetuille kierroksille innovatiivisesti suunnitellun toimistorakennuksen ja tekniikkarakennuksen läpi. Opi miten ESO tekee keinotekoisia tähtiä, näe miltä ELT-teleskoopin peilien prototyypit näyttävät ja vielä paljon muuta. Tutustu ESO:n Supernova-planetaario ja vierailijakeskus hankkeeseen, mikä on tällä hetkellä rakenteilla. Avautuessaan vuonna 2018 se tulee olemaan suurin kallistettu planetaario Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Virtuaali- ja 3D-kierrokset – tule mukaan ESO:n henkeäsalpaaville matkoille eri paikkoihin ja tutustu mullistaviin instrumentteihin. Suora yhteys Paranaliin ja ALMA:an – koe suora yhteys teleskooppeihimme Atacaman aavikolla Chilessä. Ota yhteys ESO:n VLT-teleskooppiin Paranalissa ja ALMA:an, suurimpaan toiminnassa olevaan astronomiseen projektiin, mikä koostuu 66:sta 5000 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevasta antennista ...

26. syyskuuta 2017: 22. numero "Communicating Astronomy with the Public"-lehdestä on nyt saatavilla! Tästä numerosta löydät artikkeleita, missä käsitellään sellaisten paikkojen arvoja ja haasteita, mitä ei yleensä liitetä tieteeseen, kuten kirjastot ja lentokenttien odotustilat. Lehdessä tarkastellaan sitä mitä tämä kaikki merkitsee tieteen popularisoinnille ja laajan yleisön tavoittamisille. Viimeisin numero myös korostaa 3D-tulostusta ja virtuaalitodellisuutta, mitkä tuovat tieteen lähemmäs tähtitieteen tutkimusta. Kaikki tämä ja paljon muuta on mukana tähtitieteen kommunikoinnista kiinnostuneille ilmaisessa vertaisarvioidussa lehdessä. Lataa nyt oma numerosi! Tämä tuote on saatavilla ESO shop:ista.

25. syyskuuta 2017: Ihmissilmä havaitsee valoa sen näkyvällä aallonpituusalueella, mutta se on vain pieni osa maailmankaikkeudesta tulevasta valosta. Se mitä näemme ei aina ole kaikki mitä on olemassa. ESOcast 128 tarkastelee sitä miten tähtitieteilijät katsovat Universumia ja miksi he tarvitsevat ALMA:a, mikä on maailman suurin maanpäälinen radioaaltojen havaitsemislaite. Sen avulla ymmärretään ja tutkitaan alueita, mitkä ovat hyvin pölyisiä ja kaukana Universumissa. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai käännä tämä :issa.