Ilmoitukset

Tilaa uutisia ESO:lta omalla kielelläsi!
Yli 1000 julkaistua tutkimusta ESO:n dataan perustuen: Katsaus ESO:n tieteellisiin tuloksiin vuodelta 2020
ann21006-fi — Tiedote
Yli 1000 julkaistua tutkimusta ESO:n dataan perustuen: Katsaus ESO:n tieteellisiin tuloksiin vuodelta 2020
20. toukokuuta 2021: ESO:n observatoriot toimivat vuonna 2020 haastavissa olosuhteissa yllättävän COVID-19-pandemian vuoksi, ja sen seurauksena observatorioissa tehtäviä tieteellisiä havaintoja oli vähennettävä, ja jopa keskeytettävä muutamaksi kuukaudeksi. Vuosi 2020 oli kuitenkin edelleen erittäin tuottelias niiden tutkimusartikkelien lukumäärän osalta, jotka julkaistiin ESO-teleskooppeilla kerättyyn dataan perustuen. Tästä datasta suuri osa oli aikaisempina vuosina kerättyä. ESO-kirjaston äskettäin julkaistusta raportista käy ilmi, että 2020 on neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin julkaistiin yli 1000 ESO-dataa hyödyntävää tieteellistä tutkimusta. Suurin osa näistä julkaisuista (yli 600) hyödynsi ESO:n huipputeleskoopin eli Very Large Telescope (VLT) kaukoputken ja VLT-interferometrin (VLTI) dataa. Huippulöytöjä olivat esimerkiksi ensimmäinen kuva usean planeetan järjestelmästä Auringon kaltaisen tähden ympärillä ja tähden ”tanssin” havainnot supermassiivisen mustan aukon ympärillä. Tutkimuksista 608 käytti VLT ja VLTI havaintoja, ja 336 (55%) käytti Multi Unit Spectroscopic Explorer (MUSE), Ultraviolet-Visual Echelle Spectrograph (UVES) tai X-shooter spektrografin dataa. Nämä olivat kolme tuotteliainta VLT-instrumenttia vuonna 2020, kuten oli myös vuonna 2019. ESO:n Paranal Observatoriossa Pohjois-Chilessä sijaitsevien taivaan ...
Lue lisää
ESO:sta tulee Euroopan suurimman maanpäälisen tähtitieteen verkoston kumppani
ann21005-fi — Tiedote
ESO:sta tulee Euroopan suurimman maanpäälisen tähtitieteen verkoston kumppani
31. maaliskuuta 2021: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on liittynyt kumppaniksi viime viikolla käynnistettyyn uuteen hankkeeseen, joka muodostaa Euroopan suurimman maanpäälisen tähtitieteen verkoston nimeltään Opticon-radionet Pilot (ORP). Verkosto edistää 37:n Euroopan, Australian ja Etelä-Afrikan instituution yhteistyötä ESO mukaan lukien. ORP:ssä ESO edistää tiedonsiirtoa järjestämällä Euroopan tähtitieteen yhteisölle laajan valikoiman koulutusohjelmia, joihin kuuluuvat havaintokoulut eri Euroopan observatorioissa sekä arkistointi-, instrumentointi- ja hakemuskirjoitustyöpajoja. Pitkällä aikavälillä ESO auttaa ORP:tä kehittämään strategioita, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviä toimintatapoja tähtitieteen yhteisössä. ORP yhdistää Euroopan unionin myöntämällä Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovointiohjelman 15 miljoonan euron rahoituksella kaksi nykyistä tähtitieteen verkostoa (Opticon ja RadioNet). Se kerää yhteen useita eri teleskooppeja ja niiden verkostoja eri puolilta maailmaa, sekä se mahdollistaa eurooppalaisille tähtitieteilijöille pääsyn laajaan instrumenttivalikoimaan. Verkosto järjestää myös koulutusta uransa alkuvaiheessa oleville tähtitieteilijöille. ESO:n osuus rahoituksesta kohdistuu Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) ja Very Large Telescope Interferometer (VLTI) observatorioiden tuki-infrastruktuureihin, joiden avulla tähtitieteilijät voivat hyödyntää käyttäjille kohdistettuja tukipalveluja ALMA:n aluekeskusverkostossa (ALMA Regional ...
Lue lisää
Uusia Supermaapalloja etsimässä: ESO:n VLT-kaukoputken CRIRES+ aloittaa toimintansa
ann21003-fi — Tiedote
Uusia Supermaapalloja etsimässä: ESO:n VLT-kaukoputken CRIRES+ aloittaa toimintansa
1. helmikuuta 2021: Toiminnan aloittamisesta lähtien vuodesta 2006 ESO:n Very Large Telescope kaukoputken eli VLT:n korkean resoluution infrapuna-CRIRES-spektrografi on tehnyt useita jännittäviä tieteellisiä löytöjä. Nyt toimintansa on aloittanut uusi ja parempi CRIRES+, joka jatkaa edeltäjänsä työtä ja etsii tähtien ympäriltä Supermaapalloiksi kutsuttuja eksoplaneettoja, jotka ovat elämänvyöhykkeellä. CRIRES+ on instrumentti, joka on rakennettu ESO:n ja eurooppalaisten instituuttien yhteistyönä. Instrumentti etsii taivaalta Supermaapalloja, jotka sijaitsevat hyvin erilaisilla kiertoiradoilla läheisten pienimassaisten tähtien elämänvyöhykkeillä. Alueet ovat sellaisia, joiden sisällä tutkijat uskovat planeetan pystyvän tukemaan elämää. Tämäntyyppisiä planeettoja on vaikea havaita niiden suhteellisen alhaisten massojen vuoksi. CRIRES+:n avulla tutkijat voivat paremmin etsiä näitä Supermaapalloja, sillä he pystyvät tutkimaan yhä useampia tähtinaapureitamme. CRIRES+:n muita tieteellisiä tavoitteita ovat ylikulkueksoplaneettojen kaasukehien tutkiminen, sekä tähtien magneettikenttien alkuperän ja kehityksen tutkiminen. Instrumentin asennus ESO:n Paranal Observatoriossa Chilessä sijaitsevaan VLT-kaukoputkeen saatiin päätökseen viime vuoden helmikuun lopulla, ja toimintojen odotettiin alkavan pian sen jälkeen. COVID-19-pandemia kuitenkin viivytti ensimmäisiä testihavaintoja, jotka ajoitettiin etänä tehtäviksi ESO:n pääkonttorista ...
Lue lisää
Miten ESO vaikuttaa yhteiskuntaan? Uusi julkaisu korostaa ESO:n hyötyjä sen jäsenmailleen
ann21002-fi — Tiedote
Miten ESO vaikuttaa yhteiskuntaan? Uusi julkaisu korostaa ESO:n hyötyjä sen jäsenmailleen
22. tammikuuta 2021: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on Euroopan tutkimuksen, innovoinnin ja yhteistyön malliesimerkki, jolla on laaja-alainen ja merkittävä vaikutus koko yhteiskuntaan. Uudessa “ESO:n yhteiskuntahyödyt”- julkaisussa tarkastellaan ESO:n merkittävyyttä omille jäsenvaltioilleen viidellä eri alalla: tieteessä ja tekniikassa, taloudessa ja innovoinnissa, lahjakkuuksien kehittämisessä, koulutuksessa ja tiedotuksessa sekä kansainvälisessä yhteistyössä ja politiikassa. Tieteen ja tekniikan alalla ESO ja sen kaukoputket ovat olleet hyvin merkittävässä asemassa useissa uraauurtavissa löydöissä. Esimerkiksi vuonna 2020 myönnettiin fysiikan Nobel-palkinto ESO:n teleskooppeilla tehdystä Linnunradan mustan aukon tutkimuksesta. ESO mahdollistaa tämänkaltaiset löydöt rakentamalla ja operoimalla maailman merkittävimpiä observatorioita, jotka siirtävät tekniikan rajoituksia kauemmas. ESO:n mahdollistamat innovaatiot ulottuvat myös organisaation toiminnan ulkopuolelle. Esimerkiksi MUSE:ssa, eli ESO:n Very Large Telescope kaukoputken instrumentissa käytössä olevia tekniikoita sovelletaan lääketieteen ja syöpädiagnostiikan käyttöön. Tämän lisäksi ESO tuo taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Vuonna 2019 ESO:n budjetista 60 prosenttia investoitiin teleskooppien ja instrumenttien suunnitteluun ja rakentamiseen. Yli 90 prosenttia siitä investoitiin jäsenvaltioiden teollisuuden ja tutkimuslaitosten johtamiin korkean teknologian innovaatioihin. ESO:lla ...
Lue lisää
ESO:n Erittäin suuren kaukoputken (ELT) uusi verkkosivusto on avattu
ann21001-fi — Tiedote
ESO:n Erittäin suuren kaukoputken (ELT) uusi verkkosivusto on avattu
14. tammikuuta 2021: ESO on avannut uuden verkkosivuston, joka sisältää runsaasti tietoa Erittäin suuresta kaukoputkesta (Extremely Large Telescope, ELT). Kaukoputki on ESO:n tuleva observatorio, joka tutkii universumia Chilen Atacaman autiomaasta käsin. Verkkosivu on rakennettu eri kohderyhmät silmällä pitäen. Se soveltuu niin suurelle yleisölle, kuin tähtitieteen asiantuntijoillekin. Verkkosivun avulla yleisö voi tarkastella uutta kaukoputkea, sen instrumentteja, ja miten se tulee lisäämään tietoamme kosmoksesta. Sivustolla esitellään tärkeimpiä tieteellisiä kysymyksiä, joihin tähtitieteilijät toivovat ELT:n vastaavan. Sivuja täydentävät kaukoputken, sitä ympäröivän rakenteen ja erilaisten instrumenttien, sekä peilien vaikuttavat visualisoinnit. Siellä on myös mielenkiintoisia faktoja ELT:stä, joka tulee olemaan maailman suurin näkyvän- ja infrapuna-alueen teleskooppi 39-metrisellä pääpeilillään. Sivuilta löytyy myös tämän kunnianhimoisen ja haastavan kaukoputken historiaa, sekä aikajana, jossa on joitakin hankkeen tärkeimpiä virstanpylväitä. Tämä on toinen jännittävä kehitysaskel ELT:n historiassa, jonka on määrä aloittaa toimintansa myöhemmin tällä vuosikymmenellä. Uusi sivusto on erinomainen lähtökohta, jos haluaa pysyä ajan tasalla tulevista kaukoputkea koskevista uutisista ja oppia lisää tieteestä, teknologiasta ...
Lue lisää
ESO:n pääjohtajalle on myönnetty Bernardo O’Higgins kunniamerkki
ann20036-fi — Tiedote
ESO:n pääjohtajalle on myönnetty Bernardo O’Higgins kunniamerkki
16. joulukuuta 2020: Perjantaina 11. joulukuuta ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons sai Bernardo O'Higginsin suurristin kunniamerkin tilaisuudessa, jonka puheenjohtajana toimi Chilen alivaltiosihteeri Carolina Valdivia. Bernardo O'Higgins kunniamerkki on Chilen valtion tunnustus ulkomaisten kansalaisten erinomaisesta työstä taiteen, tieteen, koulutuksen, teollisuuden, kaupan tai humanitaarisen tai sosiaalisen yhteistyön aloilla. Barcons sai palkinnon ulkoministeriössä järjestetyn seremonian aikana, ja palkinnon perusteena olivat uusien toimintatapojen luominen, joilla syvennetään Chilen ja ESO:n välistä yhteistyötä. ”Haluan ulkoasiainministeriön puolesta kiittää vilpittömästi yhteistyöstänne ja avustanne uuden tähtitieteellisen paradigman luomisessa ja edistämisessä maassamme. Tämä uusi toimintatapa perustuu alueelliseen, oikeudenmukaiseen, osallistavaan ja kansalaislähtöiseen lähestymistapaan. Tähän kuuluvat huippuluokan yhteistyösopimukset, joiden kautta Chile ja sen kansallinen tutkimus- ja kehitysvirasto sekä ESO voivat yhtä lailla edistää kansalaistemme tieteellistä ja teknologista työtä maailmanlaajuisesti”, Valdivia sanoi juhlaseremonian aikana. ESO:n pääjohtaja vastaanotti palkinnon koko järjestön puolesta. ”Pian sen jälkeen, kun aloitin ESO:n pääjohtajan virassa, lähdimme tälle yhteiselle matkalle kohti uusia ja kunnianhimoisempia toimintatapoja edistäen todellista yhteistyötä, joka auttaa rakentamaan tietoyhteiskuntaa ja neljättä ...
Lue lisää
Linda Tacconi on valittu seuraavaksi ESO-neuvoston puheenjohtajaksi
ann20035-fi — Tiedote
Linda Tacconi on valittu seuraavaksi ESO-neuvoston puheenjohtajaksi
8. joulukuuta 2020: Linda Tacconi on vanhempi tähtitieteilijä Max Planck Institute for Extraterrestrial Physics (MPE) instituutista Garchingista Saksasta ja hänet on valittu ESO:n tärkeimmän hallintoelimen eli neuvoston seuraavaksi puheenjohtajaksi. ”Minulle on kunnia tulla valituksi ESO-neuvoston puheenjohtajaksi”, Tacconi sanoi. "Tulevat vuodet ovat organisaatiolle erittäin jännittävää aikaa, kun ESO:n Erittäin suuren kaukoputken valmistuminen lähestyy ja nykyiset tutkimusyksiköt, kuten ESO:n Very Large Telescope, jatkavat tähtitieteellisen tutkimuksen kärjessä. ESO:n observatoriot toimivat keskenään yhdessä ja niiden avulla edistetään tietoamme maailmankaikkeudesta ja vahvistetaan ESO:n asemaa johtavana Maan pinnalta tehtävän tähtitieteen tutkimuksen toimijana. Odotan innolla, että pääsen jakamaan nämä kokemukset ja työskentelemään neuvoston kanssa tukeakseni ESO:a tämän johtoaseman säilyttämisessä.” Tacconi väitteli tohtoriksi Yhdysvaltain Massachusettsin yliopistossa vuonna 1988. Myöhemmin hän työskenteli Netherlands Foundation for Research in Astronomy -säätiössä Dwingeloossa ennen kuin aloitti uransa MPE:ssä vuonna 1991. Vuonna 2012 hän sai Lancelot M. Berkeley New York Community Trust Prize tunnustuksen hänen panoksistaan tähtitieteen alalla. Palkinnossa korostettiin erityisesti hänen työtään kylmän kaasun osuudesta ...
Lue lisää
Lisärahoitusta ESO:n Erittäin suurelle kaukoputkelle
ann20034-fi — Tiedote
Lisärahoitusta ESO:n Erittäin suurelle kaukoputkelle
4. joulukuuta 2020: Erittäin suuri teleskooppi (ELT) on ESO:n uusi lippulaivateleskooppi, joka on rakennettu vastaamaan maailmankaikkeuttamme koskeviin kaikkein suurimpiin kysymyksiin. Rakennushanke on nyt saanut 10 prosentin lisäyksen budjettiinsa. Organisaation tärkeimmän hallintoelimen ESO-neuvoston hyväksymä rahoitusvahvistus nostaa hankkeen kokonaiskustannukset 1,3 miljardiin euroon. Cerro Armazonesille ESO:n Paranal observatorion lähelle Pohjois-Chileen pystytetty 39-metrinen teleskooppi aloittaa toimintansa myöhemmin tällä vuosikymmenellä. ”Neuvoston päätös tarkoittaa, että ESO:lla on riittävästi varoja kunnianhimoisen ja äärimmäisen tehokkaan tiedekoneen rakentamiselle, joka on täysin integroitu ESO:n Paranalin observatorioon, ja se täyttää tähtitieteen yhteisön pidemmän aikavälin toiveet”, ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons sanoi. Kaiken kaikkiaan 80 prosenttia ELT:n budjetista on kiinnitetty ESO:n jäsenvaltioiden ja Chilen teollisuuden kanssa tehtäviin sopimuksiin. Lisärahoitus vahvistaa rakenteilla olevan teleskoopin tieteellisiä valmiuksia ja saadaan ne vastaamaan neuvoston vuonna 2012 hyväksymässä alkuperäisessä ELT-ohjelmassa esitettyjä vaatimuksia. Kaksi vuotta hyväksymisen jälkeen ESO-neuvosto näytti vihreää valoa ELT:n rakentamiselle, mutta määräsi samalla, että se olisi toteutettava kahdessa vaiheessa. Rahoitus oli alussa varattu ainoastaan täysin toimivaan mutta vähemmän tehokkaaseen ...
Lue lisää
ESO–Chile yhteiskomitean myöntämät rahoituspäätökset
ann20033-fi — Tiedote
ESO–Chile yhteiskomitean myöntämät rahoituspäätökset
3. joulukuuta 2020: Vahvistaakseen yhteistyötään Chilen kanssa ESO ylläpitää ja hallinnoi vuosittain rahastoa, joka tukee tieteen tutkimuksen, teknologian ja tähtitieteen koulutuksen kehittämishankkeita. ESO—Chile 2020 yhteiskomitea on nyt valinnut 15 hanketta, jotka täyttävät hakukriteerit, ja niihin on myönnetty rahoitusta yhteensä 460 miljoonan Chilen peson edestä (noin 500000 euroa). Varoista tuetaan Chilen akateemisten instituutioiden tähtitieteen tutkijatohtoreita, tutkijavierailuja, tiedekuntien tehtäviä, tähtitieteen teknisten järjestelmien rakentamista sekä tähtitieteen opetuksen ja siitä tiedottamisen koulutusohjelmia. Vuonna 1996 perustettu ESO—Chile yhteiskomitea kokoaa yhteen ESO:n ja Chilen hallitusten edustajat ulkoasiainministeriön (MINREL) energia-, tiede- ja teknologia- ja innovaatio-osastojen (DECYTI) kautta sekä Chilen kansallisen tutkimus- ja kehitysviraston (ANID) ja Chilen tähtitieteellisen seuran (SOCHIAS) toimintojen kautta. ESO—Chile yhteiskomitea on säännöllisesti edistänyt tähtitieteen ja siihen liittyvien teknologisten tieteenalojen kehittämistä kilpailukykyisten rahoitusten avulla. Komitea arvioi vuosittain useita ehdotuksia, joita myönnetään sekä julkisille että yksityisille akateemisille laitoksille, että niihin liittyville laitoksille koko Chilen alueella. Vuonna 2020 myönnetyt rahoitukset ovat seuraavat: Hakemuksen nimi Päätutkija Instituutio Extragalactic astronomy in Valparaíso: ...
Lue lisää
ESO:n ELT-kaukoputken pääpeilin aktuaattorien ja sensorien suunnittelun saavutuksia
ann20032-fi — Tiedote
ESO:n ELT-kaukoputken pääpeilin aktuaattorien ja sensorien suunnittelun saavutuksia
24. marraskuuta 2020: ESO:n erittäin suuren teleskoopin (ELT) M1-pääpeili on askeleen lähempänä valmistumista, kun sen reunasensorit ovat saamassa lopullisen muotonsa ja sen asemoinnin aktuaattorit ovat myös lähestymässä tätä tärkeää vaihetta. Anturit ja aktuaattorit ovat ratkaisevia 39-metrisen jättipeilin optisen laadun ja toimivuuden kannalta. ELT:n on tarkoitus aloittaa toimintansa myöhemmin tällä vuosikymmenellä Chilen Atacaman autiomaassa. ELT:n M1-pääpeili koostuu 798:sta kuusikulmaisesta segmentistä, jotka on valmistettu ohuesta lasikeraamisesta materiaalista. Peilin optisen toimivuuden varmistamiseksi eri segmenttien on toimittava yhdessä peilin muodon säilyttämiseksi kaukoputken asennosta ja ulkoisista olosuhteista, kuten lämpötilasta, paineesta ja tuulesta huolimatta. Liikuteltavat peilin tuet ja anturit, eli M1:n asentoaktuaattorit ja reunasensorit mahdollistavat jokaisen peilisegmentin liikkumisen itsenäisesti nanometrin (1 millimetrin miljoonasosa) tarkkuudella. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta kaukoputken koko potentiaali pystytään hyödyntämään. M1-asentoaktuaattorit Jokaisen 798:n peilisegmentin alapuolella oleva M1-segmentin tukirakenne liittää jokaisen peilin pääpeilin tukirakenteeseen. Ensimmäiset VDL ETG Projects BV:n valmistamat M1 segmentin tukirakenteet testattiin tarkasti Alankomaissa, ja toimitettiin äskettäin Safran Reoscille Poitiersiiin Ranskaan, jossa peilisegmentit kiilloitetaan ...
Lue lisää
Miltä ESO:n ELT:n kupu tulee näyttämään?
ann20031-fi — Tiedote
Miltä ESO:n ELT:n kupu tulee näyttämään?
19. marraskuuta 2020: Vaikka ESO:n erittäin suuren teleskoopin (ELT) rakentaminen Chilen Atacaman autiomaassa on keskeytynyt COVID-19-pandemian vuoksi, hankkeessa edistytään merkittävästi muilla osa-alueilla. Viime kuukausina teleskoopin kupolin suunnittelu on saatu päätökseen (prosessissa, jota kutsutaan lopulliseksi suunnittelukatsaukseksi) ja kupolin eri osien valmistus on parhaillaan käynnissä. Kattava suunnittelukatsaus ratkaisi useita monimutkaisia ongelmia, jotka liittyvät maailman huippuluokan tiedelaitteen rakentamiseen tiukkojen tieteellisten vaatimusten alaisena ja toimiessaan Atacaman autiomaan äärimmäisessä ympäristössä. Insinöörien oli myös varmistettava, että operatiiviset vaatimukset täyttyvät, joihin kuuluvat esimerkiksi korkea luotettavuus, vähäinen huolto sekä maanjäristyksen ja kovan tuulen kestävyys. Viimeisimmät mallikuvat osoittavat, miltä kupu tulee näyttämään, ja kuinka hienovaraisia, mutta tärkeitä muutoksia tehtiin vanhempiin malleihin nähden. ELT-kupolin ja kaukoputken rakennetta koskeva sopimus tehtiin italialaisen ACe-konsortion (Cimolai, Ataldi) kanssa. Se kattaa kupolin ja kaukoputken rakenteen suunnittelun lisäksi valmistuksen, kuljetuksen, rakentamisen, paikan päällä tapahtuvan kokoonpanon ja toiminnan tarkastamisen. Yhtiö viimeistelee parhaillaan teleskoopin rakenteen suunnittelua, ja lopullisen suunnittelukatsauksen ennakoidaan tapahtuvan vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. ACe valmistaa myös kupolin keskeiset ...
Lue lisää
Uudelleen käsitelty ALMA:n data on nyt laitettu vapaasti tiedeyhteisön saataville
ann20030-fi — Tiedote
Uudelleen käsitelty ALMA:n data on nyt laitettu vapaasti tiedeyhteisön saataville
17. marraskuuta 2020: ALMA:n arkistodatapalvelun kautta on nyt julkistettu paremmin käsitelty versio Venus-planeetan datoista, jotka on kerätty Chilessä sijaitsevalla Atacama Large millimetri/Submillimeter Array (ALMA), eli ALMA-radioteleskooppiverkostolla. ALMA:n, jossa ESO on yhteistyökumppani, avulla tehdyt havainnot sisarplaneetastamme tehtiin vuonna 2019 Cardiffin yliopistossa Isossa-Britanniassa toimivan Jane Greavesin johtaman tähtitieteilijäryhmän toimesta. Tutkimusryhmä käytti ALMA:n dataa vahvistaakseen, oliko harvinainen fosfiinimolekyyli peräisin Venuksen pilvistä sen jälkeen, kun tästä elementistä oli havaittu merkkejä Havaijissa sijaitsevan Itä-Aasian observatorion operoiman James Clerk Maxwell Telescope (JCMT) radioteleskoopin havainnoissa. Löytö kiinnitti kansainvälistä huomiota, koska fosfiini voisi toimia mahdollisena biomarkkerina. Se synnytti myös tervettä tieteellistä keskustelua, jonka seurauksena tutkimustiimit ympäri maailmaa analysoivat tehtyä tutkimusta ja siihen liittyviä tietoja. Selvitystyön tuloksena ALMA:n henkilökunta huomasi ALMA:n datoihin liittyvän ongelman. Venuksen havainnoissa ilmeni vääränlaista ”aaltoilua”, jolla voisi olla vaikutusta fosfiinihavaintoihin. Hyvin kirkkaista aurinkokunnan kohteista, kuten Venuksesta, saatujen heikkojen signaalien havaitseminen voi olla erityisen haastavaa, koska vaatimukset siitä, miten ALMA olisi asetettava tämäntyyppistä havainnointia varten, ovat erittäin tiukat. Lisäksi ...
Lue lisää
ELT:n toista prefokaalista asemaa koskeva sopimus allekirjoitettiin ensimmäisen aseman suunnitelmien pian valmistuessa
ann20029-fi — Tiedote
ELT:n toista prefokaalista asemaa koskeva sopimus allekirjoitettiin ensimmäisen aseman suunnitelmien pian valmistuessa
6. marraskuuta 2020: ESO:n erittäin suuren teleskoopin (ELT) tärkeä osa, ensimmäinen prefokaalinen asema, tai lyhyesti PFS-A, on nyt suunnitteluvaiheensa lopussa. Tämän tärkeä vaiheen myötä ESO on allekirjoittanut sopimuksen espanjalaisen IDOM:in kanssa toisesta prefokaalisesta asemasta, eli PFS-B:stä. IDOMin suunnittelemat ja valmistamat kaksi ELT:n prefokaalista asemaa ovat suuria yli 9-metriä korkeita ja kumpikin sijaitsee omilla tukialustoillaan. Ne sijaitsevat teleskoopin pääosan vastakkaisilla puolilla. Toimiessaan teleskoopin viiden peilin järjestelmän ja sen instrumenttien välisellä rajapinnalla niillä on kolme eri tehtävää. Niillä ohjataan kaukoputken peilin kohdistusta (mukaan lukien teleskooppirakenteen tarkka suuntaus taivaalle), ja niillä varmistetaan, että segmentoitu pääpeili toimii yhtenä isona peilinä, sekä niiden kautta valon kulku ohjataan kaukoputken eri instrumenteille. Tähtien valon tarkkailu ja kaukoputken kohdistuksen tarkistaminen ELT on erittäin herkkä ympäristöolosuhteiden hyvin pienille muutoksille, jotka vaikuttavat peilien kohdistukseen ja heikentävät havaintoja. Kaukoputken liikkuessa painovoima voi siirtää peilit pois oikeasta muodosta. Lisäksi pienet lämpötilan muutokset aiheuttavat kaukoputken metallirakenteen vähittäistä laajenemista sadoilla mikrometreillä, mikä puolestaan muuttaa ELT-peilien asentoja. PFS-A ...
Lue lisää
Tiedeoperaatiot käynnistettiin uudelleen Paranalissa pandemian aiheuttaman tauon jälkeen
ann20025-fi — Tiedote
Tiedeoperaatiot käynnistettiin uudelleen Paranalissa pandemian aiheuttaman tauon jälkeen
18. syyskuuta 2020: COVID-19-pandemian asettamat poikkeukselliset olosuhteet saivat ESO:n keskeyttämään tieteelliset operaatiot observatorioissaan maaliskuun lopulla. Olemme nyt iloisia voidessamme ilmoittaa, että Chilen Atacaman autiomaassa sijaitsevalla ESO:n Paranalin observatorilla rajoitetut tiedeoperaatiot on käynnistetty uudelleen tiukkojen terveys- ja turvallisuustoimenpiteiden mukaisesti. Arvioituaan huolellisesti pandemian kehittymistä ja siihen liittyviä logistisia, teknisiä ja turvallisuusrajoitteita ESO aloitti syyskuun alussa toimintansa Paranalissa, joka on ESO:n Very Large Telescope (VLT)-kaukoputken kotipaikka. Toimintojen käynnistäminen on ollut asteittaista, ja havainnot käynnistyvät uudelleen kahdella neljästä 8,2-metrisestä VLT-Unit Telescope (UTS) kaukoputkesta. Käytettävissä olevat kaksi instrumenttia ovat kaikkein käytetyin instrumenttimme FORS2 UT1 ja UVES, joka on korkean resoluution spektrografi UT2:lla. Vaikka tämä on tärkeä ja jännittävä askel, meneillään olevan COVID-19-pandemian vuoksi henkilökuntamme turvallisuus on edelleen ensiarvoisen tärkeää. Sen vuoksi on otettu käyttöön kattavia terveystoimenpiteitä sekä Paranaliin matkustaville, että sieltä tuleville ja siellä työskenteleville työntekijöille. Tähän sisältyy fyysisen etäisyyden pitäminen järjestämällä yhteiset tilat uudelleen, ja kasvomaskien käyttö silloin, kun fyysistä etäisyyttä ei voida pitää yllä. Lisäksi enintään ...
Lue lisää
Uusi raportti esittää toimintaohjeet satelliittikonstellaatioiden vaikutusten vähentämiseksi tähtitieteeseen liittyen
ann20022-fi — Tiedote
Uusi raportti esittää toimintaohjeet satelliittikonstellaatioiden vaikutusten vähentämiseksi tähtitieteeseen liittyen
25. elokuuta 2020: Kansainvälinen asiantuntijaryhmä, ESO:n henkilökunta mukaan lukien, on laatinut uuden raportin, jossa selvitetään käytännön keinoja suurten satelliittikonstellaatioiden vaikutusten käsittelemiseksi tähtitieteeseen liittyen. Raportissa todetaan, että suuret kirkkaiden satelliittien konstellaatiot matalilla Maan kiertoradoilla muuttavat perustavanlaatuisesti maan pinnalta tehtävää optista ja infrapunatähtitiedettä ja ne voivat vaikuttaa tähtitaivaan tarkkailuun maailmanlaajuisesti. Selvityksessä esitellään toimenpidesuunnitelma, jonka avulla observatoriot ja satelliittioperaattorit voivat työskennellä yhdessä näiden vaikutusten vähentämiseksi. Mietinnössä esitetään kaksi keskeistä havaintoa. Ensinnäkin matalalla maata kiertävät satelliitit vaikuttavat suhteettomasti hämäräaikaan tehtäviin vaativien tiedeohjelmien havaintoihin, kuten maapalloa uhkaavien asteroidien etsimiseen tai satunnaisiin painovoima-aaltolähteiden näkyvän valon alueella havaittavien kohteiden etsimiseen. Alle 600 kilometriä kiertävillä satelliiteilla on rajallinen vaikutus tähtitieteellisiin havaintoihin yön pimeimpinä tunteina. Korkeammilla kiertoradoilla olevat satelliitit, kuten OneWebin suunnittelema 1200 km:n etäisyydellä oleva konstellaatio, voi näkyä kesäisin valaistuna koko yön ja suuren osan yöstä muina vuodenaikoina. Näillä satelliittien konstellaatioilla voi olla vakavia negatiivisia vaikutuksia moniin maailman johtavien optisten observatorioiden tutkimusohjelmiin. Riippuen niiden korkeudesta ja kirkkaudesta, satelliitit voisivat myös hankaloittaa ...
Lue lisää
Tulos 61 - 80 / 1060