Tiedote

ESO on yhä maailman tuotteliain maan pinnalta havaintoja tekevän tähtitieteen observatorio

8. maaliskuuta 2018

Tuorein kartoitus vuoden 2017 aikana julkaistuista vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista osoittaa, että ESO on yhä maailman tuotteliain maan pinnalta havaintoja tekevän tähtitieteen observatorio. Tähtitieteilijät käyttivät ESO:n tutkimuslaitteiden tuottamaa havaintoaineistoa tuottaakseen viime vuonna kaikkien aikojen suurimman määrän, 1085 referoitua julkaisua. Tämä on ensimmäinen kerta ESO:n historiassa, kun ESO:n käyttäjäyhteisön julkaisemien referoitujen tutkimusjulkaisujen määrä on ylittänyt 1000 julkaisua yhden vuoden aikana.

Suurin osuus kokonaismäärästä, 629 julkaisua ESO:n nimissä vuonna 2017, tehtiin käyttämällä havaintoaineistoa joko Cerro Paranalin VLT-teleskoopilta (Very Large Telescope) tai VLT-interferometrilta. Kolme tuotteliainta VLT-havaintolaitetta julkaisujen määrällä mitattuna ovat UVES, FORS2 ja X-shooter, jotka mainittiin vastaavasti 133, 106 ja 103 julkaisussa. X-shooter ja MUSE kasvattivat julkaisumääriään suuresti edellisestä vuodesta samoin kuin VIMOS, VISIR ja VST-teleskooppi (VLT Survey Telescope). Havaintoaineisto Cerro Paranalin VISTA-teleskoopilta (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy) ja VST-teleskoopilta johtivat vastaavasti 101 ja 55 julkaisuun.

La Sillalla sijaitsevat havaintolaitteet tuottivat aineistoa kaikkiaan lähes 230 julkaisuun. HARPS säilyi 97 julkaisulla La Sillan tuotteliaimpana havaintolaitteena. Kaksi ESO:n top-20 -listan korkeimmalle rankattua julkaisua (Riess et al. 1998 ja Perlmutter et al. 1999; Basic ESO Publication Statistics, taulukko 4), jotka käyttivät muiden laitteiden ohella aineistoa havaintolaitteita EMMI ja EFOSC2, ovat nyt ADS-palvelimen kaksi eniten referoitua julkaisua, kumpikin yli 10 600 sitaatiolla.

Eurooppalainen havaintoaika ALMA-teleskoopilta (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) tuotti 152 julkaisua vuonna 2017, tuoden tällaisten julkaisujen kokonaismäärän 462:een vuoden 2017 loppuun mennessä [1]. APEX-teleskoopin (Atacama Pathfinder Experiment) ESO-APEX -havaintoajan puitteissa tehdyt havainnot johtivat 46 julkaisuun vuonna 2017, tuoden tällaisten julkaisujen kokonaismäärän 350:een vuoden 2017 loppuun mennessä [2]. ALMA:n ja APEX:in jatkuva menestys myötävaikutti huomattavasti ESO:n ennätysmäärään julkaisuja.

Vertailu merkittävien observatorioiden havaintolaitteistoja käyttämällä tuotettujen tutkimusjulkaisujen määrissä asettaa ESO:n observatoriot listan huipulle. Huomaathan, että näiden lukumäärien määrittämiseksi käytetyt menetelmät vaihtelevat observatoriolta toiselle, joten lukuja ei voi verrata tarkasti. On kuitenkin selvää, että ESO jatkaa huomattavasti muiden maan pinnalta havaintoja tekevän tähtitieteen observatorioiden edellä ja on myös saatavilla olevien lukujen valossa jatkanut vuodesta 2012 lähtien etumatkansa kasvattamista verrattuna listan kakkoseen, kiertoradalla olevaan NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskooppiin.

Nämä tulokset korostavat ESO:n merkittävää panosta tähtitieteellisessä tutkimuksessa. Julkaisutilastot antavat käsityksen siitä kuinka paljon tieteellistä työtä tehdään yksittäisten observatorioiden havaintoaineistoa käyttäen, mutta ne eivät käsittele niiden laajempaa vaikutusta tieteeseen.

Luvut on julkaistu vuotuisessa Basic ESO Publication Statistics -tilastossa [3], jota ESO:n kirjasto julkaisee, ja ne on laskettu käyttäen ESO Telescope Bibliography (telbib) -tietokantaa, joka käsittää ESO:n havaintoaineistoa käyttäen tuotetut referoidut tutkimusjulkaisut [4]. ESO tekee merkittäviä ponnistuksia tunnistaakseen kaikki ESO:n havaintoaineistoa käyttäneet referoidut julkaisut ja pitää telbib-tietokantaa käytännössä täydellisenä.

Valikoitujen tilastojen interaktiiviset kuvaajat ovat myös esillä verkossa. Nämä kuvaajat esittävät telbib-tietokannan koko sisältöä [5], johon kuuluu tietoja julkaisuista vuodesta 1996 tähän päivään. Niitä voi käyttää monien julkaisuhistorian tekijöitä tutkittaessa, mukaanlukien tieteellisten julkaisujen kehittyminen käyttäen havaintoaineistoa ESO:n havaintolaitteilta ja arkistoaineiston käyttö.

Lisätietoja

[1] ALMA on kansainvälinen Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Itä-Aasian kumppanuushanke yhteistyössä Chilen tasavallan kanssa. ALMA:a rahoittaa Euroopassa Euroopan eteläinen observatorio (ESO), Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö (NSF) yhteistyössä Kanadan kansallisen tutkimusneuvoston (NRC) ja Taiwanin kansallisen tiedeneuvoston (NSC) kanssa sekä Itä-Aasiassa Japanin kansalliset luonnontiedeinstituutit (NINS) yhteistyössä Taiwanin Academia Sinican (AS) ja Korean tähtitieteen ja avaruustieteiden instituutin (KASI) kanssa.

ALMA-julkaisutietokantaa ylläpitävät yhdessä ESO:n ja NRAO:n (National Radio Astronomy Observatory) kirjastonhoitajat sekä NAOJ (National Astronomical Observatory of Japan). Kaikkien ALMA-kumppanien havaintoaineistoon perustuvat julkaisut on taltioitu telbib-tietokantaan, mutta vain ESO-havaintoaikaa käyttäneet on sisällytetty ESO-tilastoihin, jollei muutoin ole mainittu.

[2] APEX on Radiotähtitieteen Max Planck -instituutin (MPIfR), Onsalan avaruusobservatorion (OSO) ja ESO:n yhteistyöhanke. Sen toiminta Chajnantorin ylätasangolla Chilen Atacaman alueella on uskottu ESO:lle.

Kaikkien APEX-kumppanien havaintoaineistoon perustuvat julkaisut on taltioitu telbib-tietokantaan, mutta vain ESO-havaintoaikaa käyttäneet on sisällytetty ESO-tilastoihin, jollei muutoin ole mainittu.

[3] Basic ESO Publication Statistics (DOI 10.18727/docs/1)

[4] Telbib-tiedot ja pääsy tietokantaan.

[5] Interaktiiviset telbib-tilastot.

Yhteystiedot

Rami Rekola
ESO:n tiedeviestintäverkoston Suomen edustaja
Tuorlan observatorio
Sähköposti: rareko@utu.fi

Uta Grothkopf
ESO Librarian
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6280
Sähköposti: uta.grothkopf@eso.org