Lehdistötiedotteet

22. syyskuuta 2016: Kansainväliset tähtitieteilijäryhmät ovat käyttäneet ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) tutkiakseen maailmankaikkeuden etäistä nurkkausta, jota esittelivät ensimmäisenä Hubble Ultra Deep Fieldin (HUDF) ikoniset kuvat. Nämä uudet ALMA:n havainnot ovat merkittävästi syvempiä ja tarkempia kuin aikaisemmat kartoitukset millimetriaallonpituuksilla. Ne osoittavat selvästi kuinka tähtienmuodostuksen nopeus nuorissa galakseissa on läheisessä suhteessa niiden tähtien kokonaismassaan. Ne jäljittävät myös aikaisemmin tuntematonta tähtiä muodostavan kaasun määrää ajan eri hetkinä ja tarjoavat siten uutta tietoa galaksien muodostuksen "kulta-aikaan" noin 10 miljardia vuotta sitten.

21. syyskuuta 2016: ALMA-teleskooppia, ESO:n VLT-teleskooppia ja muita teleskooppeja käyttänyt kansainvälinen tutkijaryhmä on paljastanut etäisestä maailmankaikkeudesta Lyman-alfa -möykyksi kutsutun harvinaisen kohteen todellisen luonteen. Tähän mennessä tähtitieteilijät eivät olleet ymmärtäneet, mikä sai nämä valtavat kaasupilvet hohtamaan niin kirkkaina, mutta ALMA on nyt nähnyt yhden tällaisen kohteen ytimessä kaksi galaksia, joissa on käynnissä raivoisa, niiden ympäristöä valaiseva tähtienmuodostus. Nämä suuret galaksit ovat puolestaan massiivisen galaksijoukon muodostumisen alkuvaiheelta näyttävän pienempien galaksien parven keskustassa. ALMA:n kahden kohteen odotetaan kehittyvän yhdeksi elliptiseksi jättiläisgalaksiksi.

15. syyskuuta 2016: ESO:n VLT-teleskooppia, NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskooppia sekä NASA:n Chandra-röntgenobservatoriota käyttänyt kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on ratkaissut etäisen galaksin ytimessä sijaitsevan supermassiivisen mustan aukon käyttäytymisen harvinaisen muutoksen arvoituksen. Vaikuttaa siltä, että musta aukko on ajautunut vaikeuksiin eikä saa enää riittävästi polttoainetta pystyäkseen pitämään ympäristönsä kirkkaana.

7. syyskuuta 2016: ESO:n VLT-teleskooppia ja muita teleskooppeja käyttänyt kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on paljastanut varhaisen Linnunradan fossiilisen jäänteen, jossa on valtavan eri-ikäisiä tähtiä. Tämä tähtijärjestelmä muistuttaa pallomaista tähtijoukkoa, mutta on erilainen kuin yksikään muu tunnettu joukko. Siinä on huomattavan samanlaisia tähtiä kuin Linnunradan vanhimmat tähdet ja se sulkee aukon tiedoissamme galaksimme muinaisuudesta ja nykyisyydestä.

24. elokuuta 2016: ESO:n teleskooppeja ja muita tutkimuslaitteita käyttäneet tähtitieteilijät ovat saaneet selviä todisteita Maata lähintä tähteä, Proxima Centauria kiertävästä planeetasta. Kauan etsitty, nimen Proxima b saanut maailma kiertää viileää punaista emotähteään 11 päivän jaksolla ja sen lämpötila on sovelias nestemäisen veden esiintymiseen sen pinnalla. Tämä kiviplaneetta on hieman Maapalloa massiivisempi ja se on meitä lähin eksoplaneetta. Se saattaa myös olla lähin mahdollinen elämän tyyssija aurinkokunnan ulkopuolella. Tästä virstanpylväshavainnosta rapotoiva tutkimusjulkaisu ilmestyy julkaisusarjassa Nature 25. elokuuta 2016.

10. elokuuta 2016: Tämän ESO:n valtavan, uuden 615 megapikselin kuvan vasemman ylänurkan kirkkaiden sinisten tähtien kokoelma on täydellinen kosminen laboratorio, jossa tutkia tähtien elämää ja kuolemaa. Tämä nimellä Messier 18 tunnettu tähtijoukko käsittää tähtiä, jotka muodostuivat yhdessä samasta massiivisesta kaasun ja tomun pilvestä. Tämä myös hohtavan vedyn punaisia pilviä ja tomun tummia rihmoja esittelevä kuva taltioitiin ESO:n Paranalin observatoriolla Chilessä sijaitsevalla VST-teleskoopilla (VLT Survey Telescope).

27. heinäkuuta 2016: ESO:n VLT-teleskooppia ja muita maan pinnalta sekä avaruudesta havaintoja tekeviä teleskooppeja käyttäneet tähtitieteilijät ovat havainneet uudenlaisen, eksoottisen kaksoistähden. Järjestelmässä AR Scorpii nopeasti pyörivä valkoinen kääpiötähti kiihdyttää elektroneja lähes valonnopeuteen. Nämä suurienergiaiset hiukkaset päästävät säteilypurkauksia, jotka sivaltavat tähtikumppania, punaista kääpiötä, ja saavat koko järjestelmän sykkimään dramaattisesti kerran 1.97 minuutissa säteilyä, joka ulottuu ultravioletista radioon. Tutkimus julkaistaan julkaisusarjassa Nature 28. heinäkuuta 2016.

13. heinäkuuta 2016: ALMA-teleskoopilla (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) on ensi kertaa havaittu yksityiskohtia veden lumirajalta protoplanetaarisessa kiekossa. Tämä raja osoittaa, missä nuorta tähteä ympäröivässä kiekossa lämpötila laskee tarpeeksi alas lumen muodostumiseen. Nuoren tähden V883 Orionis dramaattinen kirkastuminen kuumensi kerralla kiekon sisäosia puskien veden lumirajan ulos paljon normaalia prototähteä suuremmille etäisyyksille tehden sen havaitsemisen mahdolliseksi ensimmäistä kertaa. Tulokset julkaistaan julkaisusarjassa Nature 14. heinäkuuta 2016.

12. heinäkuuta 2016: ESO:n HAWK-I -infrapunahavaintolaitetta VLT-teleskoopilla Chilessä on käytetty kurkistamaan aikaisempaa syvemmälle Orionin sumun ytimeen. Vaikuttava kuva paljastaa noin kymmenen kertaa aiemmin tunnettua enemmän ruskeita kääpiöitä ja irrallisia planeetanmassaisia kohteita. Tämä havainto haastaa laajalti hyväksytyn hypoteesin Orionin tähtienmuodostumisen historiasta.

7. heinäkuuta 2016: ESO:n VLT-teleskoopin SPHERE-havaintolaitetta käyttänyt tähtitieteilijäryhmä on kuvannut kaikkien aikojen ensimmäistä kolmoistähtijärjestelmän sisällä kiertävällä laajalla radalla havaittua planeettaa. Tällaisen planeetan kiertoradan oletettiin olevan epävakaan ja luultavasti johtavan planeetan nopeaan sinkoutumiseen ulos järjestelmästä. Jotenkin tämä on kuitenkin selvinnyt. Tämä odottamaton havainto antaa ymmärtää, että tällaiset järjestelmät saattavat itse asiassa olla aiemmin oletettua yleisempiä. Tulokset julkaistaan julkaisusarjan Science verkkosivuilla 7. heinäkuuta 2016.

27. kesäkuuta 2016: Valmistautuessaan NASA:n Juno-avaruusaluksen lähestyvään saapumiseen, tähtitieteilijät käyttivät ESO:n VLT-teleskooppia saadakseen vaikuttavia uusia infrapunakuvia Jupiterista. No ovat osa kampanjaa, jolla luodaan suuren resolution karttoja jättiläisplaneetasta. Nämä havainnot ilmoittavat Junon tulevina kuukausina tekemästä työstä ja auttavat tähtitieteilijöitä ymmärtämään paremmin kaasujättiläistä ennen Junon lähiohitusta.

23. kesäkuuta 2016: Eurooppalainen tähtitieteilijäryhmä on käyttänyt uutta GRAVITY-havaintolaitetta ESO:n VLT-teleskoopilla ja saanut jännittäviä havaintoja Linnunradan keskustasta yhdistämällä valoa kaikilta neljältä 8.2-metrin yksikköteleskoopilta ensimmäistä kertaa. Nämä tulokset antavat esimaua uraauurtavasta tieteestä, jota GRAVITY tuottaa sen luodatessa äärimmäisen vahvoja painovoimakenttiä lähellä keskustan supermassiivista mustaa aukkoa ja testatessa Einsteinin yleistä suhteellisuusteoriaa.

17. kesäkuuta 2016: Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on havainnut, että Messier 67 -nimisessä tähtijoukossa on paljon odotettua enemmän kuumiksi Jupitereiksi luokiteltuja planeettoja. Tämä odottamaton tulos saatiin käyttäen useita teleskooppeja ja havaintolaitteita. Niiden joukossa oli ESO:n La Sillan observatoriolla Chilessä sijaitseva HARPS-spektrograafi. Tähtijoukon tiheämpi ympäristö saa aikaan enemmän vuorovaikutuksia planeettojen ja lähitähtien välillä, mikä saattaa selittää kuumien Jupiterien ylijäämän.

16. kesäkuuta 2016: ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) käyttänyt tähtitieteilijäryhmä on havainnut hohtavaa happea vain 700 miljoonan vuoden ikäisessä maailmankaikkeudessa näkyvästä etäisestä galaksista. Kyseessä on kaikkein etäisin galaksi, josta happea on milloinkaan havaittu yksiselitteisesti. Nuorten jättiläistähtien voimakas säteily mitä ilmeisimmin ionisoi havaittua happea. Tämä galaksi saattaa olla esimerkki eräästä maailmankaikkeuden varhaisessa historiassa kosmisen reionisaation aiheuttaneista ilmiöistä.

15. kesäkuuta 2016: ALMA-teleskooppi (Atacama Large Millimetre/Submillimetre Array) on havainnut orgaanisen molekyylin metyylialkoholi (metanoli) tähden TW Hydrae protoplanetaarisessa kiekossa. Tämä on ensimmäinen tällainen yhdisteen havainto nuoressa planeettoja muodostavassa kiekossa. Metanoli on tähän mennessä ainoa kiekoista löydetty monimutkainen orgaaninen molekyyli, joka on yksiselitteisesti peräisin jäisestä olomuodosta. Sen löytyminen auttaa tähtitieteilijöitä ymmärtämään planeettajärjestelmien muodostumisen aikaisia kemiallisia tapahtumaketjuja, jotka lopulta johtavat elämän rakenneosasten muodostumiseen.

8. kesäkuuta 2016: ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) käyttänyt kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on todistanut aikaisemmin näkemätöntä kosmista säätapahtumaa: joukkoa pylväsmäisiä galaksienvälisiä kaasupilviä, jotka satavat miljardin valovuoden etäisyydellä Maasta sijaitsevan valtavan galaksin ytimessä olevaan supermassiiviseen mustaan aukkoon. Tulokset julkaistaan julkaisusarjassa Nature 9. kesäkuuta 2016.

25. toukokuuta 2016: Garching bei Münchenissä, Saksassa, 25. toukokuuta 2016 pidetyssä seremoniassa ESO allekirjoitti sopimuksen Astaldia, Cimolaita ja nimitettyä alihankkijaa, EIE-ryhmää edustavan ACe-konsortion kanssa E-ELT -teleskoopin (European Extremely Large Telescope) kuvun ja teleskooppirakenteen valmistamisesta. Tämä on suurin ESO:n milloinkaan myöntämä urakka ja myös kaikkien aikojen suurin urakka maan pinnalta tekevän tähtitieteen puitteissa. E-ELT -teleskoopin rakenteen suunnitelma paljastettiin tapahtumassa. Kuvun ja teleskooppirakenteen valmistaminen lähtee nyt liikkeelle.

18. toukokuuta 2016: Tässä ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) ottamassa kuvassa loistavien sinisten tähtien valo virittää tähtienmuodostuksesta hiljan ylijäänyttä kaasua. Tuloksena on hätkähdyttävän värikäs, nimellä LHA 120-N55 tunnettu emissiosumu, jossa tähtiä koristaa hohtavan kaasun vaippa. Tähtitieteilijät tutkivat näitä kauniita kuvaelmia selvittääkseen uusien tähtien kehittymisalueiden olosuhteita.

2. toukokuuta 2016: ESO:n La Sillan observatorion TRAPPIST-teleskooppia käyttäneet tähtitieteilijät ovat löytäneet kolme planeettaa kiertämässä ultraviileää kääpiötähteä vain 40 valovuoden etäisyydellä Maasta. Näiden maailmojen koot ja lämpötilat ovat lähellä Venuksen ja Maan vastaavia ja ne ovat tähän mennessä löydetyistä parhaat kohteet etsiä elämää aurinkokunnan ulkopuolelta. Ne ovat ensimmäiset milloinkaan löydetyt planeetat, jotka kiertävät tällaista pikkuruista ja himmeää tähteä. Uudet tutkimustulokset julkaistaan tiedejulkaisu Naturessa 2.5.2016.

29. huhtikuuta 2016: Tähtitieteilijät ovat löytäneet ainutkertaisen kappaleen, joka näyttäisi muodostuneen aurinkokunnan sisäosien materiasta Maan muodostumisen aikoihin. Kappale on säilynyt Oortin pilvessä, kaukana Auringosta miljardeja vuosia. Havainnot ESO:n VLT-teleskoopilla ja CFHT-teleskoopilla osoittavat, että C/2014 S3 (PANSTARRS) on ensimmäinen pitkäjaksoisella kometaarisella radalla oleva kappale, jonka ominaisuudet vastaavat koskematonta aurinkokunnan sisäosien asteroidia. Se saattaa tarjota tärkeitä vihjeitä siitä kuinka aurinkokunta muodostui.

27. huhtikuuta 2016: ESO:n Paranalin observatorio Chilessä isännöi 26.4.2016 tapahtumaa, joka juhlisti ESO:n VLT-teleskoopin adaptiivisen optiikan järjestelmän olennaisen osan muodostavan neljän tehokkaan laserin ensivaloa. Osallistujille tarjottiin viimeistä huutoa olevan laserteknologian näyttävä esitys Paranalin majesteettista taivasta vasten. Nämä ovat tehokkaimmat milloinkaan tähtitieteessä käytetyt laserohjaustähdet ja tapahtuma juhlistaa ESO:n ensimmäistä usean laserohjaustähden käyttöä.

13. huhtikuuta 2016: Tämä uusi kuva Chilessä sijaitsevan, ESO:n Paranalin observatorion VST-teleskoopilta (VLT Survey Telescope) taltioi galaksien näyttävän kokoelman, joka tunnetaan Sulatusuunin galaksijoukkona. Sen löytää eteläisen pallonpuoliskon yötaivaan Sulatusuunin tähdistöstä (Fornax). Galaksijoukossa on kokonainen eläintarha kaiken muotoisia ja kokoisia galakseja, joista joillakin on salaisuuksia.

31. maaliskuuta 2016: Tämä uusi kuva ALMA-teleskoopilta (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) esittää tarkimpia yksityiskohtia, jotka on koskaan nähty läheistä auringonkaltaista tähteä TW Hydrae ympäröivässä planeettoja muodostavassa kiekossa. Se paljastaa hämmentävän aukon samalla etäisyydellä tähdestä kuin Maa on Auringosta, mikä saattaa tarkoittaa sitä, että siellä on alkamassa muodostua vauvaversio kotiplaneettaamme muistuttavasta planeetasta tai mahdollisesti massiivisemmasta supermaasta.

23. maaliskuuta 2016: Tämä VST-teleskooppiin kiinnitetyn ESO:n OmegaCAM-havaintolaitteen taltioima kuva esittää yksinäistä galaksia, jonka nimi on Wolf-Lundmark-Melotte, tai ihan vain WLM lyhyesti. Vaikka sitä pidetään yhtenä Paikallisen galaksiryhmämme kymmenistä galakseista, WLM on yksinään ryhmän ulkolaitamilla yhtenä sen kaukaisimmista jäsenistä. Galaksi on itse asiassa niin pieni ja eristäytynyt, että se ei ole välttämättä milloinkaan ollut vuorovaikutuksessa minkään muun Paikallisen galaksiryhmän galaksin kanssa, tai kenties jopa minkään muun galaksin kanssa maailmankaikkeuden koko olemassaoloaikana.

16. maaliskuuta 2016: Chilessä, ESO:n La Sillan observatoriolla sijaitsevalla HARPS-spektrograafilla tehdyt havainnot ovat paljastaneet odottamattomia muutoksia kääpiöplaneetta Ceresin kirkkaissa läiskissä. Vaikka Ceres ei näytä juuri valopistettä suuremmalta Maasta katsottuna, hyvin huolellinen tutkimus sen valosta osoittaa ei vain Ceresin kierron aikaanasaamia, oletettuja muutoksia, vaan myös, että läiskät kirkastuvat päivän aikana sekä muita vaihteluita. Nämä havainnot antavat olettaa, että läiskien materia on haihtuvaa ja höyrystyy auringonpaisteen lämpimässä hehkussa.

9. maaliskuuta 2016: Chilessä sijaitsevan, ESO:n Paranalin observatorion VLT-teleskoopin interferometri (VLTI) on ottanut kaikkien aikojen terävimmän kuvan ikääntyvää tähteä ympäröivästä tomukiekosta. Ensimmäistä kertaa tällaisia piirteitä voidaan verrata nuorten tähtien vastaaviin — ja ne näyttävät yllättävän samankaltaisilta. On jopa mahdollista, että tähden elämän lopussa ilmestyvä kiekko saattaa myös muodostaa toisen sukupolven planeettoja.

2. maaliskuuta 2016: Vasta hiljattain syttyneet, syvällä tomupilvissä piilottelevat harvinaiset, massiiviset tähdet valaisevat purppuraisia kaasupilviä tässä suunnattomassa, uudessa kuvassa. Nämä paahtavan kuumat, hyvin nuoret tähdet ovat vain ohi vilahtavia hahmoja kosmisella näyttämöllä ja niiden alkuperä on yhä arvoitus. Nämä jättiläiset synnyttänyt valtava kaasupilvi ja sen eloisa sekä kiehtova ympäristö on tässä taltioitu hyvin yksityiskohtaisesti ESO:n VST-teleskoopilla, joka sijaitsee Paranalin observatoriolla Chilessä.

24. helmikuuta 2016: ATLASGAL-kartoituksen (APEX Telescope Large Area Survey of the Galaxy) valmistumisen kunniaksi on julkaistu vaikuttava uusi kuva Linnunradasta. Chilessä sijaitseva APEX-teleskooppi on kartoittanut Linnunradan tason koko eteläisellä pallonpuoliskolla näkyvän alueen kautta aikojen ensimmäistä kertaa alimillimetriaallonpituuksilla — infrapunavalon ja radioaaltojen välissä — ja hiljattain avaruudessa tehtyjä kartoituksia yksityiskohtaisemmin. Uraauurtavan 12-metrisen APEX-teleskoopin avulla tähtitieteilijät voivat tutkia kylmää maailmankaikkeutta: vain muutaman kymmenen asteen päässä absoluuttisesta nollapisteestä olevaa kaasua ja tomua.

10. helmikuuta 2016: Hiljattain muodostunut tähti valaisee ympäröiviä kosmisia pilviä tässä uudessa kuvassa Chilessä sijaitsevalta ESO:n La Sillan observatoriolta. Tähteä HD 97300 ympäröivien laajojen pilvien tomuhiukkaset hajottavat sen valoa, samoin kuin auton valot ympäröivässä sumussa, ja saavat aikaan heijastussumun IC 2631. Vaikka HD 97300 on tällä hetkellä valokeilassa, juurikin sen niin näyttäväksi saava tomu kuuluttaa uusien, mahdollisesti näyttämön valtaavien, tulevien tähtien syntymää.

3. helmikuuta 2016: Tähtitieteilijät ovat käyttäneet ALMA- ja IRAM-teleskooppeja ensimmäiseen nuorta tähteä kiertävän planeettoja muodostavan kiekon ulko-osien suurten tomuhiukkasten lämpötilan suoraan mittaukseen. Käyttämällä uutta tekniikkaa Lentäväksi lautaseksi kutsutun kohteen havaintoihin he havaitsivat, että hiukkaset ovat paljon odotettua kylmempiä: –266 astetta Celsiusta. Tämä yllättävä tulos antaa ymmärtää, että näiden kiekkojen malleja saatetaan joutua muokkaamaan.

27. tammikuuta 2016: Monet galaksit ovat täpötäynnä tomua siinä missä toisissa on satunnaisia tummia läpinäkymättömän kosmisen noen rantuja, jotka kiemurtelevat niiden kaasun ja tähtien lomassa. Tämän uuden, Chilessä sijaitsevan ESO:n VST-teleskoopin OmegaCAM-kameran ottaman kuvan kohde on kuitenkin epätavallinen. Kyseessä on pieni IC 1613 -niminen galaksi, joka on todellinen siisteysintoilija! IC 1613 käsittää hyvin vähän komista tomua, minkä ansiosta tähtitieteilijät voivat tutkia sen sisältöä hyvin tarkasti. Kyse ei ole vain ulkonäöstä. Galaksin siisteys on välttämätöntä ymmärtämyksellemme meitä ympäröivästä maailmankaikkeudesta.

15. tammikuuta 2016: Maailmankaikkeuden tunnetuista galakseista kirkkain — kvasaari W2246-0526, joka nähdään sellaisena kuin se oli maailmankaikkeuden ollessa vain 10% nykyisestä iästään —on niin myrskyisä, että se on sinkoamassa ulos koko tähtiä muodostavan kaasun varantoaan ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) uusien havaintojen mukaan.

13. tammikuuta 2016: Mustiin aukkoihin zoomaus on ESO:n VLT-teleskooppiin Chilessä vast'ikään asennetun GRAVITY-havaintolaitteen päätehtävä. Sen ensimmäisten havaintojen aikana GRAVITY yhdisti onnistuneesti tähden valoa käyttäen kaikkia neljää aputeleskooppia. GRAVITY:n suunnitelleen ja rakentaneen, Garchingissa toimivan Max-Planck-Institut für extraterrestrische Physik -tutkimuslaitoksen johtama suuri eurooppalainen tähtitieteilijä- ja insinööriryhmä on innoissaan sen suorituskyvystä. Näiden alustavien testien aikana havaintolaite on jo saavuttanut joukon merkittäviä ykköstiloja. Kyseessä on tähän mennessä asennetuista tehokkain VLT-interferometrin havaintolaite.

16. joulukuuta 2015: ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) käyttäneet tähtitieteilijät ovat löytäneet tähän mennessä selvimmät merkit siitä, että neljän nuoren tähden ympärillä olevassa kaasu- ja tomukiekossa on hiljattain muodostunut usean Jupiterin massaisia planeettoja. Tähtiä ympäröivän kaasun mittaukset tarjoavat myös lisäviitteitä näiden planeettojen ominaisuuksista.

15. joulukuuta 2015: ESO:n teleskoopit ovat lahjoittaneet kansainväliselle tähtitieteilijäryhmälle kolmannen ulottuvuuden jättikokoisessa galaksijoukkojen, maailmankaikkeuden suurimpien painovoiman koossa pitämien rakenteiden jahdissa. VLT- ja NTT-teleskooppien havainnot täydentävät maailman muilta observatorioilta ja avaruusteleskoopeilta tullutta aineistoa osana XXL-kartoitusta, joka on yksi kaikkien aikojen suurimpia galaksijoukkoetsintöjä.

9. joulukuuta 2015: Paranalin observatoriolla sijaitsevan ESO:n VLT-teleskoopin uudet kuvat paljastavat yksityiskohtia myöten 360 miljoonaa vuotta vanhan kosmisen törmäyksen näyttävät jälkimainingit. Jäänteiden joukossa on harvinainen ja arvoituksellinen nuori kääpiögalaksi. Tämä galaksi tarjoaa tähtitieteilijöille erinomaisen mahdollisuuden oppia lisää vastaavista, varhaisessa maailmankaikkeudessa yleisistä galakseista, jotka ovat normaalisti liian himmeitä ja etäisiä havaittavaksi nykyisillä teleskoopeilla.

25. marraskuuta 2015: ESO:n VLT-teleskooppia (Very Large Telescope) käyttäneet tähtitieteilijät taltioivat kaikkien aikojen tarkimmat kuvat tähdestä VY Canis Majoris. Nämä havainnot osoittavat kuinka tähteä ympäröivien hiukkasten odottamattoman suuri koko saa sen menettämään valtavan määrän massaa kuolinprosessinsa alussa. Tämä nyt ensimmäistä kertaa ymmärretty prosessi on välttämätön tällaisten jättiläistähtien valmistautuessa kohtaamaan räjähtävän loppunsa supernovina.

18. marraskuuta 2015: ESO:n VISTA-kartoitusteleskooppi on huomannut joukon aiemmin piilotelleita massiivisia galakseja, jotka olivat olemassa maailmankaikkeuden nuoruudessa. Löytämällä ja tutkimalla aiempaa useampia tällaisia galakseja tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa havainneet täsmälleen milloin nämä hirviögalaksit alunperin ilmaantuivat.

11. marraskuuta 2015: Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on ensimmäistä kertaa tutkinut yksityiskohtaisesti kuolleen tähden ja sen asteroidiaterian kohtalokkaan vuorovaikutuksen jäänteitä on käyttäen Chilessä sijaitsevaa ESO:n Paranalin observatorion VLT-teleskooppia. Näin on saatu vilkaistua aurinkokunnan kohtaloa kaukaisessa tulevaisuudessa.

4. marraskuuta 2015: Chilen Andeilla 5000 metrin korkeudessa merenpinnasta sijaitsevaan 12-metriseen APEX-teleskooppiin (Atacama Pathfinder Experiment) kiinnitetty uusi havaintolaite avaa ennen tutkimattomia ikkunoita maailmankaikkeuteen. SEPIA (Swedish–ESO PI receiver for APEX) havaitsee veden ja muiden molekyylien heikkoja signaaleja Linnunradasta, muista lähigalakseista ja varhaisesta maailmankaikkeudesta.

28. lokakuuta 2015: ESO:n Paranalin observatorion VISTA-teleskooppia käyttävät tähtitieteilijät ovat löytäneet aikaisemmin tuntemattoman alueen Linnunradasta. Kartoittamalla kefeideiksi kutsuttujen kirkkaudeltaan muuttuvien tähtien sijainteja löytyi keskuspullistuman tiheiden tomupilvien peittämä nuorten tähtien kiekko.

26. lokakuuta 2015: Italian pääministeri Matteo Renzi vieraili Pohjois-Chilen Atacaman autiomaassa sijaitsevalla ESO:n Paranalin observatoriolla 24. lokakuuta 2015. ESO:n pääjohtaja, professori Tim de Zeeuw ja E-ELT -teleskoopin projektijohtaja Roberto Tamai veivät hänet kierrokselle maailman johtavalla, ESO:n tähtitieteen tutkimuslaitoksella.

21. lokakuuta 2015: ESO:n VLT-teleskooppia käyttänyt kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on löytänyt kuumimman ja massiivisimman kaksoistähden, jonka komponentit ovat niin lähekkäin, että ne koskettavat toisiaan. Äärimmäisen tähtijärjestelmän VFTS 352 kaksi tähteä saattavat olla matkalla kohti dramaattista loppua, jonka aikana tähdet joko sulautuvat yhdeksi jättimäiseksi tähdeksi tai muodostavat kaksoismusta-aukon.

14. lokakuuta 2015: Tummat tahrat miltei pimentävät tähtiä täynnä olevan kentän tässä uudessa ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin WFI-kameran (Wide Field Imager) taltioimassa kuvassa. Mustetahroja muistuttavat alueet ovat pieni osa valtavaa, nimellä Hiilisäkki tunnettua pimeää sumua, joka on yksi näyttävimmistä kaltaisistaan, paljaalla silmällä näkyvistä kohteista. Miljoonien vuosien kuluttua osat Hiilisäkkiä syttyvät samalla nimellä tunnetun fossiilisen polttoaineen tavoin lukuisten nuorten tähtien hohteessa.

7. lokakuuta 2015: ESO:n VLT-teleskoopin ja NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskoopin kuvia käyttäen tähtitieteilijät ovat löytäneet aikaisemmin havaitsemattomia rakenteita läheistä tähteä ympäröivästä tomukiekosta. Tähden AU Microscopii kiekossa nopeasti liikkuvat aaltojen kaltaiset piirteet eivät muistuta mitään aikaisemmin havaittua tai edes ennustettua. Näiden piirteiden alkuperä ja luonne ovat tähtitieteilijöille uusi arvoitus ratkaistavaksi. Tulokset julkaistaan julkaisusarjassa Nature 8. lokakuuta 2015.

23. syyskuuta 2015: Tämä uusi kuva ruusun värisestä tähtienmuodostusalueesta Messier 17 taltioitiin ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin WFI-kameralla (Wide Field Imager). Se on yksi kaikkien aikojen tarkimpia kuvia ja esittää koko kaasusumun eikä vain paljasta sen täyttä kokoa vaan myös säilyttää yksityiskohtien runsauden kautta koko kaasupilvien, tomun ja vastasyntyneiden tähtien kosmisen maiseman.

16. syyskuuta 2015: Tässä ESO:n La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin WFI-kameran (Wide Field Imager) ottamassa uudessa kuvassa esiintyvä Kuvanveistäjän kääpiögalaksi on oman galaksimme, Linnunradan läheinen naapuri. Läheisyydestään huolimatta molemmilla galakseilla on hyvin erilaiset historiat ja ominaisuudet. Tämä galaksi on Linnunrataa paljon pienempi ja vanhempi, mistä syystä se on arvokas tutkimuskohde tutkittaessa sekä tähtien että galaksien muodostumista varhaisessa maailmankaikkeudessa. Tämän kohteen himmeydestä johtuen sen tutkiminen ei kuitenkaan ole helppo tehtävä.

2. syyskuuta 2015: Osa jättimäistä kaasusumua Gum 56 hallitsee tätä kuvaa. Sumua valaisevat siinä syntyneet kuumat ja kirkkaat nuoret tähdet. Miljoonia vuosia kaasusta on muodostunut tähtiä tässä kaasusumussa. Tähdet ovat syntyneet materiasta, joka myöhemmin palaa tähtien lastentarhaan, kun ikääntyvät tähdet joko vuotavat materiansa rauhallisesti avaruuteen tai sinkoavat sen paljon dramaattisemmin supernovaräjähdyksissä. Tämä kuvat otettiin La Sillan observatoriolla Chilessä sijaitsevalla MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopilla osana ESO:n Cosmic Gems (kosmiset jalokivet) -ohjelmaa.

19. elokuuta 2015: Tässä nähdyn kaltaiset avoimet tähtijoukot eivät ole pelkästään täydellisiä kauniiden kuvien kohteita. Useimmat tähdet muodostuvat joukoissa ja tähtitieteilijät voivat käyttää näitä joukkoja laboratorioina tutkiessaan tähtien kehittymistä ja kuolemaa. Tässä ESO:n La Sillan observatorion WFI-havaintolaitteen (Wide Field Imager) taltioimassa kuvassa esiintyvä joukko tunnetaan nimellä IC 4651 ja siinä syntyneillä tähdillä on nykyään koko joukko erilaisia ominaisuuksia.

10. elokuuta 2015: Yli 200 000 galaksia tutkinut kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on mitannut suuren avaruuden alueen tuottaman energian tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin. Tämä edustaa kattavinta arviota läheisen maailmankaikkeuden energiantuotannosta. He vahvistivat, että maailmankaikkeuden osan nykyään tuottama energia on vain noin puolet siitä, mitä se oli kaksi miljardia vuotta sitten ja havaitsivat, että tämä hiipuminen tapahtuu kaikilla aallonpituuksilla ultravioletista kaukaiseen infrapunasäteilyyn. Maailmankaikkeus on kuolemassa hitaasti.

5. elokuuta 2015: Tämä avaruuden pimeydessä tähden aaveen tavoin hohtava erikoinen kupla saattaa vaikuttaa yliluonnolliselta ja arvoitukselliselta, mutta se on tuttu tähtitieteellinen kohde: planetaarinen sumu, kuolevan tähden jäänne. Tämä on tähän mennessä otetuista paras kuva vähän tunnetusta kohteesta ESO 378-1. Se taltioitiin ESO:n Pohjois-Chilessä sijaitsevalla VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope).

29. heinäkuuta 2015: Novan ulos sinkoamassa materiassa on ensi kertaa havaittu alkuaine litiumia. ESO:n La Sillan observatorion teleskoopeilla ja lähellä Chilen Santiagoa Nova Centauri 2013:sta tehdyt havainnot auttavat selittämään arvoitusta, miksi monilla nuorilla tähdillä näyttäisi olevan oletettua enemmän tätä alkuainetta. Tämä uusi havainto täyttää pitkään kateissa olleen palan galaksimme kemiallista evoluutiota edustavassa palapelissä. Se on tähtitieteilijöille suuri askel yrityksissä ymmärtää Linnunradan tähtien eri alkuaineiden määriä.

22. heinäkuuta 2015: ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) on käytetty ensimmäistä kertaa havaitsemaan kaikkein kaukaisimpia tähän mennessä löydettyjä tähtiä muodostavan kaasun pilviä varhaisen maailmankaikkeuden normaaleissa galakseissa. Uusien havaintojen ansiosta tähtitieteilijät voivat alkaa nähdä kuinka ensimmäiset galaksit rakentuivat ja kuinka ne hälvensivät kosmisen sumun reionisaation aikana. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaisia galakseja on nähty paremmin kuin vain himmeinä möykkyinä.

15. heinäkuuta 2015: Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on käyttänyt ESO 3.6-metrin teleskooppia tunnistaakseen täysin Jupiterin kaltaisen planeetan kiertämässä samalla etäisyydellä Auringon kaltaista tähteä, HIP 11915. Tämänhetkisten teorioiden mukaan Jupiterin massaisten planeettojen muodostuminen on tärkeässä roolissa planeettajärjestelmien arkkitehtuurin muovautumisessa. Jupiterin massaisen planeetan olemassaolo Jupiterin kaltaisella kiertoradalla Auringon kaltaisen tähden ympäri avaa mahdollisuuden, että tätä tähteä kiertävien planeettojen järjestelmä saattaa olla samankaltainen oman aurinkokuntamme kanssa. HIP 11915 on suunnilleen samanikäinen Auringon kanssa ja siten sen Aurinkoa muistutava koostumus viittaa siihen, että lähempänä tähteä saattaa kiertää myös kiinteäpintaisia planeettoja.

9. heinäkuuta 2015: Chilessä sijaitsevan Paranalin observatorion ESO:n VLT-kartoitusteleskooppia (VST) käyttäneen merkittävän uuden, eteläisen taivaan pimeän aineen kartoituksen ensimmäiset tuloket on julkaistu. VST KiDS -kartoitus tarjoaa tähtitieteilijöille mahdollisuuden tehdä tarkkoja mittauksia pimeästä aineesta, galaksien halojen rakenteesta ja galaksien sekä galaksijoukkojen evoluutiosta. Ensimmäiset KiDS-tulokset osoittavat kuinka havaittuja galakseja ympäröivät näkymättömät, valtavat pimeän aineen möykyt määrittävät galaksien ominaisuudet.

8. heinäkuuta 2015: Chilessä sijaitsevilla ESO:n La Sillan ja Paranalin observatorioilla tehdyt havainnot ovat ensimmäistä kertaa osoittaneet linkin hyvin pitkäkestoisten gammapurkausten ja epätavallisen kirkkaiden supernovaräjähdysten välillä. Tulokset osoittavat, että supernovan takana ei ollut odotusten mukainen radioaktiivinen hajoaminen vaan magnetariksi kutsuttua eksoottista kohdetta ympäröivien supervoimakkaiden magneettikenttien hajoaminen. Tulokset julkaistaan julkaisusarjassa Nature 9. heinäkuuta 2015.

1. heinäkuuta 2015: Chilessä, ESO:n La Sillan observatoriolla sijaitsevan MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin WFI-kamera (Wide Field Imager) otti tämän täyteläisen kuvan joukosta värikkäitä tähtiä ja kaasua. Se esittää nimellä NGC 2367 tunnettua nuorta avointa tähtijoukkoa — vauvatähtien joukkoa, joka sijaitsee jättimäisen ja muinaisen rakenteen ytimessä Linnunradan reunamilla.

25. kesäkuuta 2015: ESO:n VLT-teleskoopilla tehdyt uudet havainnot ovat paljastaneet, että läheinen jättimäinen elliptinen galaksi, Messier 87, on nielaissut kokonaisen keskikokoisen galaksin viimeisimmän miljardin vuoden aikana. Tähtitieteilijäryhmä on ensimmäistä kertaa kyennyt jäljittämään 300 hohtavan planetaarisen sumun liikkeet saadakseen selvää todistusaineistoa tästä tapahtumasta ja he ovat myös löytäneet todisteita täysin hajonneen uhrin jäänteistä tulevasta ylimääräisestä valosta.

17. kesäkuuta 2015: ESO:n VLT-teleskooppia käyttäneet tähtitieteilijät ovat löytäneet varhaisen maailmankaikkeuden toistaiseksi löydetyistä galakseista selvästi kirkkaimman ja löytäneet vahvaa todistusaineistoa siitä, että sen sisällä piilottelee esimerkkejä ensimmäisen sukupolven tähdistä. Nämä massiiviset, kirkkaat ja aikaisemmin puhtaasti teoreettiset kohteet muodostivat historian ensimmäiset raskaat alkuaineet, joita tarvitaan koostamaan meitä nykyään ympäröiviä tähtiä, niitä kiertäviä planeettoja ja tuntemamme kaltaista elämää. Vast'ikään löydetty, nimen CR7 saanut galaksi on kolme kertaa kirkkaampi kuin kirkkain tähän mennessä tunnettu etäinen galaksi.

10. kesäkuuta 2015: ESO:n VLT-teleskoopin tarkimpiin kuuluvat kuvat ovat ensimmäisenä paljastaneet jotakin, joka vaikuttaa siltä kuin ikääntyvä tähti synnyttäisi perhosen kaltaisen planetaarisen sumun. Nämä SPHERE-havaintolaitteen ZIMPOL-tilassa tehdyt havainnot punaisesta jättiläistähdestä L2 Puppis näyttävät selvästi myös läheisen kumppanin. Tähtien kuoleman vaiheet tuovat tähtitieteilijöille jatkuvasti monia arvoituksia ratkaistavaksi eivätkä vähäisimpiin kuulu tällaisten monimutkaisin ja viehättävin tiimalasimuodoin varustettujen kaksinapaisten sumujen alkuperät.

8. kesäkuuta 2015: ALMA:n pitkän perusviivan kampanja on tuottanut häikäisevän yksityiskohtaisen kuvan etäisestä, gravitaatiolinssiytyneestä galaksista. Kuva esittää suurennettua näkymää galaksin tähtienmuodostusalueista, jonka kaltaisia ei ole milloinkaan ennen nähty näin yksityiskohtaisesti näin etäisestä galaksista. Uudet havainnot ovat paljon yksityiskohtaisempia kuin NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskoopin ottamat ja paljastavat galaksista jättimäistä Orionin sumua muistuttavia tähtiä muodostavia kasautumia.

27. toukokuuta 2015: Tämän nimellä RCW 34 kutsutun kaasusumun kirkkaimmassa alueessa nuoret tähdet kuumentavat dramaattisesti kaasua, joka laajenee ympäröivän viileämmän kaasun läpi. Kuumentuneen vedyn saavutettua kaasusumun reunan se purskahtaa ulos tyhjiöön kuin juuri avattu shamppanjapullo prosessissa, jota kutsutaan shamppanjavirraksi. Nuorella tähtienmuodostusalueella RCW 34 on kuitenkin muutakin tarjottavaa kuin hieman kuplia; saman pilven sisällä näyttäisi olleen useita tähtienmuodostuksen vaiheita.

20. toukokuuta 2015: Chilessä sijaitsevaa ESO:n VLT-teleskooppia käyttäneet tähtitieteilijät taltioivat kaikkien aikojen yksityiskohtaisimman kuvan Medusa-sumusta. Tämän sumun ytimessä olevan tähden siirtyessä eläkkeelle, se loi ulkoimmat kaasukerroksensa avaruuteen muodostaen tämän värikkään sumun. Kuva ennakoi Auringon lopullista kohtaloa eli sen muuttumista ennen pitää tämänkaltaiseksi kohteeksi.

13. toukokuuta 2015: Chilessä sijaitsevan, ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) havainnot ovat paljastaneet uuden luokan "pimeitä" pallomaisia tähtijoukkoja jättiläisgalaksin Centaurus A ympäriltä. Nämä arvoitukselliset kohteet näyttävät normaaleilta tähtijoukoilta, mutta ovat paljon massiivisempia ja saattavat käsittää joko odottamattoman paljon pimeää ainetta tai massiivisia mustia aukkoja — joista kumpaakaan ei sen paremmin oletettu löydettävän kuin edes ymmärretä.

30. huhtikuuta 2015: Tähtitieteilijät ovat tuottaneet ensimmäisen täydellisen kolmiulotteisen kuvan kuuluisista Luomisen pilareista Kotkasumussa (Messier 16) käyttäen ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) MUSE-havaintolaitetta. Uudet havainnot havainnollistavat kuinka tämän ikonisen kohteen eri tomupilarit ovat jakautuneet avaruudessa ja paljastavat monia uusia yksityiskohtia, mukaanlukien aiemmin havaitsematon nuoren tähden suihku. Tähtijoukon kirkkaiden tähtien voimakas säteily ja tähtituulet ovat muovanneet tomuiset Luomisen pilarit ajan myötä ja hajoittavat ne täysin noin kolmen miljoonan vuoden kuluessa.

22. huhtikuuta 2015: ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion HARPS-niminen planeettoja etsivä kone on tehnyt kaikkien aikojen ensimmäisen suoran havainnon eksoplaneetasta heijastuvan näkyvän valon spektristä. Nämä havainnot ovat myös paljastaneet uusia ominaisuuksia tästä kuuluisasta kohteesta — ensimmäisestä milloinkaan havaitusta normaalia tähteä kiertävästä eksoplaneetasta 51 Pegasi b. Tulokset lupaavat tälle tekniikalle jännittävää tulevaisuutta — erityisesti, kun käyttöön saadaan seuraavan sukupolven havaintolaitteet, kuten VLT-teleskoopin ESPRESSO ja laitteet E-ELT:n kaltaisilla tulevilla teleskoopeilla.

16. huhtikuuta 2015: Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa osoittaneet kuinka tähtienmuodostuminen "kuolleissa" galakseissa pihisi loppuun miljardeja vuosia sitten. ESO:n VLT-teleskooppi sekä NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskooppi ovat paljastaneet, että kolme miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen nämä galaksit tuottivat yhä tähtiä ulkoreunoillaan, mutta eivät enää sisuksissaan. Tähtienmuodostumisen loppuminen näyttäisi alkaneen galaksien ytimissä ja levinneen sitten ulko-osiin. Tulokset julkaistaan tiedelehti Sciencen numerossa 17. huhtikuuta 2015.

16. huhtikuuta 2015: ALMA-teleskooppi (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) on paljastanut erittäin voimakkaan magneettikentän — ennennäkemättömän galaksien ytimessä — hyvin lähellä supermassiivisen mustan aukon tapahtumahorisonttia. Tämä uusi havainto auttaa tähtitieteilijöitä ymmärtämään näiden, galaksien keskustojen massiivisten asukkaiden, rakennetta ja muodostumista sekä nyvin nopeita plasman kaksoissuihkuja, jotka säännöllisesti sinkoavat niiden navoilta. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjassa Science 17. huhtikuuta 2015.

15. huhtikuuta 2015: Pimeän aineen on ensimmäistä kertaa havaittu mahdollisesti vuorovaikuttavan muun pimeän aineen kanssa muutoin kuin painovoiman välityksellä. ESO:n VLT-teleskoopilla ja NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskoopilla törmäävistä galakseista tehdyt havainnot ovat taltioineet ensimmäiset kiehtovat merkit tämän, maailmankaikkeuden mystisen aineen luonteesta.

8. huhtikuuta 2015: Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa havainneet monimutkaisia orgaanisia molekyylejä, elämän rakennuspalikoita, nuorta tähteä ympäröivässä protoplanetaarisessa kiekossa. ALMA:lla (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) tehty havainto vahvistaa jälleen, että Maapallon ja Auringon synnyttäneet olosuhteet eivät ole ainutkertaisia maailmankaikkeudessa. Tulokset julkaistaan tiedelehti Naturessa 9. huhtikuuta 2015.

26. maaliskuuta 2015: Tähän mennessä parhaat havainnot tomuisasta kaasupilvestä G2 vahvistavat, että se on ohittanut radallaan lähimmän pisteen Linnunradan keskustassa olevan supermassiivisen mustan aukon kanssa ja selvinnyt koettelemuksesta. ESO:n VLT-teleskoopin uusi tulos osoittaa, että kohde ei näytä sanottavasti venyneen ja että se on hyvin kompakti. Se on mitä todennäköisimmin nuori tähti, jolla on yhä materiaa kerryttävä massiivinen ydin. Musta aukko ei ole osoittanut mitään merkkejä lisääntyneestä aktiivisuudesta.

23. maaliskuuta 2015: APEX:lla ja muilla teleskoopeilla tehdyt uudet havainnot paljastavat, että eurooppalaisten tähtitieteilijöiden vuonna 1670 havaitsema taivaalle ilmestynyt tähti ei ollut nova, vaan paljon harvinaisempi ja erityisen raju tähtien törmäys. Se oli riittävän näyttävä näkyäkseen paljaalla silmällä sen ensimmäisen kirkastumisen aikana, mutta sen jälkeensä jättämät jäämät olivat niin himmeitä, että tarvittiin hyvin huolellinen analyysi alimillimetritieleskooppeja käyttäen ennen kuin arvoitus saatettiin vihdoin selvittää yli 340 vuotta myöhemmin. Tulokset ilmestyvät tiedejulkaisusarjan Nature verkkosivuilla 23. maaliskuuta 2015.

11. maaliskuuta 2015: Tämä eteläisen taivaan Alttarin tähdistön (Ara) dramaattinen maisema on taivaallisten kohteiden aarreaitta. Tähtijoukot, emissiosumut ja aktiiviset tähtienmuodostusalueet ovat vain joitakin tällä noin 4000 valovuoden etäisyydellä Maasta sijaitsevalla alueella havaittavia aarteita. Tämä kaunis uusi kuva on tähän mennessä yksityiskohtaisin kuva tästä taivaan alueesta. Se otettiin Chilessä sijaitsevan, ESO:n Parananlin observatorion VST-teleskoopilla (VLT Survey Telescope).

5. maaliskuuta 2015: Marsin alkukantaisessa valtameressä oli enemmän vettä kuin Maan Pohjoisessa jäämeressä ja se peitti suuremman osan planeetan pinnasta kuin Atlantin valtameri peittää Maasta. Näin todetaan tänään julkaistuissa uusissa tutkimustuloksissa. Kansainvälinen tiedemiesryhmä on käyttänyt ESO:n VLT-teleskooppia sekä W. M. Keckin observatorion ja NASA:n Infrapunateleskooppijärjestelmän havaintolaitteita seuratakseen planeetan kaasukehää ja kartoittakseen veden ominaisuuksia eri osissa Marsin kaasukehää kuuden vuoden ajan. Nämä uudet kartoitukset ovat ensimmäisiä lajissaan. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjan Science verkkosivuilla tänään.

2. maaliskuuta 2015: Yksi etäisimmistä milloinkaan havaituista galakseista on tarjonnut tähtitieteilijöille ensimmäisen havainnon tomusta niin kaukaisessa tähtiä muodostavassa järjestelmässä ja kiehtovan todisteen galaksien nopeasta kehityksestä alkuräjähdyksen jälkeen. Uudet havainnot ovat käyttäneet ALMA-teleskooppia erottaakseen kylmän tomun himmeän hohteen galaksista A1689-zD1 ja ESO:n VLT-teleskooppia mitatakseen sen etäisyyden.

26. helmikuuta 2015: ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-havaintolaite on tuottanut tähtitieteilijöille kaikkien aikojen parhaan kolmiulotteisen kuvan syvästä maailmankaikkeudesta. Katsottuaan Hubblen eteläistä syvää kenttää vain 27 tunnin ajan, uudet havainnot paljastavat paljon aikaisempaa useampien galaksien etäisyydet, liikkeet ja muut ominaisuudet tässä pikkuruisessa osassa taivasta. Ne jatkavat Hubblea pitemmälle ja paljastavat aiemmin näkymättömiä kohteita.

18. helmikuuta 2015: ESO:n VLT-teleskoopin uutta SPHERE-havaintolaitetta on käytetty etsimään ruskeaa kääpiötähteä, jonka oletetaan kiertävän epätavallista kaksoistähteä V471 Tauri. SPHERE on tarjonnut tähtitieteilijöille tähän mennessä parhaan kuvan tämän kiehtovan kohteen ympäristöstä — eivätkä he löytäneet mitään. Tämän luotettavasti ennustetun ruskean kääpiön yllättävä puuttuminen tarkoittaa, että preinteinen selitys V471 Taurin oudosta käyttäytymisestä on väärä. Tämä odottamaton tulos esitellään ensimmäisessä SPHERE-havaintoja hyödyntäneessä tutkimusjulkaisussa.

9. helmikuuta 2015: ESO:n tutkimuslaitteita ja Kanariansaarten teleskooppeja käyttävät tähtitieteilijät ovat tunnistaneet kaksi yllättävän massiivista tähteä planetaarisen sumun Henize 2-428 ytimessä. Näiden kahden tähden kiertäessä toisiaan niiden odotetaan hiljalleen myös lähestyvän toisiaan ja kun ne yhdistyvät noin 700 miljoonan vuoden kuluttua, niillä on riittävästi materiaa synnyttämään valtaisan supernovaräjähdyksen. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjan Nature verkkosivuilla 9. helmikuuta 2015.

4. helmikuuta 2015: ESO:n VISTA-kartoitusteleskoopin ottama uusi kuva paljastaa kuuluisan Trifidisumun uudessa ja aavemaisessa valossa. Havaitsemalla infrapunavaloa tähtitieteilijät kykenevät näkemään Linnunradan tomuntäyteisten keskusosien halki ja löytämään useita aikaisemmin näkymättömiä kohteita. Tästä pikkuruisesta osasta VISTA-kartoitusta tähtitieteilijät ovat löytäneet kaksi aikaisemmin tuntematonta ja hyvin etäistä muuttuvaa kefeidi-tähteä lähes täsmälleen Trifidisumun takaa. Ne ovat ensimmäiset Linnunradan keskustasossa sijaitsevat tällaiset tähdet, jotka ovat sen keskuspullistuman takana.

28. tammikuuta 2015: Jättimäisen taivaallisen olennon ammottavan kidan tavoin kometaarinen globuli CG4 hohtaa uhkaavana tässä ESO:n VLT-teleskoopin uudessa kuvassa. Vaikka se näyttää kuvassa suurelta ja kirkkaalta, on kyseessä himmeä kaasusumu, mikä tekee sen hyvin hankalaksi harrastajatähtitieteilijöille havaita. CG4:n täsmällinen luonne on edelleen arvoitus.

14. tammikuuta 2015: Uuden sukupolven ylikulkukartoitus (NGTS eli Next-Generation Transit Survey) on taltioinut ensivalon ESO:n Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä. Tämä projekti etsii ylikulkumenetelmällä eksoplaneettoja eli planeettoja, jotka kulkevat emotähtensä editse ja siten himmentävät hieman tähden valoa, mikä voidaan havaita herkillä havaintolaitteilla. Kaukoputket keskittyvät havaitsemaan korkeintaan Neptunuksen kokoisia planeettoja, joiden halkaisija on kahden ja kahdeksan Maan halkaisijan välissä.

7. tammikuuta 2015: Tästä kiehtovasta, uudesta ESO:n kuvasta näyttäisi puuttuvan tähtiä. Tämän kimaltelevan kauniin tähtikentän musta autius ei kuitenkaan ole oikeasti autio vaan avaruuden alue, joka on kaasun ja tomun täyttämä. Tämän pimeän sumun nimi on LDN 483 eli Lynds Dark Nebula 483. Tällaiset kaasupilvet ovat tulevien tähtien synnyinsijoja. ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskooppiin kiinnitetty Wide Field Imager -havaintolaite taltioi tämän kuvan sumusta LDN 483 ja sen ympäristöstä.

17. joulukuuta 2014: Tämä näyttävä kuva tähtijoukosta Messier 47 otettiin ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskooppiin kiinnitetyllä WFI-havaintolaitteella (Wide Field Imager). Tätä nuorta avointa tähtijoukkoa hallitsee kirkkaiden sinisten tähtien paljous, mutta se käsittää myös joitakin varsin erilaisia punaisia jättiläistähtiä.

4. joulukuuta 2014: Hiljattain pidetyssä ESO:n ylimmän hallinnollisen elimen, johtokunnan kokouksessa näytettiin [1] vihreää valoa Euroopan erittäin suuren E-ELT -teleskoopin rakentamiselle kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on annettu valtuutus noin miljardin euron käyttöön täysin toimivan teleskoopin rakentamiseksi tehokkaine havaintolaitteineen. Ensivalo odotetaan saatavan kymmenen vuoden kuluessa. Se mahdollistaa merkittävien tieteellisten havaintojen tekemisen eksoplaneetoista, läheisten galaksien tähtipopulaatioista ja etäisestä maailmankaikkeudesta. ESO:n kautta aikojen suurin rakennussopimus teleskoopin tähtitornista ja kantavista rakenteista solmitaan vuoden kuluessa.

26. marraskuuta 2014: ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskooppi on taltioinut runsasvärisen kuvan kirkkaasta tähtijoukosta NGC 3532. Jotkin tähdet loistavat yhä kuumaa sinertävää valoa, mutta monet massiivisemmat ovat muuttuneet punaisiksi jättiläisiksi ja hohtavat syvän oransseilla sävyillä.

19. marraskuuta 2014: Chilessä sijaitsevalla ESO:n VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope) tehdyt uudet havainnot ovat paljastaneet suurimpien maailmankaikkeudessa koskaan havaittujen rakenteiden linjautumisen. Eurooppalainen tutkimusryhmä on havainnut, että joukossa kvasaareja keskustan supermassiivisten mustien aukkojen pyörimisakselit ovat keskenään samansuuntaiset miljardien valovuosien matkalla. Tutkimusryhmä havaitsi myös, että näiden kvasaarien pyörimisakselit ovat myös linjautuneet ne käsittävien kosmisen verkon valtavien rakenteiden mukaisesti.

10. marraskuuta 2014: ESO:n VLT-teleskoopin uusi MUSE-havaintolaite on tuottanut tutkijoiden käyttöön toistaiseksi parhaan kuvan näyttävästä kosmisesta yhteentörmäyksestä. Uudet havainnot paljastavat ensimmäistä kertaa kaasun liikkeen, kun sitä riuhdotaan ulos galaksista ESO 137-001, galaksin kyntäessä suurella nopeudella valtavaa galaksijoukkoa. Tulokset ovat avain pitkäaikaisen arvoituksen ratkaisemiseen eli miksi tähtienmuodostus kytkeytyy pois päältä galaksijoukoissa.

6. marraskuuta 2014: Tämä uusi ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) kuva paljastaa poikkeuksellisen tarkkoja yksityiskohtia, jollaisia ei ole ennen nähty nuorta tähteä ympäröivässä planeettoja muodostavassa kiekossa. Nämä ovat ensimmäiset havainnot, joissa on käytetty ALMA:a lähes lopullisessa kokoonpanossaan. Havainnot ovat myös tarkimmat milloinkaan alimillimetriaallonpituuksilla otetut. Uudet tulokset ovat valtava askel eteenpäin protoplanetaaristen kiekkojen kehittymisen ja planeettojen muodostumisen havainnoinnissa.

3. marraskuuta 2014: Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on havainnut eksoeläinratavaloa lähellä yhdeksän lähellä sijaitsevan tähden elinkelpoisia vyöhykkeitä käyttämällä VLT-teleskoopin interferometrin täyttä tehoa. Tämä valo on tähden valoa, joka heijastuu asteroidien törmäysten ja komeettojen haihtumisen seurauksena muodostuneesta tomusta. Tällaisten suurten määrien tomua olemassaolo joidenkin tähtijärjestelmien sisäosissa saattaa aiheuttaa esteen Maan kaltaisten planeettojen suoralle havaitsemiselle tulevaisuudessa.

29. lokakuuta 2014: Tutkijat ovat ALMA:a käyttäen havainneet ensimmäistä kertaa massiivisesta ulommasta kiekosta kaksoistähden sisäosia kohti virtaavan tomu- ja kaasuserpentiinin. Tämä ennennäkemätön piirre saattaa olla vastuussa toisen, pienemmän, planeettoja muodostavasta materiasta koostuvan kiekon ylläpitämisestä. Muutoin materia olisi kadonnut kauan sitten. Puolet Auringon kaltaisita tähdistä syntyy kaksoistähtijärjestelmissä, mikä tarkoittaa sitä, että näillä löydöksillä on merkittäviä seuraamuksia eksoplaneettojen etsinnässä. Tutkimustulokset julkaistaan tiedejulkaisu Naturessa 30. lokakuuta 2014.

28. lokakuuta 2014: Professori Lena Kolarska-Bobińska, Puolan tiede- ja korkeakoulutusministeri allekirjoitti tänään sopimuksen, joka johtaa maan liittymiseen Euroopan eteläiseen observatorioon (ESO) — maailman tuotteliaimpaan Maan pinnalta havaintoja tekevään observatorioon. ESO odottaa innolla pääsevänsä toivottamaan Puolan tervetulleeksi jäsenmaakseen seuraavana vuorossa olevan liittymissopimuksen vahvistamisen jälkeen.

22. lokakuuta 2014: ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion HARPS-havaintolaitteella on tehty kaikkien aikojen kattavin toista tähteä kiertävien komeettojen laskenta. Ranskalainen tähtitieteilijäryhmä on tutkinut lähes 500 yksittäistä komeettaa, jotka kiertävät tähteä Beta Pictoris. He ovat havainneet, että ne kuuluvat kahteen erilliseen eksokomeettojen ryhmään: vanhoihin eksokomeettoihin, jotka ovat kiertäneet tähtensä läheltä useita kertoja, sekä nuorempiin eksokomeettoihin, jotka ovat seurausta mahdollisesti hiljattain tapahtuneesta yhden tai useamman suuremman kappaleen hajoamisesta. Uudet tutkimustulokset julkaistaan tiedejulkaisu Naturessa 23. lokakuuta 2014.

15. lokakuuta 2014: Tähtitieteilijät ovat käyttäneet APEX-teleskooppia luodatakseen valtavaa galaksijoukkoa, joka on muodostumassa varhaisessa maailmankaikkeudessa ja paljastaneet, että suuri osa tähtienmuodostuksesta tapahtuu ei vain tomun piilottamana vaan myös epätavanomaisissa paikoissa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaisen kohteen tähtienmuodostuksen koko kirjo on ollut mahdollista havaita.

1. lokakuuta 2014: ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin Wide Field Imager -havaintolaite on ottanut tämän kauniin, sinisten tähtien täplittämän kuvan yhdestä runsastähtisimmistä tunnetuista avoimista tähtijoukoista. Kyseessä on Messier 11, joka tunnetaan myös nimillä NGC 6705 ja Villihanhijoukko.

17. syyskuuta 2014: Vuosikymmenten ajan tiedemiehet ovat olettaneet, että galaksien yhteensulautumiset johtavat yleensä elliptisten galaksien muodostumiseen. ALMA:a ja joukkoa muita radioteleskooppeja käyttäneet tutkijat ovat nyt ensimmäistä kertaa havainneet suoria todisteita, että yhteen sulautuvat galaksit muodostavatkin kiekkogalakseja ja että tämä on itse asiassa perin yleistä. Tämä yllättävä tulos saattaa selittää miksi maailmankaikkeudessa on niin paljon Linnunradan kaltaisia spiraaligalakseja.

10. syyskuuta 2014: Tämä ESO:n Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä sijaitsevan VST-teleskoopin (VLT Survey Telescope) uusi kuva esittää valtavaa kokoelmaa tähtiä, pallomaista tähtijoukkoa Messier 54. Tämä tähtijoukko näyttää hyvin paljon samanlaiselta kuin monet muutkin, mutta sillä on salaisuus. Messier 54 ei kuulu Linnunrataan, vaan se on osa pientä satelliittigalaksia, Jousimiehen kääpiögalaksia. Tämän epätavallisen vanhemmuuden johdosta tähtitieteilijät ovat nyt voineet käyttää VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) testatakseen onko myös Linnunradan ulkopuolisissa tähdissä odottamattoman vähäinen määrä alkuainetta litium.

3. syyskuuta 2014: Hämähäkin muotoinen kaasu- ja tomumöykky Lupus 4 peittää tässä uudessa kuvassa taustan tähdet näkyvistä aivan kuten pimeä pilvi kuuttomana yönä. Vaikka Lupus 4:n kaltaisten tomupilvien tiheät materiataskut ovat nyt synkkiä, niissä syntyy uusia tähtiä, jotka puhkeavat myöhemmin säteilevinä eloon. Tämä uusi kuva otettiin ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin Wide Field Imager -havaintolaitteella.

26. elokuuta 2014: ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) sekä monia muita Maan pinnalla toimivia ja avaruusteleskooppeja käyttänyt kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on saanut tähän mennessä parhaan kuvan kahden galaksin yhteentörmäyksestä maailmankaikkeuden ollessa vain puolet nykyisestä iästään. He värväsivät apuun galaksin kokoisen suurennuslasin paljastaakseen muutoin näkymättömiä yksityiskohtia. Nämä uudet tutkimukset galaksista H-ATLAS J142935.3-002836 osoittivat, että tämä monimutkainen ja kaukainen kohde näyttää hyvin tunnetulta, paikalliselta galaksien törmäykseltä: Antennigalaksilta.

20. elokuuta 2014: Tämä Chilessä, ESOn La Sillan observatorion Wide Field Imager -havaintolaitteella taltioitu kuva esittää kahta dramaattista tähtienmuodostusaluetta eteläisen taivaan alueella Linnunrataa. Näistä ensimmäistä, vasemmalla, hallitsee 20 000 valovuoden etäisyydellä Linnunradan Kölin-Jousimiehen spiraalihaarassa sijaitseva tähtijoukko NGC 3603. Toinen kohde, oikealla, on kokoelma nimellä NGC 3576 tunnettuja hohtavia kaasupilviä, jotka sijaitsevat puolet lähempänä Maapalloa.

6. elokuuta 2014: Chilessä ESOn Paranalin observatoriolla sijaitseva VST-teleskooppi (VLT Survey Telescope) on ottanut hienostuneen yksityiskohtaisen kuvan galaksista Messier 33. Tämä läheinen spiraaligalaksi on toiseksi lähin suuri galaksi omamme, Linnunradan jälkeen. Se on täynnä kirkkaita tähtijoukkoja sekä kaasu- ja tomupilviä. Uusi kuva on yksi yksityiskohtaisimmista koskaan tästä kohteesta otetuista laajakulmakuvista ja esittää erityisen selvästi monia punaisena hohtavia kaasupilviä galaksin spiraalihaaroissa.