Lehdistötiedote

Ujo naapurigalaksi

16. syyskuuta 2015

Tässä ESO:n La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin WFI-kameran (Wide Field Imager) ottamassa uudessa kuvassa esiintyvä Kuvanveistäjän kääpiögalaksi on oman galaksimme, Linnunradan läheinen naapuri. Läheisyydestään huolimatta molemmilla galakseilla on hyvin erilaiset historiat ja ominaisuudet. Tämä galaksi on Linnunrataa paljon pienempi ja vanhempi, mistä syystä se on arvokas tutkimuskohde tutkittaessa sekä tähtien että galaksien muodostumista varhaisessa maailmankaikkeudessa. Tämän kohteen himmeydestä johtuen sen tutkiminen ei kuitenkaan ole helppo tehtävä.

Kuvanveistäjän kääpiögalaksi — joka tunnetaan myös nimillä Kuvanveistäjän elliptinen kääpiögalaksi, Kuvanveistäjän pallomainen kääpiögalaksi tai Sculptorin kääpiögalaksi — on pallomainen kääpiögalaksi ja yksi neljästätoista tunnetusta Linnunrataa kiertävästä satelliittigalaksista [1]. Nämä galaktiset liftarit sijaitsevat lähellä Linnunradan laajaa haloa, paljon galaksimme spiraalihaaroja kauempana sijaitsevaa pallomaista aluetta. Nimensä mukaisesti tämä galaksi sijaitsee eteläisen taivaan Kuvanveistäjän tähdistössä (Sculptor). Sen etäisyys Maasta on noin 280 000 valovuotta. Läheisyydestään huolimatta galaksi löydettiin vasta vuonna 1937, sillä sen tähdet ovat himmeitä ja levittäytyneet ohuelti taivaalle.

Vaikka Kuvanveistäjän kääpiögalaksi onkin vaikea havaita, se oli yksi ensimmäisiä havaittuja Linnunrataa kiertäviä himmeitä kääpiögalakseja. Pikkuruisen galaksin muoto askarrutti tähtitieteilijöitä sen löytämisen aikoihin, mutta nykyään pallomaiset kääpiögalaksit ovat paljon tärkeämmässä roolissa ja niiden avulla tähtitieteilijät voivat kaivautua syvälle maailmankaikkeuden menneisyyteen.

Kaikkien suurten galaksien tapaan Linnunradan ajatellaan muodostuneen pienempien galaksien yhdistyessä maailmankaikkeuden varhaisina aikoina. Jos joitakin näistä pienistä galakseista on nykyään yhä olemassa, niiden pitäisi käsittää monia äärimmäisen vanhoja tähtiä. Kuvanveistäjän kääpiögalaksi istuu mainiosti varhaisen galaksin malliin, kiitos suuren määrän ikivanhoja tähtiä, jotka ovat näkyvissä tässä kuvassa.

Tähtitieteilijät voivat määrittää tämän galaksin tähtien iän, sillä niiden valo kuljettaa tiedon vain pienestä määrästä raskaita alkuaineita. Nämä raskaat alkuaineet kasaantuvat galakseihin tähtien toinen toistaan seuraavien sukupolvien myötä. Alhainen määrä raskaita alkuaineita viittaa siten siihen, että Kuvanveistäjän kääpiögalaksin tähtien keskimääräinen ikä on suuri.

Tämä vanhojen tähtien lukumäärä tekee Kuvanveistäjän kääpiögalaksin ensiluokkaiseksi kohteeksi tutkittaessa tähtienmuodostuksen varhaisimpia aikoja. Viimeaikaisissa tutkimuksissa tähtitieteilijät yhdistivät kaiken galaksista saatavilla olevan aineiston muodostaakseen tarkimman koskaan pallomaisesta kääpiögalaksista määritetyn tähtienmuodostushistorian. Tämä analyysi paljasti galaksista kaksi erillistä tähtien joukkoa. Ensimmäinen, pääasiallinen joukko on vanhempi populaatio, jossa on vähän raskaita alkuaineita. Toinen, pienempi populaatio, sen sijaan on pullollaan raskaita alkuaineita. Samoin kuin nuoret ihmiset kokoontuvat kaupunkien keskustoihin, tämä nuorekkaiden tähtien joukko on keskittynyt galaksin ytimeen.

Kuvanveistäjän kääpiögalaksin kaltaisten kääpiögalaksien tähdet voivat kertoa monimutkaisesta tähtienmuodostushistoriasta. Jokainen kokoelma tähtiä on kuitenkin kartoittanut oman kehityskulkunsa, sillä useimmat näistä kääpiögalaksien tähdistä ovat olleet eristyksissä toisistaan eivätkä ole vuorovaikuttaneet miljardeihin vuosiin. Tutkimalla kääpiögalaksien historioiden samankaltaisuuksia ja selittämällä satunnaiset poikkeavuudet, voidaan selittää kaikkien galaksien kehittyminen mitättömimmistä kääpiöistä mahtavimpiin spiraaligalakseihin. Tähtitieteilijöillä on todellakin paljon opittavaa Linnunradan ujoilta naapureilta.

Lisähuomiot

[1] Tätä himmeää galaksia ei pidä sekoittaa paljon kirkkaampaan Sculptorin eli Kuvanveistäjän galaksiin (NGC 253) samassa tähdistössä.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on yksi maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, ALMA-teleskoopin pääyhteistyökumppaneista. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista E-ELT -teleskooppia (European Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Valokuvia MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopista
• MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopilla otettuja kuvia

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Richard Hook
ESO education and Public Outreach Department
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1536.