Lehdistötiedotteet

24. lokakuuta 2018: ESO:n VLT-teleskooppiin kiinnitetty havaintolaite FORS2 on havainnut aktiivista tähtienmuodostusaluetta NGC 2467, josta joskus käytetään nimitystä Skull and Crossbones Nebula (kallo ja sääriluut -sumu). Kuva taltioitiin osana ESO:n Cosmic Gems -ohjelmaa, joka hyödyntää harvoja hetkiä, kun havainto-olosuhteet eivät ole soveliaat tieteellisen aineiston keruuseen. Sen sijaan, että ESO:n teleskoopit seisoisivat käyttämättöminä, ESO:n Cosmic Gems -ohjelman ansiosta niitä käytetään ottamaan näyttäviä kuvia eteläisen pallonpuoliskon taivaasta.

17. lokakuuta 2018: ESO:n VLT-teleskoopin VIMOS-havaintolaitetta käyttänyt kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on paljastanut varhaisesta maailmankaikkeudesta jättimäisen rakenteen. Tämä galaksien protosuperjoukko, joka on saanut lempinimen Hyperion, paljastui uusista havainnoista ja arkistomateriaalin monimutkaisesta tutkimuksesta. Tämä on suurin ja massiivisin rakenne, joka on milloinkaan löytynyt niin etäiseltä ajalta ja suurelta etäisyydeltä — vain kaksi miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen.

1. lokakuuta 2018: ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-spektrograafilla tehdyt syvälliset havainnot ovat paljastaneet etäisiä galakseja ympäröiviä laajoja kosmisia atomaarisen vedyn varantoja. MUSE:n äärimmäisen herkkyyden ansiosta oli mahdollista tehdä suoria havaintoja varhaisen maailmankaikkeuden himmeistä Lyman-alfa -säteilyä hohtavista vetypilvistä — paljastaen, että lähes koko taivas säteilee näkymätöntä säteilyä.

26. syyskuuta 2018: Irlannin koulutus-, tietotaito-, tutkimus- ja kehitysministeri John Halligan T.D. sekä ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons allekirjoittivat 26.9.2018 liittymissopimuksen, joka johtaa Irlannin liittymiseen Euroopan eteläiseen observatorioon (ESO) — maailman tuotteliaimpaan tähtitieteelliseen observatorioon. ESO odottaa toivottavansa Irlannin tervetulleeksi ja työskentelee kansakunnan tähtitieteilijöiden ja teollisuuden kanssa edistääkseen tähtitieteen huippuosaamista.

12. syyskuuta 2018: ESO:n VLT-teleskooppiin kiinnitetty FORS2-havaintolaite on havainnut spiraaligalaksia NGC 3981 täydessä loistossaan. Kuva taltioitiin osana ESO:n Cosmic Gems -ohjelmaa (kosmiset jalokivet), joka hyödyntää niitä harvinaisia hetkiä, kun havainto-olosuhteet eivät ole soveliaat tieteellisen havaintoaineiston keräämiseksi. Sen sijaan, että ESO:n teleskoopit seisoisivat käyttämättöminä, ESO:n Cosmic Gems -ohjelma käyttää niitä taltioidakseen visuaalisesti näyttäviä kuvia eteläisen pallonpuoliskon taivaasta.

5. syyskuuta 2018: Uraauurtava ATTRACT-aloite yhdistää maailman johtavat tutkimuslaboratoriot liike-elämän hallintoasiantuntijoiden kanssa muodostaen eurooppalaisen innovaatioekosysteemin, joka kiihdyttää muutosteknologioiden ja niiden kaupallistamisen kehitystä. ESO on kumppani aloitteessa, joka rahoittaa 170 kaupallisesti kehityskelpoista läpimurtoideaa havaitsemisen ja kuvantamisen aloilla sekä pyrkii luomaan tuotteita, palveluita, yrityksiä ja työpaikkoja näihin uusiin havaitsemis- ja kuvantamisteknologioihin perustuen.

29. elokuuta 2018: ESO:n VISTA-teleskooppi Paranalin observatoriolla Chilessä on ottanut kauniin kuvan Kölin sumusta, joka on yksi yötaivaan suurimmista ja kirkkaimmista kaasusumuista. Havaitsemalla infrapuna-aallonpituuksilla VISTA on kurkistanut sumua peittävän kuuman kaasun ja tumman tomun läpi näyttääkseen meille lukemattomia tähtiä, sekä vastasyntyneitä että kuoleman kielissä olevia.

8. elokuuta 2018: Galaksien kimalteleva joukko täyttää tämän, näkyvän valon aallonpituuksilla taivasta kartoittamaan suunnitellun 2.6-metrin huipputeleskoopin, ESO:n VST-teleskoopin ottaman värikkään kuvan. Kuvan halki ulottuvan galaksien paljouden ominaisuuksien ansiosta tähtitieteilijät saattavat paljastaa galaksien rakenteiden hienoimmat yksityiskohdat.

30. heinäkuuta 2018: ALMA:a ja NOEMA:a käyttäneet tähtitieteilijät ovat tehneet ensimmäisen varman havainnon radioaktiivisesta molekyylistä tähtienvälisessä avaruudessa. Molekyylin radioaktiivinen osa on alumiinin isotooppi. Havainnot paljastavat, että isotooppi levisi avaruuteen kahden tähden törmäyksen seurauksena. Jäljelle jäi tähden jäänne, joka tunnetaan nimellä CK Vulpeculae. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suora havainto tästä alkuaineesta on tehty tunnetusta lähteestä. Aikaisemmat tämän isotoopin löydökset ovat tulleet gammasädehavainnoista, mutta niiden tarkka alkuperä on ollut tuntematon.

26. heinäkuuta 2018: ESO:n VLT-teleskoopilla tehdyt havainnot ovat ensimmäistä kertaa paljastaneet Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennustamat ilmiöt tähden liikkeessä sen kulkiessa Linnunradan keskustan supermassiivisen mustan aukon äärimmäisen painovoimakentän halki. Tämä kauan haettu tulos edustaa 26-vuotisen, ESO:n teleskooppeja Chilessä käyttäneen havaintokampanjan huipentumaa.

18. heinäkuuta 2018: ESO:n VLT-teleskooppi on tehnyt ensivalohavaintonsa uudella, laser-tomografiaksi kutsutulla adaptiivisen optiikan järjestelmällä ja taltioinut huomattavan teräviä testikuvia Neptunus-planeetasta, tähtijoukoista ja muista kohteista. Yhdessä adaptiivisen optiikan GALACSI-modulin kanssa toimiva, kapean kentän tilassa toimiva uraauurtava MUSE-havaintolaite voi nyt käyttää tätä uutta tekniikkaa korjatakseen ilmakehän eri korkeuksilla vallitsevia pyörteilyjä. Nyt on mahdollista taltioida maan pinnalta näkyvän valon aallonpituuksien kuvia, jotka ovat terävämpiä kuin NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskoopilla otetut. MUSE:n erittäin hienon kuvien terävyyden ja spektroskooppisten kykyjen yhdistelmän ansiosta tähtitieteilijät voivat tutkia tähtitieteellisten kohteiden ominaisuuksia paljon yksityiskohtaisemmin kuin aikaisemmin oli mahdollista.

11. heinäkuuta 2018: ESO:n VLT-teleskoopin uudet havainnot esittävät tähtijoukkoa RCW 38 täydessä loistossaan. Kuva otettiin GRAAL-adaptiivisen optiikan järjestelmällä varustetun HAWK-I -havaintolaitteen testien aikana. Se esittää RCW 38:n ja sitä ympäröivät kirkkaana hohtavan kaasun pilvet erittäin hienolla tarkkuudella. Kuvassa näkyvät tämän nuoren tähtien kokoelman halki kiemurtelevat tummat tomulonkerot.

4. heinäkuuta 2018: Yksi luonnon vaikuttavimmista ilmiöistä — täydellinen auringonpimennys — on nähtävissä ESO:n La Sillan observatoriolla Chilessä 2.7.2019. Koska nämä ovat hyvin harvinaisia — seuraava La Sillalla nähtävä tapahtuu 212 vuoden kuluttua — ESO järjestää paikalla havainto- ja tiedonvälitysaktiviteetteja, joiden ansiosta suurella yleisöllä on mahdollisuus kokea tämä näyttävä tapahtuma. Liput tapahtumaan ovat saatavilla perjantaina 13.7.2018 kello 14:00 Suomen aikaa lähtien.

2. heinäkuuta 2018: ESO:n VLT-teleskoopin planeettoja etsivä havaintolaite SPHERE on taltioinut ensimmäisen vahvistetun kuvan nuorta tähteä ympäröivässä tomukiekossa syntymässä olevasta planeetasta. Nuori planeetta kovertaa kulku-uraa hyvin nuorta tähteä PDS 70 ympäröivään varhaiseen kaasu- ja tomukiekkoon. Havaintoaineisto antaa ymmärtää, että planeetan kaasukehä on pilvinen.

27. kesäkuuta 2018: 'Oumuamua, ensimmäinen aurinkokunnasta löydetty tähtienvälinen kappale, liikkuu loitommas Auringosta odotettua nopeammin. Tämän poikkeavan käyttäytymisen havaitsi maailmanlaajuinen tähtitieteellinen yhteistyö, johon sisältyy ESO:n VLT-teleskooppi Chilessä. Uudet tulokset antavat ymmärtää, että 'Omuamua on mitä ilmeisimmin tähtienvälinen komeetta eikä asteroidi. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjassa Nature.

21. kesäkuuta 2018: Chilessä sijaitsevaa ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-havaintolaitetta sekä NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskooppia käyttäneet tähtitieteilijät ovat suorittaneet Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian tähän mennessä tarkimman testin Linnunradan ulkopuolella. Läheinen galaksi ESO 325-G004 toimii vahvana gravitaatiolinssinä, vääristäen sen takana olevan etäisen galaksin valoa muodostaen Einsteinin renkaan keskustansa ympärille. Vertaamalla ESO 325-G004:n massaa sitä ympäröivään avaruuden kaareutumaan tähtitieteilijät huomasivat, että gravitaatio käyttäytyy näissä tähtitieteellisissä mittakaavoissa juuri yleisen suhteellisuusteorian ennustamalla tavalla. Tämä sulkee pois mahdottomina joitakin vaihtoehtoisia painovoimateorioita.

13. kesäkuuta 2018: Kaksi itsenäisesti työtä tehnyttä tähtitieteilijäryhmää on käyttänyt ALMA:a löytääkseen vakuuttavaa todistusaineistoa siitä, että vauvatähteä HD 163296 kiertää kolme nuorta planeettaa. Käyttäen uutta planeettojenetsimismenetelmää tähtitieteilijät tunnistivat kolme häiriötä nuorta tähteä ympäröivässä, kaasun täyttämässä kiekossa: tähän mennessä vahvin todiste siitä, että siellä on tähteä kiertävillä radoilla hiljattain muodostuneita planeettoja. Näitä pidetään ensimmäisinä ALMA:lla löydettyinä planeettoina.

4. kesäkuuta 2018: ALMA:a ja VLT:tä käyttäneet tähtitieteilijät ovat havainneet, että sekä varhaisen maailmankaikkeuden tähtiryöppygalaksit että läheisen galaksin tähtienmuodostusalue käsittävät paljon suuremman määrän massiivisia tähtiä kuin löydetään rauhallisista galakseista. Nämä löydökset haastavat tämänhetkiset ajatukset siitä kuinka galaksit kehittyivät muuttaen ymmärtämystämme kosmisesta tähtienmuodostushistoriasta ja alkuaineiden lisääntymisestä.

30. toukokuuta 2018: Kirkkaana noin 160 000 valovuoden etäisyydellä loistava Tarantellasumu on Linnunradan satelliittigalaksin, Suuren Magellanin pilven näyttävin piirre. Chilessä sijaitseva ESO:n Paranalin observatorion VST-teleskooppi on kuvannut tätä aluetta ja sen runsasta ympäristöä erittäin suurella tarkkuudella. Se paljastaa tähtijoukkojen, hohtavien kaasupilvien ja supernovaräjähdysten hajaantuvien jäännösten kosmisen maiseman. Tämä on tarkin kuva, joka on milloinkaan otettu koko tästä kentästä.

16. toukokuuta 2018: Tähtitieteilijät ovat käyttäneet ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) ja ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) määrittääkseen, että tähtienmuodostus hyvin etäisessä galaksissa MACS1149-JD1 alkoi odottamattoman varhaisessa vaiheessa, vain 250 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Tämä läytö edustaa myös kaikkein etäisintä happea, joka on milloinkaan havaittu maailmankaikkeudesta ja etäisintä galaksia, jota on havaittu ALMA:lla tai VLT:llä. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjassa Nature 17. toukokuuta 2018.