Lehdistötiedote

Taivaallinen värimaisema

11. heinäkuuta 2018

ESO:n VLT-teleskoopin uudet havainnot esittävät tähtijoukkoa RCW 38 täydessä loistossaan. Kuva otettiin GRAAL-adaptiivisen optiikan järjestelmällä varustetun HAWK-I -havaintolaitteen testien aikana. Se esittää RCW 38:n ja sitä ympäröivät kirkkaana hohtavan kaasun pilvet erittäin hienolla tarkkuudella. Kuvassa näkyvät tämän nuoren tähtien kokoelman halki kiemurtelevat tummat tomulonkerot.

Tämä kuva esittää tähtijoukkoa RCW 38 sellaisena kuin sen näki Chilessä sijaitsevaan ESO:n VLT-teleskooppiin (Very Large Telescope) kiinnitetty HAWK-I -infrapunakamera. Infrapuna-aallonpituuksia katsoen HAWK-I pystyy tutkimaan RCW 38:n kaltaisia, tomun verhoamia tähtijoukkoja tarjoen vertaansa vailla olevan näkymän niiden sisällä syntyviin tähtiin. Tämä tähtijoukko käsittää satoja nuoria, kuumia, massiivisia tähtiä ja sijaitsee noin 5500 valovuoden etäisyydellä Purjeen tähdistössä (Vela).

RCW 38:n keskusalueet näkyvät tässä kirkkaana, sinihohteisena alueena, jota asuttavat lukuisat hyvin nuoret tähdet ja prototähdet, jotka ovat yhä muodostumassa. Näistä hiljattain syntyneistä tähdistä ulos virtaava voimakas säteily saa niitä ympäröivän kaasun hohtamaan kirkkaana. Tämä on voimakkaassa ristiriidassa alueen halki kiemurtelevien viileämmän kosmisen tomun virtojen kanssa. Nämä hohtavat hienovaraisesti punaisen ja oranssin tummia sävyjä. Ristiriita luo tämän näyttävän näkymän, taivaallisen taideteoksen.

Aikaisemmat tästä alueesta näkyvillä aallonpituuksilla otetut kuvat ovat huomattavan erilaisia. Näkyvän aallonpituuden kuvat ovat tyhjempiä tähdistä koska kaasu ja tomu peittävät näkymämme tähtijoukkoon. Infrapunahavaintojen avulla me voimme kuitenkin kurkistaa näkymää näkyvän valon alueella pimentävän tomun halki ja kaivaa esiin tämän tähtijoukon keskustan.

HAWK-I on asennettu VLT:n yksikköteleskooppi 4:ään (Yepun) ja toimii lähi-infrapuna-aallonpituuksilla. Sillä on useita tieteellisiä rooleja, mukaanlukien läheisten galaksien tai suurien kaasusumujen sekä yksittäisten tähtien ja eksoplaneettojen kuvaaminen. GRAAL on adaptiivisen optiikan moduli, jonka avulla HAWK-I pystyy tuottamaan tällaisia näyttäviä kuvia. Se käyttää neljää yötaivaalle ammuttua lasersädettä, jotka toimivat keinotekoisina vertaustähtinä, joita käytetään korjaamaan ilmakehän pyörteilyn vaikutukset ja siten tuottamaan terävämpiä kuvia.

Tämä kuva taltioitiin osana HAWK-I:n ja GRAAL:in testihavaintojen sarjaa. Kyseessä on prosessi, jota kutsutaan tieteelliseksi varmistamiseksi. Nämä testit ovat olennainen osa uuden VLT-havaintolaitteen käyttöönottoprosessia ja käsittävät sarjan tyypillisiä tieteellisiä havaintoja, jotka varmistavat ja osoittavat uuden havaintolaitteen kyvyt.

Lisätietoa

Tämän näyttävän kuvan ottamiseen johtaneen havaintoaikahakemuksen vastuullinen tutkija oli Koraljka Muzic (CENTRA, Lissabonin yliopisto, Portugali). Hänen yhteistyökumppaneihinsa kuuluivat Joana Ascenso (CENTRA, Porton yliopisto, Portugali), Amelia Bayo (Valparaison yliopisto, Chile), Arjan Bik (Tukholman yliopisto, Ruotsi), Hervé Bouy (Laboratoire d’astrophysique de Bordeaux, Ranska), Lucas Cieza (Diego Portalesin yliopisto, Chile), Vincent Geers (UKATC, Iso-Britannia), Ray Jayawardhana (York University, Kanada), Karla Peña Ramírez (Antofagastan yliopisto, Chile), Rainer Schoedel (Instituto de Astrofísica de Andalucía, Espanja) ja Aleks Scholz (University of St Andrews, Iso-Britannia).

GRAAL-adaptiivisen optiikan modulilla varustetun HAWK-I -havaintolaitteen tieteellinen varmistaminen esitettiin artikkelissa ESO:n neljännesvuosittain ilmestyvässä lehdessä The Messenger. Artikkelin otsikko oli HAWK-I GRAAL Science Verification.

Tieteellisen varmistuksen ryhmään kuuluivat Bruno Leibundgut, Pascale Hibon, Harald Kuntschner, Cyrielle Opitom, Jerome Paufique, Monika Petr-Gotzens, Ralf Siebenmorgen, Elena Valenti ja Anita Zanella, kaikki ESO:sta.

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja ylivoimaisesti maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta, joiden lisäksi Chile toimii laitteistojen sijoitusmaana ja Australia strategisena kumppanina. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) ja siihen liittyvä, maailmanlaajuisesti johtava VLTI-interferometri, sekä kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja VST-teleskooppi näkyvän valon aallonpituuksilla. ESO on myös merkittävä kumppani kahdessa Chajnantorin laitteistossa, APEX-teleskoopissa ja ALMA-teleskoopissa, joka on maailman suurin tähtitieteellinen projekti. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista ELT-teleskooppia (Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• The Messenger 172, jossa artikkeli HAWK-I GRAAL Science Verification.
• HAWK-I/GRAAL -havaintolaitesivu

Yhteystiedot

Calum Turner
ESO Assistant Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6670
Sähköposti: pio@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media