Lehdistötiedote

NGC 4666 Galaksin supertuuli

1. syyskuuta 2010

Uuden kuvan keskellä komeilee NGC 4666 Galaksi. Kuva on otettu näkyvän valon aallonpituudella Wide Field Imager instrumentilla, MPG/ESO:n 2,2-metrisellä kaukoputkella, La Silla:n observatoriossa Chilessä. Havaintoja ei kuitenkaan tehty tämän Galaksin vuoksi. NGC 4666:ta oli havainnoitu jo aiemmin röntgenaallonpituuksilla, ESA:n XMM-Newton avaruuskaukoputkella. Nyt esitetyllä kuvalla oli kuitenkin tarkoitus tutkia taustalla olevia kohteita, jotka oli löydetty aiemmissa röntgensäteilyhavainnoissa.

Silmiinpistävä galaksi kuvan keskellä on NGC 4666 tähtiryöppygalaksi, joka on n. 80 miljoonan valovuoden päässä maasta. Siinä tähtiä muodostuu erityisen tiuhaan tahtiin. Tähtiryöpyn oletetaan johtuvan gravitaatiovuorovaikutuksesta NGC 4666:n ja sen viereisten galaksien välillä, joihin kuuluu NGC 4668. Viimeksimainittu galaksi näkyy kuvassa alhaalla vasemmalla. Tällaiset vuorovaikutukset aiheuttavat usein voimakasta tähtienmuodostusta joukkoon kuuluvissa galakseissa.

Supernova-räjähdykset ja tähtiryöppyalueella olevien massiivisten tähtien vahvat tuulet muodostavat suuren kaasuvirtauksen galaksista avaruuteen. Tätä kutsutaan "supertuuleksi". Supertuuli on huikean kokoinen, sillä se alkaa galaksin kirkkaasta keskiosasta ja ulottuu kymmenien tuhansien valovuosien päähän.

Kuva on osa jatkohavainnoista, jotka tehtiin ESA:n XMM-Newton avaruuskaukoputkella otettujen röntgensäteilyhavaintojen jälkeen. NGC 4666 oli ensimmäisten havaintojen pääkohde, mutta koska tällä kaukoputkella on suuri kuvakulma, löydettiin kuvan taustalta monia muita röntgensäteilylähteitä. Yksi tällainen sattumalöytö on himmeä galaksijoukko, joka on lähellä kuvan alareunan keskiosaa. Galaksijoukko on paljon kauempana meistä kun NGC 4666, noin kolmen miljardin valovuoden päässä.

Jotta tähtitieteellisten kohteiden luonne voitaisiin ymmärtää perusteellisesti, tutkijoiden täytyy havainnoida niitä eri aallonpituuksilla. Valon eri aallonpituudet antavat erilaista tietoa vaikuttavista fysikaalisista prosesseista. Wide Field Imager (laajakuvakulmainen kuvausjärjestelmä, WFI) [1] havainnot tehtiin näkyvän valon aallonpituuksilla, koska näin voitiin jatkaa sattumalta röntgenhavainnoissa löydettyjen kohteiden tutkimusta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten eri kaukoputkia käyttävät tähtitieteilijät työskentelevät yhdessä tutkiessaan universumia.

Lisähuomiot

WFI kaukoputki on yhteistyöprojekti European Southern Observatory:n (ESO), Max Planck Institut für Astronomy:n (MPIA, Heidelbergissa Saksassa) ja Osservatorio Astronomico di Capodimonte:n (OAC Napolissa Italissa) välillä. 

Linkit

• Tutkimusjulkaisu: A&A 449, 837
• Image of the galaxy in X-rays

Yhteystiedot

Richard Hook
ESO La Silla/Paranal & E-ELT Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Sähköposti: rhook@eso.org

Jörg Dietrich
Physics Department, University of Michigan
USA
Puh.: +1 734 615 4256
Sähköposti: jorgd@umich.edu

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1036.