Advanced press release search

16. joulukuuta 2015: ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) käyttäneet tähtitieteilijät ovat löytäneet tähän mennessä selvimmät merkit siitä, että neljän nuoren tähden ympärillä olevassa kaasu- ja tomukiekossa on hiljattain muodostunut usean Jupiterin massaisia planeettoja. Tähtiä ympäröivän kaasun mittaukset tarjoavat myös lisäviitteitä näiden planeettojen ominaisuuksista.

22. heinäkuuta 2015: ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) on käytetty ensimmäistä kertaa havaitsemaan kaikkein kaukaisimpia tähän mennessä löydettyjä tähtiä muodostavan kaasun pilviä varhaisen maailmankaikkeuden normaaleissa galakseissa. Uusien havaintojen ansiosta tähtitieteilijät voivat alkaa nähdä kuinka ensimmäiset galaksit rakentuivat ja kuinka ne hälvensivät kosmisen sumun reionisaation aikana. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaisia galakseja on nähty paremmin kuin vain himmeinä möykkyinä.

8. kesäkuuta 2015: ALMA:n pitkän perusviivan kampanja on tuottanut häikäisevän yksityiskohtaisen kuvan etäisestä, gravitaatiolinssiytyneestä galaksista. Kuva esittää suurennettua näkymää galaksin tähtienmuodostusalueista, jonka kaltaisia ei ole milloinkaan ennen nähty näin yksityiskohtaisesti näin etäisestä galaksista. Uudet havainnot ovat paljon yksityiskohtaisempia kuin NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskoopin ottamat ja paljastavat galaksista jättimäistä Orionin sumua muistuttavia tähtiä muodostavia kasautumia.

16. huhtikuuta 2015: ALMA-teleskooppi (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) on paljastanut erittäin voimakkaan magneettikentän — ennennäkemättömän galaksien ytimessä — hyvin lähellä supermassiivisen mustan aukon tapahtumahorisonttia. Tämä uusi havainto auttaa tähtitieteilijöitä ymmärtämään näiden, galaksien keskustojen massiivisten asukkaiden, rakennetta ja muodostumista sekä nyvin nopeita plasman kaksoissuihkuja, jotka säännöllisesti sinkoavat niiden navoilta. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjassa Science 17. huhtikuuta 2015.

8. huhtikuuta 2015: Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa havainneet monimutkaisia orgaanisia molekyylejä, elämän rakennuspalikoita, nuorta tähteä ympäröivässä protoplanetaarisessa kiekossa. ALMA:lla (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) tehty havainto vahvistaa jälleen, että Maapallon ja Auringon synnyttäneet olosuhteet eivät ole ainutkertaisia maailmankaikkeudessa. Tulokset julkaistaan tiedelehti Naturessa 9. huhtikuuta 2015.

2. maaliskuuta 2015: Yksi etäisimmistä milloinkaan havaituista galakseista on tarjonnut tähtitieteilijöille ensimmäisen havainnon tomusta niin kaukaisessa tähtiä muodostavassa järjestelmässä ja kiehtovan todisteen galaksien nopeasta kehityksestä alkuräjähdyksen jälkeen. Uudet havainnot ovat käyttäneet ALMA-teleskooppia erottaakseen kylmän tomun himmeän hohteen galaksista A1689-zD1 ja ESO:n VLT-teleskooppia mitatakseen sen etäisyyden.

6. marraskuuta 2014: Tämä uusi ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) kuva paljastaa poikkeuksellisen tarkkoja yksityiskohtia, jollaisia ei ole ennen nähty nuorta tähteä ympäröivässä planeettoja muodostavassa kiekossa. Nämä ovat ensimmäiset havainnot, joissa on käytetty ALMA:a lähes lopullisessa kokoonpanossaan. Havainnot ovat myös tarkimmat milloinkaan alimillimetriaallonpituuksilla otetut. Uudet tulokset ovat valtava askel eteenpäin protoplanetaaristen kiekkojen kehittymisen ja planeettojen muodostumisen havainnoinnissa.

29. lokakuuta 2014: Tutkijat ovat ALMA:a käyttäen havainneet ensimmäistä kertaa massiivisesta ulommasta kiekosta kaksoistähden sisäosia kohti virtaavan tomu- ja kaasuserpentiinin. Tämä ennennäkemätön piirre saattaa olla vastuussa toisen, pienemmän, planeettoja muodostavasta materiasta koostuvan kiekon ylläpitämisestä. Muutoin materia olisi kadonnut kauan sitten. Puolet Auringon kaltaisita tähdistä syntyy kaksoistähtijärjestelmissä, mikä tarkoittaa sitä, että näillä löydöksillä on merkittäviä seuraamuksia eksoplaneettojen etsinnässä. Tutkimustulokset julkaistaan tiedejulkaisu Naturessa 30. lokakuuta 2014.

17. syyskuuta 2014: Vuosikymmenten ajan tiedemiehet ovat olettaneet, että galaksien yhteensulautumiset johtavat yleensä elliptisten galaksien muodostumiseen. ALMA:a ja joukkoa muita radioteleskooppeja käyttäneet tutkijat ovat nyt ensimmäistä kertaa havainneet suoria todisteita, että yhteen sulautuvat galaksit muodostavatkin kiekkogalakseja ja että tämä on itse asiassa perin yleistä. Tämä yllättävä tulos saattaa selittää miksi maailmankaikkeudessa on niin paljon Linnunradan kaltaisia spiraaligalakseja.

26. elokuuta 2014: ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) sekä monia muita Maan pinnalla toimivia ja avaruusteleskooppeja käyttänyt kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on saanut tähän mennessä parhaan kuvan kahden galaksin yhteentörmäyksestä maailmankaikkeuden ollessa vain puolet nykyisestä iästään. He värväsivät apuun galaksin kokoisen suurennuslasin paljastaakseen muutoin näkymättömiä yksityiskohtia. Nämä uudet tutkimukset galaksista H-ATLAS J142935.3-002836 osoittivat, että tämä monimutkainen ja kaukainen kohde näyttää hyvin tunnetulta, paikalliselta galaksien törmäykseltä: Antennigalaksilta.

30. heinäkuuta 2014: ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) käyttäneet tähtitieteilijät ovat löytäneet hurjan paljon väärään suuntaan suuntautuneet planeettoja muodostavat kaasukiekot kahden nuoren tähden ympärillä HK Tauri -kaksoistähtijärjestelmässä. Nämä uudet ALMA:n havainnot ovat selvin milloinkaan otettu kuva kaksoistähden protoplanetaarisista kiekoista. Uudet tutkimustulokset auttavat myös selittämään miksi niin monilla eksoplaneetoilla, aurinkokunnan planeetoista poiketen, on outo, epäkeskinen tai kallellaan oleva kiertorata. Tulokset ilmestyvät tiedejulkaisu Naturessa 31. heinäkuuta 2014.

11. kesäkuuta 2014: ALMA:n (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) havainnot ovat ensimmäisenä suoraan kartoittaneet molekylaarista kaasua ja tomua gammapurkausten (GRB) emogalakseissa. Gammapurkaukset ovat maailmankaikkeuden suurimpia räjähdyksiä. Täysin yllättäen havaittiin odotettua vähemmän kaasua ja vastaavasti paljon enemmän tomua, mikä saa jotkin GRB:t vaikuttamaan "pimeiltä gammapurkauksilta". Tämä tutkimus ilmestyy julkaisusarjassa Nature 12. kesäkuuta 2014 ja on ensimmäinen julkaistu ALMA:n gammapurkauksia käsittelevä tieteellinen tulos. Se osoittaa ALMA:n mahdollisuudet auttaa meitä ymmärtämään paremmin näitä kohteita.

6. maaliskuuta 2014: ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) käyttäneet tähtitieteilijät julkaisivat tänään havainnon odottamattomasta hiilimonoksidikaasumöykystä nuorta tähteä, Beta Pictorista kiertävässä tomuisassa kiekossa. Tämä on yllätys, sillä tähden valon oletetaan tuhoavan tällaisen kaasun nopeasti. Jokin — mahdollisesti komeettojen kaltaisten pienten, jäisten kappaleiden väliset säännölliset törmäykset — saa kaasun jatkuvasti täydentymään. Uudet tulokset julkaistaan tänään tiedejulkaisussa Science.

6. tammikuuta 2014: Hätkähdyttävät ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) uudet havainnot ovat ensimmäistä kertaa taltioineet hiljattain räjähtäneen supernovan, joka on tulvillaan tuoretta tomua. Jos riittävän suuri osa tästä tomusta tekee vaarallisen matkan tähtienväliseen avaruuteen, se saattaa selittää kuinka monille galakseille on muodostunut tomuinen, himmeä ulkoasu.

16. lokakuuta 2013: Kaksi kansainvälistä tähtitieteiljäryhmää on käyttänyt ALMAn (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) tehoa tutkiakseen galaksien keskustojen valtavien mustien aukkojen suihkuja ja havaitakseen kuinka ne vaikuttavat ympäristöönsä. He ovat vastaavasti saaneet tähän mennessä parhaan kuvan hiljaisen mustan aukon ympäristössä olevasta molekylaarisesta kaasusta ja taltioineet odottamattomasti pikaisen vilkaisun etäisen mustan aukon lähellä olevan voimakkaan suihkun juuresta.

1. lokakuuta 2013: ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) viimeinen antenni on juuri luovutettu ALMA-observatoriolle. European AEM Consortiumin valmistama halkaisijaltaan 12-metrinen antenni juhlistaa myös kaikkien 25 eurooppalaisen antennin onnistunutta toimittamista. Tämä oli ESO:n suurin kauppasopimus tähän mennessä.

20. elokuuta 2013: ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) käyttäneet tähtitieteilijät ovat saaneet eloisia lähikuvia materiasta, joka virtaa ulos vastasyntyneestä tähdestä. Herbig-Haro 46/47 -kohteen hiilimonoksidimolekyyleistä tulevaa hohdetta katsomalla he havaitsivat, että sen suihkut ovat jopa aikaisemmin oletettua energeettisemmät. Hyvin yksityiskohtaiset uudet kuvat ovat myös paljastaneet aikaisemmin tuntemattoman suihkun, joka suuntautuu täysin erilaiseen suuntaan.

24. heinäkuuta 2013: Chilessä sijaitsevan ALMA-teleskoopin uudet havainnot ovat tarjonneet tähtitieteilijöille tähän mennessä parhaan kuvan siitä kuinka voimakas tähtienmuodostus voi singota kaasua ulos galaksista ja näivettää tulevat tähtisukupolvet polttoaineesta, jota ne tarvitsevat muodostuakseen ja kasvaakseen. Dramaattiset kuvat esittävät valtavia molekylaarisen kaasun virtauksia, joita tähtiä muodostavat alueet syöksevät ulos läheisestä Kuvanveistäjän galaksista. Nämä uudet tulokset auttavat selittämään hyvin massiivisten galaksien oudon vähälukuisuuden maailmankaikkeudessa. Tutkimus julkaistaan tiedejulkaisu Naturessa 25. heinäkuuta 2013.

18. heinäkuuta 2013: Kaukaisen vauvaplaneettajärjestelmän lumiraja on kuvattu ensimmäistä kertaa. Auringonkaltaisen tähden TW Hydrae kiekossa sijaitseva lumiraja pitää sisällään lupauksen lisätiedoista planeettojen ja komeettojen muodostusta, niiden koostumuksen päättäviä tekijöitä ja Aurinkokunnan historiaa koskien. Tulokset julkaistaan tänään julkaisusarjassa Science Express.

10. heinäkuuta 2013: Uudet ALMA-teleskoopilla (Atacama Large Millimetre/submillimetre array) tehdyt havainnot ovat paljastaneet tähtitieteilijöille tähän mennessä parhaan näkymän pimeässä pilvessä muodostumassa olevasta hirviötähdestä. Suurin Linnunradassa koskaan havaittu, yli 500 kertaa Auringon massainen tähtikohtu on havaittu ja se kasvaa yhä. Pilvessä aluillaan oleva tähti hotkii ahnaasti sisään syöksyvää materiaa. Pilven odotetaan synnyttävän jopa 100 kertaa Auringon massaisen, hyvin kirkkaan tähden.