Hiilisäkki, emu, tinami?

Ihmiset ovat katselleet taivaalle jo hyvin pitkän ajan. Linnunradan virtaava muoto, tähtien ja planeettojen kirkas loiste sekä taivaan alueita peittävät tummat alueet ovat kiehtoneet heidän mielikuvitustaan. Eri kulttuureilla on erilaisia nimiä näille tähtitaivaan kohteille. Tässä viikon kuvassa näkyy yksi kohde, jolla on aikojen saatossa ollut useita eri identiteettejä. Kuvassa kohteet ovat Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) -antennin lähellä.

Aivan kuvan yläosassa, Linnunradan tähtivyön sisäpuolella, on kahden kirkkaan tähden pari. Nämä muodostavat osan Etelän ristiä (Crux), joka on yksi eteläisen tähtitaivaan tunnetuimmista tähtikuvioista. Aivan Etelän ristin alapuolella on tumma, epäsäännöllisen muotoinen alue galaksimme keskitasoa vasten. Tämä on hyvin erottuva pimeä sumu, joka sijaitsee vain 600 valovuoden päässä. Se on valtava molekyylipilvi, joka on niin tiheä, että se estää kaiken sen takana olevan valon näkymisen.

Tämän tumman alueen nimi riippuu kuitenkin kulttuuristasi. Se tunnetaan kansanomaisimmin nimellä Hiilisäkki, mutta toiset erottavat muodosta jättimäisen taivaanlinnun. Sillä on suuri merkitys Australian aboriginaalien tähtitieteessä, jossa sen sanotaan olevan taivaan yli ulottuvan emun pää. Se on ”tähdistö”, joka ei koostu tähdistä, vaan pölystä. Inka-tähtitieteilijät nimesivät sen Yutuksi viitaten ujoon, peltopyytä muistuttavaan lintulajiin, joka löytyy Etelä-Amerikasta (tinami).

Näkyvän alueen valo ei pääse tunkeutumaan Hiilisäkkisumujen kaltaisten kohteiden läpi, mutta niiden peittämät tähdet ja galaksit loistavat usein sumun läpi millimetri- ja alimillimetrialueen aallonpituuksilla. ALMA havaitsee juuri tällä sähkömagneettisen spektrin alueella Pohjois-Chilessä sijaitsevien 66 antennin avulla.