Golfpallomaailma

Pierre Vernazzan johtama tutkimusryhmä (Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska) on havainnut ensimmäistä kertaa äärimmäisellä tarkkuudella Pallas asteroidia ESO:n havaintolaitteilla. Tämä tarkka havainto asteroidista oli mahdollista Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken adaptiivista optiikkaa (AO) hyödyntävän SPHERE-instrumentin ansiosta.

Saksalainen tähtitieteilijä Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers löysi Pallaksen 28. maaliskuuta 1802. Kreikkalaisen Pallas Athene jumalattaren mukaan nimetty asteroidi, kuten monet muutkin 1800-luvulla löydetyt asteroidit nimettiin aluksi planeetoiksi. Kun aikaa kului ja teknologia kehitty Pallas luokiteltiin uudelleen asteroidiksi. Se on nykyisin tunnettu aurinkokunnan kohde, sillä se on kolmanneksi isoin asteroidi keskimääräiseltä halkaisijaltaan 512 kilometriä.

Vaikka Pallas on Cereksen ja Vestan jälkeen suurin aurinkokunnan asteroidi, se on ainoa suurista aseroideista, jonka lähellä luotain ei ole käynyt. Se johtuu sen epätavallisen suuresta ratatason inklinaatiosta Maan ratatasoon nähden. Tämä aiheuttaa sen, että sen lähelle on erityisen haastavaa mennä.

Näissä uusissa kuvissa näkyy Pallaksen pinnan hyvin kiinnostavat topografiset muodot, mitkä viittaavat sen väkivaltaiseen menneisyyteen. Pallaksen pinnan molemmilla puoliskoilla näkyy useita suuria kraattereita, jotka saavat sen muistuttamaan golfpalloa. Kaksi erityisen suurta törmäysallasta voivat myös olla syynä tiettyjen asteroidiperheiden syntymiselle. Törmäyksessä alkuperäinen kohde on hajonnut useammaksi erilliseksi kappaleeksi. Pallaksen eteläisellä pallonpuoliskolla näkyvä kirkas piste (oikea kuva) muistuttaa suuresti Cereksen suolakerrostumia.