Satellittiheijastuksia CTA:n sijaintipaikan yllä

Tässä ESO:n Viikon kuvassa näkyy satoja tähtitieteellisiä kohteita, muun muassaa tähtijoukkoja, sumuja, pölypilviä ja muita galakseja – joista huomattavimmat ovat Suuri ja Pieni Magellanin pilvi, näkyvissä yläoikealla. Kuitenkin jokin paljon meitä lähempänä oleva kilpailee huomiostamme. Kuvan oikeassa laidassa hopeinen kaari piirtyy taivaan halki. Kaari koostuu itse asiassa kahdesta toisiaan lähellä olevasta viivasta, jotka aiheuttaa kahden Maata parhaillaan kiertävän Iridium-viestintäsatelliitin antenneista heijastuva auringonvalo.

Huolimatta tämänhetkisestä tyhjyydestä, tämä kuiva ja karu alue Chilen Atacaman autiomaassa kuhisee pian toimintaa. Alue on valittu CTA-järjestelmän (Cherenkov Telescope Array) eteläisen osan sijaintipaikaksi. CTA on huomionarvoinen, 99 antennista koostuu järjestelmä, joka tulee katsomaan tätä uskomatonta taivasta etsien korkeaenergistä gammasäteilyä. Gammasäteily on erään tyyppistä sähkömagneettista säteilyä, jota maailmankaikkeuden kuumimmat ja voimakkaimmat kohteet –supermassiiviset mustat aukot, supernovat ja mahdollisesti itse alkuräjähdyksen jäänteet - lähettävät.

Maan ilmakehä kuitenkin estää gammasäteiden pääsyn maanpinnalle, joten näiden säteiden suoran etsimisen sijaan CTA havaitsee jotakin, joka tunnetaan Tšerenkovin säteilynä – haamumaisia sinisiä valonvälähdyksiä, joita syntyy, kun gammasäteet vuorovaikuttavat ilmakehämme hiukkasten kanssa. Säteilylähteen paikantaminen mahdollistaa jokaisen gammasäteen jäljittämisen takaisin kosmiseen lähteeseensä. Aivan kuin naapurinsa, ESO:n VLT-teleskooppi (Very Large Telescope), CTA tarvitsee kuivan, eristyksissä olevan sijaintipaikan voidakseen tehdä työnsä menestyksekkäästi – ja siihen Atacama on täydellinen.