Viikon kuva

24. kesäkuuta 2019: ESO:n observatoriot, jotka sijaitsevat Chilen vuorilla — La Sillassa, Paranalissa ja Chajnantorin tasangolla — ovat koteja suurelle määrälle eri teleskooppeja, jotka on rakennettu ja operoitu 16 jäsenmaan toimesta. Kun aika kuluu, vanhemmat teleskoopit hitaasti korvataan uudemmilla ja kehittyneimmillä teleskoopeilla. Yksi näistä vanhoista kaukoputkista näkyy tässä: Swedish-ESO Submillimetre Telescope (SEST). Rakennettu vuonna 1987 La Sillassa, SEST oli maailmaamullistava instrumentti. Se oli ainoa iso teleskooppi koko eteläisellä pallonpuoliskolla radio aallonpituuksien tutkimiseen kaukaisista galakseista (tätä kutsutaan submillimetri tähtitieteeksi). Valtava kiekko, jonka halkaisija on 15 metriä, mahdollisti kaukoputkella äärimmäisten tapahtumien seurannan kosmoksessamme. Lopulta kuitenkin uudemmat ja kehittyneemmät teleskoopit — kuten Atacama Large Millimeter/submillimeter Array(ALMA) ja Atacama Pathfinder Experiment (APEX) molemmat sijainniltaan Chajnantorin tasangolla — aloittivat tuottamaan parempia mittauksia ja havaintoja ja täten SEST lakkautettiin vuonna 2003. Tarina ei kuitenkaan ole vielä aivan loppu. SEST ei enää pysty havainnoimaan, mutta teleskoopin heijastava kiekkoa seisoo yhä ylpeänä La Sillassa ja se toimii peilinä alueen upealle tähtitaivaalle.

17. kesäkuuta 2019: Tämä upea valokuva näyttää joitakin antenneista, joista koostuu Atacama Large Millimeter/submillimeter Array(ALMA), sekä panoraamaisen näkymän linnunradan keskustasta. Suurin osa ALMA:sta on kuitenkin vielä piilossa tästä kuvasta, sillä ryhmittymä levittäytyy jopa 16 kilometrin säteelle ja se koostuu 66 yksittäisestä antennista. Joitakin näkyviä kohteita tähtitaivaalla ovat mm. Etelän risti juuri lähimpänä olevan antennin oikealla yläpuolella, sekä Kölin sumun hieman vielä Etelän rististä oikeammalla. Tähtitieteilijät käyttävät ALMA:a nähdäkseen valtavia tähtiä synnyttäviä molekyyli pilviä ja nähdäkseen galakseja, joita syntyy aivan havaittavan universumimme reunoilla. Vihreät valot teleskoopeissa kuuluvat ALMA:n operointiin, mutta tässä kuvassa ne myös luovat eteerisen ja uskomattoman hehkun Chilessä. Tämän kuvan otti Petr Horálek, joka on yksi ESO:n Photo Ambassadoreista.

10. kesäkuuta 2019: Tämä karu ja ryppyinen näkymä voisi edustaa Marssia, mutta se on itseasiassa paljon lähempää kotiamme — tämä aaltoileva maisema on pohjoisesta osiosta Chilen Atacaman autiomaata, kodista monelle ESO:n maailmanjohtaville kaukoputkille ja observatorioille. Tämä maapallon ulkopuoliselta vaikuttava näkymä ei ole jäänyt huomaamatta, sillä tässä aluetta maapallosta on käytetty ”analogue sitena” Marssiin! Tutkijat ovat käyneet Atacamassa tutkiakseen maan rakennetta ja tekstuuria; joka sisältää mahdollisia yhtäläisyyksiä pinta geologiassa ja muodoissa; rajoitteet aikaisemmassa biologisissa aktiivisissa olosuhteissa (sisältäen kysymyksen onko vastaavanlaisissa paikoissa tai onko ollut ekstremopfiilista elämää); sää olosuhteissa; kuivuudessa ja monessa muussa asiassa. Ehkä tärkeimpänä kaikista asioista paikat kuten Atacama voivat auttaa suunniteltujen ja tällä hetkellä pyörivien avaruus missioiden toteutuksessa (sekä miehitetyissä että miehittämättömissä) luoden sopivan alueen jossa testata kalustoa, liikkumista ja tehtävä suunnitelmia. Näkyvillä juuri oikealla puolella keskeltä kuvaa näkyy ihmisten tekemien rakennelmien keskittymä — tämä on maailman suurin maanpäällinen observatorio millimetrin ja submillimetri aallonpituuksilla (täydellinen keino nähdä viileämpiä alueita universumissamme).ALMA sijaitsee Chajnantorin ...

3. kesäkuuta 2019: Tämän upean pitkän valotusajan kuvan otti ESO:n Photo Ambassador Petr Horálek, taltioiden ESO:n La Silla Observatorion aktiivisuuden keskittymän sisältäen kaukaisten teiden hehkun ja rakennukset Chilen Atacaman autiomaalla, sekä helposti havaittavan vihreän ilmahehkun (jonka aiheuttaa valo maapallon yläilmakehässä). Horisontissa vuorien päällä tanssiva myyttinen Plejadien seitsemän siskosta (avoin tähtijoukko) on hyvin näkyvillä kuvassa. Suoraan niiden yläpuolella on häikäisevä Orionin tähtikuvio, joka dominoi näkymää valtavine kaasupilvineen ja ionisoitujen pilvien kaarillaan — jota kutsutaan emissiosumuksi. Kuvassa nämä nähdään punaisina laikkuina, luoden mytologisen metsästäjän muodon. Tuttu linnunrata on myös nähtävillä veistäen sen tiensä taivaan yllä. La Sillan observatorio sijaitsee Pohjois-Chilessä 2400 metrin korkeudella. Alue on yksi maailman pimeimmistä ja täten parhaista tähtitaivaan havainnoinnissa ja se on ollut ESO:n tukikohta jo 1960-luvulta. Tämä upea kuva otettiin näköalapaikalta ESO:n 3.6-metriseltä teleskoopilta, joka on yksi maailman tuottavimmista neljän metrin kokoisista teleskoopeista.

27. toukokuuta 2019: Jopa vapaa-aikana monet tähtitieteilijät eivät pysty vastustelemaan kiusausta katsella tähtiä vilisevää taivasta. Tämä kuva taltioi tähtitieteilijän katsomassa tähtitaivasta Residenciassa, ESO:n Paranalin Observatorion asuintiloissa, Chilessä. Tämä kuva näyttää pölyisen ja tähtien täyteisen Linnunradan kehän nousevan Atacaman autiomaan ylle, kaukaisessa kodissa ESO:n Very Large Telescopelle (joka on Cerro Paranalin huipulla). Autiomaan karut oltavat veivät eteenpäin Residencian rakentamista, mikä valmistui vuonna 2002. Tämä tähtitieteilijöiden keidas sisältää 108 makuuhuonetta rakennettuna autiomaan alle ja se mielletään turvapakaksi Atacaman olosuhteilta — siellä on jopa viheriöivä puutarha ja uima-allas! Rakennus suunniteltiin hyvin sulautuvaksi ympäristöönsä ja minimoidakseen valosaastetta täällä erityisen vähän valosaastuneella alueella. Residenccian lumoavan ja erityislaatuisen asetelma taltioitiin elokuvaan vuonna 2008, kun se näkyi James Bond -elokuvassa Quantum of Solace

20. toukokuuta 2019: ESO:n Paranalin observatorion henkilökunnalle tarjoutui kerran elämässä kokemus, kun maankuulu sellisti Yo-Yo Ma esiintyi paikalla. Ensimmäinen toukokuuta 2019 kyseinen muusikko kävi Paranalissa nähdäkseen tähtitieteen laitoksen, kodin Very Large Telescopelle (VLT) ja kokeakseen häikäisevän taivaan omin silmin. Henkilökunnan onneksi hän soitti erityis konsertin, johon hän pyysi täysin tumman taivaan. Tässä kuvassa hän on esiintymässä tähtien valossa, majesteettisen Linnunradan kiekon ja Magellanin pilvien edessä, luoden uniikin taustan. Hän tulkitsi useita Bachin sellosarjoja ja näiden lisäksi hän soitti yleisön erikoispyyntöjä. Seuraavana päivänä Yo-Yo Ma tapasi laitoksen henkilökuntaa, jotka kertoivat työskentelemisestä äärimmäisissä säissä Atacaman autiomaassa, ratkoen universumimme mysteereitä. Hänelle annettiin lahjoja muistoksi vierailustaan, kuten mm. ESO:n lippalakin, jota hän piti päässään performanssissaan Santiagossa. Muusikko halusi erityisesti käydä paikan päällä ja esiintyä siellä hänen suuren tähtitieteen intohimonsa vuoksi. Hän ja hänen tiiminsä on kutsunut tätä kokemusta yhdeksi suurimmista kohokohdista koko kiertueella.

13. toukokuuta 2019: Orionin tähdistö on yksi helpoiten tunnistettavista kohteista yötaivaalla. Olemme huomioineet Orionin näyttävät tähdet vähintään kymmenien tuhansien vuosien ajan ja luultavasti tähdistöä on seurattu jo paljon tätä aikaisemmin. Kiinalaiset tähtitieteilijät kutsuivat sitä 参宿 tai Shēn nimityksellä, joka suoraan käännettynä tarkoittaa ”kolmea tähteä”. Syy tälle nimitykselle tulee kolmesta kirkkaasta pisteestä, jotka luovat tämän metsästäjän vyön. Muinaiset kiinalaiset tunsivat Orionin tähdistön jumalina nimeltä Sah ja Sopdet, jotka ovat Osiriksen ja Isiksen ilmenemismuotoja. Kreikkalaiset taas näkivät urhean metsästäjän — jonka nimi oli myös Orion — jolla oli miekka pään yläpuolella valmiina iskuun. Mytologia sikseen, Orion on lumoava alue tähtitaivaalla. Tämä kuva, jonka ESO:n Very Large Telescope on ottanut näyttää heijastussumun tähdistön sydämessä, jota kutsutaan tähtitieteessä NGC 2023 -nimellä. NGC 2023 sijaitsee lähellä hyvin tunnettua Hevosenpääsumua ja Liekkisumua. NGC 2023 on noin 1500 valovuoden päässä maapallolta ja se on yksi suurimmista heijastussumuista tähtitaivaalla. Heijastussumut ovat pilviä tähtien välillä ja ne heijastavat valoa läheltä tai niiden ...

6. toukokuuta 2019: Tämä huomiota herättävä UHD panoraama näyttää oudon näköisen näkymän ESO:n Paranalin Observatoriolla, joka on koti ESO:n Very Large Telescopelle (VLT). Linnunrata lumoaa taivaan havaintopaikan yllä joka yö ja se on nähtävissä huumaavalla yksityiskohtaisuudella ja kirkkaudella. Kuvassa galaksi näyttää laskevan taivaankannen alle luoden kaksi eri pylvästä, samalla täyttäen taivaan kuvan yläosassa. Miksi tämä kuva on vääristynyt? Kuvan muokkaus on johtanut tutun taivaallisen näkymän outoon muotoon. Kuvan on ottanut ESO:n Photo Ambassador Petr Horálek. Horálek kuvasi koko taivaan aina zeniitistä horisonttiin saakka 360 asteen alueella. Kaksi ”linnunrataa” muodostuvat itseasiassa yhdestä linnunradan kehästä, jonka päät nousevat horisontista horisonttiin. Kun kehä nousee kuvan huipulle, se näyttää peittävän koko yläosan. Tämä johtuu siitä, että puolipallo kuva piti levittää huipulta, jotta siitä saatiin tasainen suorakulmainen kuva. Vaikkakin Linnunrata varastaa näytöksen, moni muu taivaan kohde näkyy kuvassa. Sinertävä kohta kahden vasemmanpuoleisimman tähtitornin välillä (yksi kyseisistä tähtitorneista on sumentunut liikkeen vuoksi) on Seulasten tähtijoukko. Seulasten yläpuolella on Orionin ...

29. huhtikuuta 2019: Tämä on yksi 74:stä läheisestä galaksista, jonka tähtien lastenkodit havaittiin hetki sitten Atacama Large Millimeter/submillimeter Arraylla, tai toisin sanoen ALMA:lla, jossa suoritettiin tähtitieteellinen ”väestönlaskenta”, jota kutsutaan Physics at High Angular resolution in Nearby GalaxieS (PHANGS). Tähän mennessä noin 100 000 näistä tähtien lastenkodeista on kuvattu yhteensä 750 havainto tunnin aikana. ALMA:n huomattava herkkyys mahdollistaa datan tarpeeksi tarkan resoluution, jolla näitä alueita pystytään tutkimaan tarkasti. Jossain näistä alueista syntyy räjähdysmäisen paljon tähtiä, kun taas toisissa niitä syntyy tasaisemmin. Tämä odotettu monimuotoisuus tähtien synnyn prosessissa oli syy tälle valtavalle ponnistukselle. On ollut pitkään teorioita, jotka on kohdistuneet selittämään miten ja miksi nämä erot syntyvät, jotkut teoriat sisältävät koti galaksin ominaisuuksia — ominaisuuksia kuten koko, ikä ja sisäiset dynamiikat — mutta korkean resoluution datan puute on ollut esteenä näiden teorioiden testaamiselle. Valtava määrä ja monipuolisuus datassa, joka on kerätty PHANGS:lla on jo auttanut tähtitieteilijöitä ymmärtämään lisää, vaikkakin ”väestönlaskennasta” on valmiina vasta kolmannes. Projekti ...

22. huhtikuuta 2019: Tämä ESO:n viikon kuva, jonka on ottanut ESO:n Photo Ambassador Petr Horálek, näyttää kirkkaan kuun sirpin roikkuvan Chilen Andien yllä. Verenpunainen taivas täyttää kuvan punaruskeilla pilvillään. Kuvassa näkyy myös muutama radioteleskooppi, jotka kuuluvat Atacama Large Millimeter/submillimeter Arrayhin (ALMA). Alma joka on maailmahuippu observatorio tutkii valoa universumimme kylmimmistä kolkista. Radioteleskooppien siluetista näkee, että teleskoopit osoittavat ylöspäin malttamattomina aloittamaan illan tutkimukset — kärsimättömästi odottaen taivaan selkiintymisen pilvistä. 5000 metrin korkeudessa kuivassa Atacaman autiomaassa kuvan pilvet ovat suhteellisen harvinaisia. Ilmakehä tällä Chilen alueella Pohjois-Chilessä on uskomattoman kuiva, joka säännöllisesti johtaa selkeään taivaaseen, mahdollistaen noin. 300 pilvetöntä yötä vuodessa! ALMA:lla on 66 itsenäistä radioteleskooppia, joista jokainen voi liikkua erittäin tarkasti Chajnantorin tasangolla, mikä mahdollistaa monia eri kokoonpanoja. Kun teleskoopit työskentelevät yhdessä, ne voivat luoda paljon tarkemman resoluution havaintoja kosmoksesta, kuin mitä ne pystyisivät luomaan yksin ja yhdessä ne luovatkin maailman suurimman maanpäällisen tähtitieteen projektin.

15. huhtikuuta 2019: Tämä panorama on kuvattu haastavissa olosuhteissa. ESO:n Very Large Telescope (VLT) on yksi kehittyneimmistä havaintoasemista maailmassa, kooten tähtitieteellistä dataa voittamattomalla tarkkuudella Cerro Paranalissa. Cerro Paranal on eristätynyt paikka yksinäisens vuoren päällä Chilen Atacaman autiomaassa. Tässä kaukaisessa maapallon kulmauksessa on paljon hyötyjä; se mahdollistaa yhden kuivimmista ja selkeimmistä havainto olosuhteista koko maapallolla — jotkin Paranalin sääasemat eivät ole ikinä taltioineet sadetta! — sekä valosaastettomuuden. Paranalin tähtitien tutkijat voivat nähdä taivaan täynnä tähtiä jopa ennen auringonlaskua, kun Auringon valo valaisee maanpinnan jään ja täten luo eteerisen ja korvaamattoman hehkun koko observatoriolle. Tässä eristäytyneisyydessä on myös huonot puolensa, sillä paikalle pääseminen vaatii omistautumista. Julkinen liikenne ei vie Paranalille, joten vierailijoiden pitää matkata Antofagastan lentokentältä etelään tai 110 kilometriä läheisimmästä kaupungista pohjoiseen. Tämä ei kuitenkaan pysäytä tutkijoita, vierailijoita eikä edes kuvausryhmien matkaamista paikalle. Hankala matka kannattaa henkeäsalpaavien näkymien takia, kuten tästä kuvasta näkee. Kuvan on ottanut Miguel Claro, joka on ESO:n photo ambassador. VLT ...

8. huhtikuuta 2019: Neljä suurta Unit Teleskooppia koostavat ESO:n Very Large Telescope:n, joka näkyy kuvassa violetin ja kultaisen taivaan alla, paistatellen viimeisissä päivänsäteissä Cerro Paranalissa Atacaman autiomaassa, Pohjois-Chilessä. Pieni puolikuu on juuri ja juuri näkyvissä kuvan keskellä — Kuu näyttää olevan ”ylös-alaisin” kuvassa, sen tuttu puolikuun muoto on käänteinen eteläisellä pallonpuoliskolla. Kuun liikkuessa yö taivaalla näkyy erilaisena eri perspektiiveistä katsottuna. Tätä näkyä kutsutaan myös englanniksi “wet Moon” tai “Cheshire Moon”, koska puolikuun päädyt kaareutuvat ylöspäin näyttäen kulholta — joka Hawaiilaisten mytologian mukaan täyttyi tuulella — tai leveältä hymyltä, kuin Lewis Carrollin Irvikissalla elokuvassa Liisa Ihmemaassa. Tämän kuvan otti ESO:n Photo Ambassador Miguel Claro. ESO on ylpeä valokuvaus-lähettiläistään, jotka koostuvat maailmanluokan tähtivalokuvaajista, jotka onnistuvat otoksissaan tasaiseen tahtiin yöstä yöhön pilvettömillä taivailla ESO:n observatorioilla Chilessä. Monet ESO:n viikon kuvista, jotka ovat otettu Chilessä ovat näiden valokuvaus-lähettiläiden otoksia. Jos haluat nähdä Paranalin upeassa täydenkuun valossa, niin kannattaa katsoa seuraavan viikon ESO:n viikon kuva!

1. huhtikuuta 2019: Kun pimeys laskeutuu alkavat lamput valaisemaan ESO Supernova Planetarium & Visitor Centren muotoja. Puunlatvat näkyvät upeasti maan siluetin päällä, jonka valaisee punaisen auringonlaskun hehku. Siluetin rikkoo ainoastaan kirkkaat lamput, jotka luovat valo täpliä muuten pimeään maahan. Tältä näyttää ESO:n päämajaan auringonlasku, joka sijaitsee Garchingissa, Saksassa. Diagonaalinen kirkkaiden pisteiden juova taivaalla näyttää planeetta Merkuriuksen, joka nimettiin Rooman kaupankäynnin ja kauppavoiton jumala Mercuriuksen mukaan. Sen rata on kuvattu monella valotuksella, koostuen suunnilleen kuudestakymmenestä kuvasta, jotka otettiin tunnin aikana. Merkurius on normaalisti hyvin vaikea planeetta havaita, koska se kiertää niin lähellä Aurinkoa, jonka kirkkaus helposti peittää Merkuriuksen. Kyseisen planeetan näkeminen kaupungista käsin on erityisen vaikeaa valo saasteesta johtuen. Kuitenkin tällä kertaa muutama eri seikka mahdollisti ESO photo ambassador Petr Horálekin ottamaan nämä kuvat. Yön sää oli erittäin selvä, Merkurius saavutti kuvan otosta kahden päivän päästä itäisen elongaation (eli Merkuriuksen suurin kulmallinen etäisyys taivaalla auringosta) ja planeetta oli korkealla taivaalla auringonlaskun jälkeen. Toinen tapa ...

25. maaliskuuta 2019: Tämä häkellyttävä kuva havainnollistaa hyvin sen miksi tähtitieteen observatoriot ovat yleensä kaukaisilla, ja usein karuilla paikoilla. ESO:n La Silla Observatory Chilessä taivas on niin kirkas valo saasteen vähäisyyden vuoksi, että sen kirkkaat kohteet näyttävät kuin koko taivaankannen ilotulitukselta. Tämä kuva on otettu ESO Photo Ambassador Petr Horálekin toimesta ja se on digitaalisesti muokattu näyttämään mahdollisimman paljon taivaasta. Tästä syystä tiet ESO:n 3.58-metriselle New Technology Telescope (vasemmalla) ja 3.6-metre telescope (oikealla) näyttävät vääristyneiltä, sekä kirkas valon kehä näyttää kaartuvan taivaan yli, joka on Linnunrata venyy aina horisontista horisonttiin. Jos unohdamme kosmisen ilotulituksen, niin tämä kuva on täynnä ihmetystä herättäviä ilmiöitä. Pinkit “ilotulitukset” itsesään ovat suuria hohtavan kaasun keskittymiä, joita kutsutaan kaasusumuiksi. Oikealla Linnunradasta näet Magellanin Pilvet, jotka koostuvat kahdesta läheisestä kääpiögalaksista. Vasemmalla ylhäällä horisontissa nousee haalea valkeahko pilari valoa. Tämä hehku on eläinratavaloa, joka syntyy auringon loistaessa pölyhiukkasiin aurinkokunnassamme. Keskellä uvaa on toinen hohtava alue — tällä kertaa vihreä. Tämä on ...

18. maaliskuuta 2019: On mahdotonta olla huomaamatta tähteä ESO:n Viikon kuvassa — loistaen upeasti keskellä kuvaa on tähtijärjestelmä nimeltä Tau Canis Majoris, joka on kirkkain jäsen Tau Canis Majoris tähtijoukossa (NGC 2362), joka taas kuuluu Canis Major tähtikuvioon (Iso Koira). Jos unohdamme Tau Canis Majoriksen, niin joukossa on myös monia nuoria ja vähemmän huomionhakuisia tähtiä, jotka ovat ainoastaan neljän – viiden miljoonan vuoden ikäisiä, eli vasta kosmisen elämänsä aloittaneita. Tau Canis Majoris tähtijoukko on avoin tähtijoukko — ryhmä tähtiä, jotka ovat syntyneet samasta molekyyli pilvestä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki joukkion tähdet jakavat samanlaiset kemikaaliset ainesosat ja ovat kevyesti sidottuina toisiinsa painovoiman kautta. Koska tähdet ovat syntyneet yhdessä, niin ne muodostavat ideaalin tähtilaboratorion tähtien synnyn tutkimiseen, joka on monivaiheinen tapahtumaketju, mikä lopulta johtaa tähden syntymiseen kylmässä ja tiiviissä kaasupilvessä ja päättyy tähden kuolemaan. Vaikkakin kaikki kuvat tässä kuvassa ovat kaikki syntyneet samaan aikaan, niin vaihtelevat tähtien massat tarkoittavat sitä, että tähdet elävät hyvin ...

11. maaliskuuta 2019: Tammikuun 20. yönä 2019 Chilen Coquimbossa koettiin 6.7 magnitudin maanjäristys. Vaikka Coquimbo on 90 kilometrin päässä ESO:n La Silla Observatorylta, niin sen vaikutus havaittiin erityisen hyvin. Tästä uniikista kuvasta näkyy maanjäristyksen vaikutus ja sen otti Rapid Action Telescope for Transient Objects (TAROT), vaikkakin laite on kehitetty havaitsemaan gammapurkauksia. Kyseisenä yönä TAROT otti kuvia geostaattisista satelliiteista, jotka näyttävät maanpäältä otetuista kuvista liikkumattomilta. Tähdet kuvassa luovat vanan pitkän valotusajan, sekä maapallon pyörimisen ansioista. Tässä kuvassa on kolme 10 sekunnin valotusajalla otettua kuvaa, jotka on otettu nopeasti peräkkäin maanjäristys yönä. Ensimmäinen kuva (vasemmalla) aloitettiin 41 sekuntia itse maanjäristyksen alkamisen jälkeen ja viimeinen kuva (oikealla) valmistui noin 100 sekuntia maanjäristyksen alun jälkeen. Jokainen tähti näkyy kuvassa kolmeen kertaan ja eri kuvausaikojen ansiosta tähtien vanasta näkee hyvin maanjäristyksen vaikutuksen. Maanjäristyksen voimakkuus häviää tasaisesti katsottaessa ensimmäisen kuvan tähteä aina viimeisen kuvan tähteen (vasemmalta oikealle). Kyseinen kuva on samannäköinen kuin mitä seismografit mitatessaan tallentavat papereille.

4. maaliskuuta 2019: Jos sinulla olisi maailmanluokan teleskooppi käytössä, mihin katsoisit ensimmäiseksi? Tutkijat SPECULOOS Southern Observatorylla — mikä koostuu kolmesta pienemmästä teleskoopista, joissa kussakin on 1-metrinen pääpeili — päättivät havaita Laguunisumua. Tämä mahtava kuva on lopputulos yhdestä ensimmäisistä SPECULOOSin havainnoista. Laguunisumu on tähtisumu, joka koostuu pöly- ja kaasu pilvestä, jossa uusia tähtiä syntyy ja se löytyy linnunradaltamme noin 5000 valovuoden päästä meistä. Tämä upea kuva on entistä vaikuttavampi, kun ottaa huomioon ettei SPECULOOSia ole kehitetty tutkimaan tähtisumuja. SPECULOOS nimi kertoo teleskooppien tarkoituksen, sillä on tarkoitus tutkia asuttavia planeettoja, jotka kiertävät tähtensä ja maapallon välistä luoden pimennyksen. Toisin sanoen päätehtävä tällä teleskooppien ryhmällä on löytää maapallon tyylisiä planeettoja, jotka kiertävät himmeitä tähtiä. Kandidaatit joita SPECULOOS tulee löytämään siirtyvät suurempien teleskooppien tutkittavaksi, kuten ESO:n tulevan Extremely Large Telescopen (ELT), jolla pystytään tutkimaan kandidaatteja vielä huomattavasti tarkemmin. SPECULOOS sijaitsee ESOn Paranal Observatoriolla, joka sijaitsee Atacaman autiomaassa Chilessä. Paikka on erityisen hyvä tähtitaivaan tutkimiseen vähäisen valo saasteen, ...

25. helmikuuta 2019: Tämän Viikon Kuva on erityisen hieno. Kyseessä on ensimmäinen kuva uudella ESOn SPECULOOS Southern Observatoryn teleskoopilla, joka sijaitsee Paranalin Observatoriolla. Tämä planeettoihin erikoistunut laite havaitsee lähialueellamme olevia himmeitä tähtiä löytääkseen eksoplaneettoja, joita muut teleskoopit, kuten ESOn tuleva Extremely Large Telescope (ELT) tulee tutkimaan tarkemmin.SPECULOOS koostuu neljästä metrin teleskoopista, joista kukin on nimetty Jupiterin Galilein kuiden mukaan. Laite avaa uusia mahdollisuuksia eksoplaneettojen etsinnässä. Tämä kuva ei kuitenkaan ole himmeästä tähdestä, vaan galaksista nimeltä NGC 6902. Ennen päätehtävän aloittamista teleskoopin pitää selviytyä tapahtumasta nimeltä "first light", eli ensimmäisestä kerrasta kun teleskoopilla tehdään tieteellinen havainto. Tähtitieteilijät yleensä valitsevat hyvin tunnetun kohteen ensimmäiseen havaintoon testatakseen teleskoopin kykyjä. Tapahtuma on yleensä puoliksi uuden laitteen esittelyä ja puoliksi sen valmistumisen juhlaa. Tässä tapauksessa tiimi päätti valita NGC 6902 galaksin ensimmäiseksi kohteekseen Ganymede teleskoopille. Lopputuloksena syntyi tämä upea kuva kierteisgalaksista, joka sijaitsee noin 120 miljoonan valovuoden päässä maasta, Jousimiehen tähdistössä. Galaksin kierteiset haarat pyörivät ulospäin galaksin kirkkaasta ...

18. helmikuuta 2019: Joulukuussa 2018 komeetta 46P/Wirtanen ohitti maapallon 11.6 miljoonan kilometrin etäisyydeltä — suunnilleen 30 kertaisen etäisyyden päästä verrattuna maapallon ja kuun etäisyyteen. Tämä läheltä kulkenut ohitus antoi tähtitieteilijöille mahdollisuuden havaita komeetta yksityiskohtaisesti, josta ALMA (the Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) otti kaiken hyödyn irti. ALMAn erityisesti havaitsee kylmiä kohteita universumissamme, kuten kaasua ja pölyä, ryhmä usein tutkii erilaisia molekyylejä. Tämä kuva ei ole poikkeus, kuten se korostaa yhtä tärkeää asiaa: vety syanidikaasua comassa itse komeetan ytimen ympärillä. Miksi tutkijat etsivät tätä pahamaineista myrkkyä? Vety syanidi on yhtä yleistä, kuten mysteeri novellit ovat väittäneet sen olevan — ainakin maailmankaikkeudessa! Koska se on yksinkertainen orgaaninen molekyyli, joka muodostuu suhteellisen helposti, sitä on havaittu komeetoissa, tähtien ilmakehissä, sekä pöly- ja kaasupilvissä, joita on tähtien välillä. Tämä kuva todentaa aikaisempia havaintoja näyttäen selvästi vety syanidin virtaavan komeetan ytimestä. Tämän jälkeen ALMAn havainnot ovat näyttäneet, että komeetassa on myös muita vielä monimutkaisempia orgaanisia molekyylejä. Tämä on tärkeä ...

11. helmikuuta 2019: Tämän viikon Viikon Kuva keskittyy yhteen kahdestakymmenestä protoplanetaarisesta kiekosta, jotka on löytänyt ja kuvannut ALMA:n ensimmäinen suuri projekti. Projekti tunnetaan nimellä Disk Substructures at High Angular Resolution Project (DSHARP), eli "Kiekkojen rakenteet korkealla kulmaerottelulla". DSHARP tutki monta läheistä protoplanetaarista kiekkoa oppiakseen lisää planeettojen muodostumisen alkuvaiheesta ja DSHARP on juuri julkaissut vaikuttavan määrän tietoa projektista Kuvan kohdetta kutsutaan AS 205:ksi ja se on tähtijärjestelmä, johon kuuluu kaksi kuvassa näkyvää kiekkoa. DSHARP on kuvannut kahta eri tähtijärjestelmää, josta toisen nimi on HT Lup. Kaksi kiekkoa on helposti havaittavissa kuvassa joista alemman jakaa kaksi eri tähteä, eli se on kaksoistähti. AS 205:n tähtijärjestelmä koostuu siis kolmesta nuoresta tähdestä. Vaikkakin korkean resoluution tutkimukset ovat tähän mennessä keskittyneet yksittäisiin tähtii, niin tähtijärjestelmät eivät ole harvinaisia universumissamme. Uskotaan että jopa yli puolet tähdistä saattavat sijaita tähtijärjestelmissä ja arvioidaan että nuorille tähdille tähtijärjestelmään kuuluminen on vieläkin yleisempää. Monien tähtien järjestelmät vaikuttavat todennäköisesti monimutkaisella tavalla kiekkoon ja sen ...