Ilmoitukset

21. heinäkuuta 2020: ESO ja Porton yliopiston astrofysiikan keskus (CAUP) ovat iloisia voidessaan ilmoittaa, että suomalainen opiskelija Meri Teeriaho on ESO:n järjestämän kesän AstroCamp 2020-palkinnon voittaja. Leiri vastaanotti noin 50 hakemusta 12 maasta, joista suurin osa oli ESO:n jäsenmaista. ESO:n tukema 'summer AstroCamp' on tähtitieteen ja fysiikan opinto-ohjelma, jonka järjestää Porton yliopiston astrofysiikan keskus (CAUP). Leiri järjestetään 9.-23. elokuuta 2020. Tänä vuonna leiri järjestetään erityisissä olosuhteissa maailmanlaajuisen erityistilanteen vuoksi. Leirille osallistuu yhteensä kuusitoista opiskelijaa. Ulkomailla asuvat osallistuvat etänä ja Portugalissa asuvat osallistuvat leiriin henkilökohtaisesti Corno de Bico -suojelualueen ympäristökasvatuksen ja tulkinnan keskuksen erityisissä turvallisuusolosuhteissa, joista on sovittu yhdessä paikallisten terveysviranomaisten kanssa. Jos tilanne jossain vaiheessa muuttuu, niin leiri siirtyy pelkästään verkossa toteutettavaksi. Leirillä on yhteensä 10 tyttöä ja kuusi poikaa iältään 15-18-vuotiaita ja he tulevat Kroatiasta, Suomesta, Saksasta, Kreikasta, Unkarista, Portugalista ja Espanjasta. Koska leiri järjestetään erityisissä olosuhteissa, ESO tarjosi osallistumiskulujen sijaan palkinnon, joka koostuu kauniista tähtitiedekuvasta ja tähtitieteen kirjasta. Lisäksi kaikki osallistujat ...

15. heinäkuuta 2020: ESO aloittaa lauantaina 18. heinäkuuta viikoittaiset englanninkieliset virtuaaliset ohjatut kierrokset Paranalin ja La Sillan observatorioihin. Voit vierailla näissä kuuluisissa paikoissa lähtemättä kotoasi ja voit tutustua ESO:n teleskooppeihin Chilessä erityisten oppaidemme avulla. Kuten paikan päällä pidetttävät ESO:n yleisökierrokset myös nämä uudet virtuaalikokemukset ovat ilmaisia ja kaikille avoimia. Niillä vieraillaan tunnetuilla observatoriopaikoilla, kuten Paranalissa sijaitsevalla Very Large Telescope eli VLT-kaukoputkella, sekä La Sillan 3,6-metrisellä ESO-teleskooppilla. Vierailijat voivat myös nauttia opastetusta observatorioiden yläpuolella näkyvästä yötaivaskierroksesta ja päästä rajoitettuihin kulkupaikkoihin, kuten VLT:n interferometritunneleihin. Eso.org-sivuston ESO Virtual Tours-kiertueiden tavalla näitä vierailuja ohjaavat erikoistuneet oppaat ja kokemus on sama kuin itse kävelisit observatorioissa. Kierros kestää noin 30 minuuttia, ja se striimataan virallisella ESO Facebook-sivustolla ja ESO YouTube-kanavalla. Kaikki kiinnostuneet pääsevät mukaan tähän uuteen vierailijaohjelmaan ilman ennakkoilmoittautumista. Tarkempi tieto kierroksista ja niiden aikataulut julkaistaan viikoittain ESO:n sosiaalisessa mediassa Facebookissa ja Twitterissä hashtagilla #TourESO. Tämän viikon ohjelmassa on: ESO:n Paranalin observatorio: Lauantaina 18. heinäkuuta klo 15.00 CEST. Päästäksesi ...

6. heinäkuuta 2020: ESO rahoittaa ja hallinnoi vuosittaista apurahahakua, joka on kohdistettu tähtitieteen ja teknologiaan liittyvien tieteenalojen kehittämiseen Chilessä tukeakseen tieteellistä yhteistyötä isäntämaansa Chilen kanssa. Hallitus, joka koostuu ESO:n ja Chilen hallituksen edustajista ulkoasiainministeriön energia-, tiede- ja teknologia- ja innovaatiojaoston kautta sekä henkilöistä Chilen kansallisesta tutkimus- ja kehitysvirastosta ja Chilen tähtitieteellisestä seurasta, arvioi ja valitsee tästä rahastosta tuettavat ohjelmat, jotka kuuluvat seuraaville alueille: ESO:n apurahat Chilen akateemisten instituutioiden tähtitieteen tutkijatohtoriohjelmille. Rahoitus pidempiin tieteellisiin vierailuihin tutkijatohtoreille, tutkijoille tai muille korkeakoulujen työntekijöille, joiden kesto on enintään kolme kuukautta. Rahoitus tiedekuntien työtehtäviin enintään kahden vuoden jaksoille Chilen akateemisissa tutkimuslaitoksissa. Rahoitus, jolla tuetaan tähtitieteen opetusta ja levittämistä koskevien koulutusohjelmien kehittämistä ja toteuttamista Chilessä. Rahoitus kehitysohjelmien tukemiseen ja tähtitieteen teknologisten järjestelmien rakentamiseen. Tähtitieteen kehittämisen tukemiseen alueilla, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin neljään luokkaan. ESO:n ja Chilen hallituksen yhteinen komitea käsittelee kaikkia niitä ehdotuksia, jotka edistävät tähtitieteen kehittymistä Chilessä, ja myöntävät rahoitusta enintään noin 450 miljoonaan Chilen peson edestä ...

25. kesäkuuta 2020: Tähtitieteilijät käyttävät kaukoputkiaan kaukaisten planeettajärjestelmien tutkimiseen. He pyrkivät selvittämään niiden muodostumisen ja kehittymisen mysteereitä ja paljastamaan miten samanlaisia ne ovat oman aurinkokuntamme kanssa. Ajoittain tähtitieteilijät pystyvät kuitenkin tutkimaan näitä kaukaisia kohteita paljon lähempää, kun tähtienväliset matkaajat kulkevat aurinkokuntamme läpi. 1I/'Oumuamua ja 2I/Borisov nousivat otsikoihin ensimmäisinä aurinkokuntaamme saapuneina tähtienvälisinä kulkijoina. Teleskoopit ympäri maailmaa, ESO:n erittäin suuri teleskooppi Chilessä mukaan lukien, tutkivat näitä tähtienvälisiä vierailijoita ja pyrkivät selvittämään, mistä ne tulivat, ja mistä ne koostuivat. Tässä ESOcastissa käymme läpi joitakin niistä monista kysymyksistä, joita nämä tähtienväliset kävijät ovat herättäneet. Näitä ovat esimerkiksi: Mistä ne koostuvat? Miten ne muodostuivat? Ovatko ne samanlaisia kuin aurinkokuntamme komeetat ja asteroidit? Ja lopuksi, mitä niiden avulla voimme oppia muista planeettajärjestelmistä? Voit liittyä ESOcasteihin iTunessa tai vastaanottaa tulevia jaksoja YouTubessa. Myös useita muita ESOcast-jaksoja on saatavilla. Lue lisää miten voit nähdä ja tehdä tekstityksiä ESOcasteihin eri kielillä tai kääntää tämän videon YouTubessa.

18. kesäkuuta 2020: ESO:n vuosiraportti 2019 on nyt saatavilla. Siinä esitellään useita ESO:n vuoden aikana tapahtuneita toimintoja. Raportti sisältää esimerkiksi: ESO:n laitosten tekemän tutkimuksen huippukohtia sisältäen ensimmäisen kuvan supermassiivisen mustan aukon varjosta, uraauurtavien eksoplaneettojen tutkimuksien tuloksia, sekä raportti, miten asteroidien muotoja ja ominaisuuksia tutkitaan ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti maasta käsin. Yhteenveto ESO:n eturintaman observatorioissa Chilessä toteutetuista toimista: Vuosi 2019 oli La Sillan observatoriolle aivan erityinen vuosi, jolloin sen käytön aloittamisesta oli kulunut 50 vuotta. Tämän vuosipäivän juhlallisuudet huipentuivat mahdollisuuteen todistaa observatoriossa näkyvä harvinainen täydellinen auringonpimennys. Viimeisimmät uutiset Atacama Large millimeter/Submillimeter Array eli ALMA-radioteleskooppiverkostosta ja ESO:n Extremely Large Telescope eli ELT-kaukoputkesta. Uutisia ESO:n henkilökunnasta ja infrastruktuurista sekä ESO:n vierailukomitean suosituksista. Raportti on nyt ladattavissa ilmaiseksi ja se tulee pian ostettavaksi ESOshopista.

5. kesäkuuta 2020: ESO:n Extremely Large Telescope eli ELT-kaukoputken tehokas kamera ja spektrografi METIS on läpäissyt suunnitelmien alustavan arvion, joka tehtiin ESO:n pääkonttorissa Garchingissa Saksassa. METIS (Mid-infrared ELT Imager and Spectrograph) tulee hyödyntämään täysimittaisesti kaukoputken jättimäistä pääpeiliä ja sen avulla tullaan tutkimaan useita eri kohteita aurinkokunnan kappaleista kaukaisiin aktiivisiin galakseihin. METIS soveltuu erittäin hyvin tähtien elinkaarien tutkimiseen, vasta syntyneistä tähdistä planeettoja muodostaviin kiekkoihin ja edelleen kaikkein vanhempiin tähtiin lähellä elinkaarensa loppua. ELT tulee olemaan maailman suurin optisen ja keski-infrapuna alueen teleskooppi, kun se aloittaa toimintansa tämän vuosikymmenen puolivälissä. Sen 39-metrin halkaisijan omaavalla pääpeilillä ja kehittyneellä adaptiivisen optiikan järjestelmällä sen resoluutio on kuusi kertaa parempi, kuin James Webb-avaruusteleskoopin resoluutio. METIS tulee hyödyntämään täysimääräisesti tätä huippukaukoputkea ja sen adaptiivista optiikkaa tutkiakseen eri kohteiden rakennetta ja koostumusta erittäin suurella tarkkuudella. METIS:in odotetaan antavan merkittävästi uutta tietoa esimerkiksi eksoplaneetoista, joiden tutkimus on yksi dynaamisimmista ja jännittävimmistä tähtitieteen aloista. Instrumentin avulla pystytään tutkimaan usean jättimäisen eksoplaneetan ilmakehän lämpötilaa, ...

27. toukokuuta 2020: ESO:n teleskooppien verkosto työskentelee Universumin suurimpien ja syvällisimpien ajankohtaisten mysteerien parissa samalla edistäen ymmärrystämme Kosmoksesta. Tämä siitä huolimatta, että jopa noin 95% Universumista pysyttelee havainnoilta piilossa. Mitä kauemmaksi me kurkoitamme ja mitä enemmän löydämme uusia asioita teleskooppien ja teknologian avulla, niin sitä enemmän arvostamme Universumia ja sitä hallitsevia säännönmukaisuuksia. Siitä huolimatta maailmankaikkeudessa on useita asioita, joita emme ymmärrä. Uusien havaintojen vertaaminen aikaisempiin teorioihin on tuonut esille outoja ja surrealistisia paradokseja todellisuuden luonteesta, siitä mistä Universumi on rakentunut, onko maailmankaikkeutemme vain yksi monista ja mitä aika itse asiassa oikein on? Tässä ESOcastissa tarkastelemme kymmentä kaikkein kiehtovinta paradoksia Universumista ja niistä kumpuavia kysymyksiä matkallamme maailmankaikkeuden ymmärtämiseen. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa tai tilata tulevat jaksot YouTube:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on nähtävissä tämän linkin takana. Selvitä miten pystyt näkemään ja tekemään ESOcastien teksityksiä eri kielillä tai käännä tämä video YouTubessa.

11. toukokuuta 2020: Uusin versio ESO:n neljännesvuosittain ilmestyvästä lehdestä, The Messengeristä, on nyt saatavilla verkosta. Lue ESO:n uusimmat uutiset uusista instrumenteista viimeisiin tieteellisiin löytöihin. Tämän numeron kohokohtia ovat: 2018 vierailevan komitean raportti (Visiting Committee Report): H.-W. Rix SPHERE paljastaa suurimpien pääasteroidivyöhykkeen asteroidien todelliset kasvot: P. Vernazza et al. ASPECS-taivaankartoitus: M. Aravena et al. Lataa Messenger lehti PDF-muodossa tai mene 'The Messenger'-verkkosivustolle, jos haluat tilata lehden ja saada itsellesi ilmaisen paperikopion lehdestä. Tämä tuote on myös saatavilla ESOshopissa. Varmista ESO Messenger paperiversion tilaus 10. syyskuuta mennessä. Säilytä lehden kuori ja katso tarkemmat ohjeet Messenger lehden takaa.

24. huhtikuuta 2020: Sopimus Atacama Large Millimeter/submillimeter Array-teleskooppiin eli ALMA:aan asennettavien vastaanottimien valmistamiseksi on allekirjoitettu. ALMA, missä ESO on yhtenä kumppanina, havaitsee Universumia sähkömagneettisen säteilyn millimetri- ja alimillimetri aallonpituuksilla. Jokainen ALMA:n 66:sta antennista on varustettu useilla äärimmäisen herkillä radioaaltojen vastaanottimilla, joista jokainen on herkkä tietylle aallonpituusvälille. Uudet vastaanottimet nimeltään Band 2 vastaanotinkasetit 'Band 2 receiver cartridges' mahdollistavat ALMA:lle havaintojen tekemisen 2.6-4.5 mm aallonpituusvälillä. Band 2 prototyyppivastaanotinkasettien testaamisen jälkeen ohjausryhmä on nyt hyväksynyt tuotannon valmisteluvaiheen. Tämä koskee kuuden kasetin valmistusta ja määränpäätä kohti lopullista tuotetta, joita tulee lopulta yksi jokaiseen ALMA-antenniin. Tämä riippuu laitteiden toiminnan suoriutumisen arvioinnista ja sarjatuotannon mahdollisuuksista perustuen tuotannon esivaiheen vastaanotinkasetteihin. Näiden uusien vastaanotinkasettien avulla ALMA:sta tulee vieläkin monipuolisempi tutkimuslaite. Niiden avulla kylmästä tähtienvälisestä aineesta pystytään tekemään tärkeitä mittauksia. Tämä aine on harvaa aineen ja säteilyn sekoitusta, mitä on tähtien välissä sijaitsevassa avaruudessa. Band 2:n avulla ALMA pystyy myös tutkimaan useita eri kohteita, kuten planeettoja muodostavia kiekkomaisia alueita, sekä galakseja ja ...

9. huhtikuuta 2020: Yli 1000:lla julkaisullaan vuonna 2019 ESO säilyttää asemansa maailman tuotteliaimpana maanpäälisenä teleskooppina. Merkittävin osa näistä tutkimuksista on ESO:n Very Large Telescope eli VLT-teleskoopin ja VLT-interferometrin ansiota, jotka sijaitsevat ESO:n Paranalin observatoriolla Chilessä. Vuonna 2019 julkaistiin yhteensä 597 tieteellistä tutkimusta näistä tutkimusyksiköistä peräisin olevan datan avulla. Kaikkein tuotteliaimmat instrumentit olivat UVES, MUSE, ja X-shooter, joista jokainen oli osana yli 100:ssa tutkimuksessa. Muutamia esimerkkejä ESO:n lippulaivaobservatoriolta VLT:ltä vuonna 2019 tulleista keskeisistä tuloksista: Ensimmäisen Auringon kaltaisen tähden jäänteen ympäriltä löytyneen kaasujättiläisen havaitseminen. Ensimmäinen havainto neutronitähden sulautumisen yhteydessä syntyneestä raskaasta alkuaineesta. ESO:n muut teleskoopit Paranalilla eli VISTA (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy) ja VST (VLT Survey Telescope) olivat julkaisuissa myös hyvin edustettuina. Vuonna 2019 VISTA:sta ja VST:stä peräisin olevaa dataa käytettiin 98:ssa ja 55:ssä tieteellisessä julkaisussa. Näihin kuuluu VISTA:n tutkimus, missä otettiin uusi kuva Suuresta Magellanin Pilvestä, jossa näkyy noin 10 miljoonaa yksittäistä tähteä. VST puolestaan auttoi Gaia:n radan määrittämisessä, jotta Linnunrata ...

31. maaliskuuta 2020: Hakemuksia ESO:n tukemaan Summer AstroCamp 2020-leirille voi lähettää 1.4 alkaen. AstroCamp on yliopiston tähtitieteen ja fysiikan alan ohjelma, jonka järjestäjänä on Centre for Astrophysics of the University of Porto (CAUP). Ohjelma pyrkii kannustamaan uteliaisuuteen ja kriittiseen ajatteluun. Leiri järjestetään 9.–23.8 2020 rauhallisessa ympäristössä kaukana kaupunkien stressistä. Ohjelma on suunnattu Euroopan Unionin maista tuleville lukio-oppilaille, jotka suorittavat viimeisiä kolmea vuottaan ennen yliopisto-opiskeluja, 42:sta eri maasta käsittäen kaikki ESO:n jäsenmaat, sekä Kanadan ja Yhdysvallat. Vuoden 2020 AstroCamp-leirin virallinen esittely tapahtui 22. helmikuuta. Esittelyvideo löytyy täältä. Eri lähtökohdista peräisin olevat oppilaat tapaavat toisensa ja osallistuvat kahdelle kurssille, jotka koostuvat päivittäisistä luennoista, tehtävistä ja loppukokeesta. Lisäksi kohokohtiin kuuluvat: Pimeän yötaivaan havainnointia omin silmin ja kaukoputkilla (mukaanlukien Perseidien meteorisuihku) Eri maissa työskentelevien tähtitieteilijöiden ja fyysikkojen kohtaamisia Skypen välityksellä Tietokoneprojekti, jossa työskennellään maailman parhaimmilta teleskoopeilta saadun havaintoaineiston kanssa Sosiaalisia aktiviteetteja, kuten patikointia, urheilua, sekä elokuvien ja dokumenttien katselua Hakemusaika Summer AstroCamp 2020-leirille on avoinna 1.–30.4 2020. ...

9. maaliskuuta 2020: Viimeinen päivitys (23. toukokuuta 2022): 28. toukokuuta alkaen ESO aloittaa uudelleen julkiset vierailut Chilessä sijaitseville observatorioilleen kahden vuoden pandemiaan liittyvän tauon jälkeen. Lisätietoja saat tästä ilmoituksesta. Päivitys (9. toukokuuta 2022): ESO aloitti tällä viikolla päämajassaan Garchingissa uuden vaiheen, ja henkilökunta työskentelee yleisesti kokopäiväisesti paikan päällä. Jotkut COVID-19: n terveys- ja turvallisuustoimenpiteet ovat edelleen voimassa. Vierailijat voivat nyt tulla päämajaan jos, he saavat kutsun ja täyttävät terveysilmoituslomakkeen, mukaan lukien kyseisellä hetkellä vallitsevien COVID-19-turvallisuussääntöjen hyväksymisen. ESO Supernova planetaario ja vierailijakeskus toimii normaalilla aukioloajalla. Paikalla on näyttely, sekä siellä järjestetään planetaario-esityksiä ja näyttelykierroksia COVID-19-terveys- ja turvallisuustoimenpiteiden mukaisesti. Päivitys (30. maaliskuuta 2022): Kaksi vuotta sen jälkeen, kun toimintaa ESO:n Chilessä sijaitsevissa observatorioissa vähennettiin merkittävästi pandemian vuoksi, organisaatio on nyt aloittanut paikoissa täydet toiminnat. Tämä koskee Paranalia, La Sillaa ja APEXia. Näiden paikkojen henkilöstömäärät palaavat pandemiaa edeltäneelle tasolle, ja kaikki kaukoputket, instrumentit ja tilat ovat toiminnassa, sekä vierailevat tähtitieteilijät ovat taas tervetulleita observatorioille. Joitain COVID-turvatoimenpiteitä ...

19. helmikuuta 2020: M1 on ESO:n Extremely Large Telescope eli ELT-kaukoputken pääpeili. Se on tähtitiedettä mullistavan laitteen keskeisin komponentti. ELT:n rakentaminen on parhaillaan käynnissä Chilen Atacaman autiomaassa. 39-metrin pääpeili on liian suuri, jotta se voitaisiin rakentaa yhdestä lasipalasta ja se tulee koostumaan 798:sta kuusikulmion muotoisesta segmentistä, joista jokainen on noin 5 senttimetriä paksu ja halkaisijaltaan noin 1.4 metriä. Näiden 798:n segmentin (sekä muutaman ylimääräisen) valmistaminen on valtava haaste ja merkkipaalu mitä kannattaa juhlistaa. Kaikki osat tulevat toimimaan kuten yksi valtava peili, minkä avulla saadaan kerättyä ennennäkemätöntä tähtitieteellistä dataa. M1 segmenttien elämä alkoi SCHOTT:in tehtaalta Saksasta Zerodur©:ista tehdyistä peiliaihioista. Tämä materiaali on keraamista lasia, jolla on hyvin pieni lämpölaajenemiskerroin. Valaamisen jälkeen ja sen jälkeen kun aihiot on työstetty sopivaan muotoon SCHOTT:illa segmentit toimitetaan Ranskaan Safran Reosc:ille. Ensimmäiset 24 segmenttiä on parhaillaan Safran Reoscilla hiottavana. Hiomislaitteisto on vihitty käyttöön Poitiersissa Jotta yli 900 M1 segmentin hionta ja testaus voitaisiin tehdä mahdollisimman tehokkaasti, Safran Reosc on ...

11. helmikuuta 2020: Tänään kansainvälisenä naisten ja tyttöjen tieteenpäivänä tuomme esille joitain ESO:n tekemiä toimintoja monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden lisäämiseksi. Samalla korostetaan organisaation osallistumista tämän erityisen päivän juhlintaan. 30. tammikuuta 2020 ESO ja UN Women allekirjoittivat yhteistyösopimuksen ESO:n Vitacuran toimistolla Santiagossa Chilessä. Sopimuksessa ESO korostaa, että se on sitoutunut edistämään sukupuolista tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta. ESO ja UN Women Chile yhdistävät voimansa edistääkseen Chilessä nuorten naisten uravalintoja tieteen ja teknologian aloilta. Yhteistyössä myös lisätään koulutaustaltaan epäoikeutetussa asemassa olevien naisten kouluttautumismahdollisuuksia. Tämän lisäksi ESO tulee käyttämään ohjenuoranaan naisten voimaannuttamisen periaatteita (Women Empowerment Principles) toimintojen kehittämisessä, sekä edistyksen mittaamisessa monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden osalta. Sopimuksen allekirjoittivat María Noel Vaeza (UN Women Amerikan ja Karibian aluejohtaja) ja ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons. Sopimusta todistamassa mukana oli myös UN Women ja ESO:n henkilökuntaa. Juhlistaakseen ESO:n naisia ja esitellääkseen heidän työtään ESO julkaisee sarjan naistyöntekijöiden haastatteluja 7. ja 14. helmikuuta ESOblogissa. Näissä käsitellään laajalti erilaisia työtehtäviä insinööreistä teleskooppien operoitsijoihin ja tähtitieteen ...

6. helmikuuta 2020: * * * Tämä tapahtuma on peruttu. Lue tämä tiedote. * * * ESO osallistuu 26.3.2020 Saksan Tyttöjen päivän tapahtumiin, joissa teknologiayritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset avaavat ovensa koulujen naispuolisille oppilaille lisätäkseen heidän tietämystään tieteen ja teknologian ammateista, sekä kannustaakseen heitä valitsemaan yhä enemmän ammatteja STEM-aloilta (Science, Technology, Engineering ja Mathematics eli tiede, teknologia, insinööritaito ja matematiikka). Paikkojen määrä tapahtumaan on rajoitettu. Ilmoittautuaksesi osallistujaksi, käy tapahtumasivulla. ESO:n tyttöjen päivä esittelee ESO:n työtä ja tuo esille useita keskeisiä nykyisiä toimintoja, kuten astrofysikaalista tutkimusta, mekaniikan ja optomekaniikan suunnittelua ja integrointia, yleisiä toimintoja ja paljon muuta. Ohjelmaan sisältyy esittelypuheita, sekä käytännön työpajoja tähtitieteen ja insinööritieteiden aloilta. Päivän aikana opitaan, kuinka tähtitieteellisiä havaintolaitteita rakennetaan, testataan ja käytetään. Vierailijat oppivat myös kuinka havaintoaineistoa kerätään ja käytetään tähtitieteen tutkimuksessa samalla, kun etsitään vastauksia maailmankaikkeuden suuriin kysymyksiin. Tämä antaa oppilaille katsauksen ESO:n insinöörien ja tähtitieteilijöiden tekemään työhön. Tämän maailman tuotteliaimman tähtitieteellisen observatorion esittelyn kruunaa suora videolinkki Cerro Paranalille ...

4. helmikuuta 2020: Maksuttoman Science in School-lehden uusin numero on nyt saatavilla verkosta ja painettuna. Tämä tiedeopettajille suunnattu eurooppalainen lehti tarjoaa uusinta tietoa huipputieteestä, tiedeopetuksen materiaaleja ja oppimisprojekteja, innostavien tutkijoiden ja opettajien haastatteluja, kirja-arvosteluja, sekä monia muita hyödyllisiä resursseja tiedeopetukseen. Lehti pyrkii edistämään tiedeopetusta kannustamalla yhteydenpitoon opettajien, tutkijoiden ja kaikkien muiden Euroopan tiedeopetuksessa mukana olevien kesken. Tämän numeron kohokohtiin kuuluvat: Artikkeli, jossa käydään läpi aurinkokunnan ulkopuolisten planeettojen metsästäjien käyttämiä menetelmiä. Selvitys eri teorioista koskien elämän syntyä. EIRO:n uutisosaston esittely maailman nopeimmasta kamerasta pehmeille röntgensäteille. Esimerkkejä opetusaktiviteeteista: Jännittävä kokeellinen aktiviteetti, jossa piilevät sormenjäljet tehdään näkyviksi. Aktiviteetti, jossa kasveja kasvatetaan samalla tavalla kuin niitä kasvatettaisiin ulkoavaruudessa tai kaukaisilla planeetoilla, sekä ohjeet sen tutkimiseksi onko superfoodissa myös supervoimaa. Science in School-lehteä julkaisee EIROforum, joka on kahdeksan eurooppalaisen hallitusten välisen tieteellisen tutkimusjärjestön yhteistyöelin, jossa ESO on jäsenenä. Lehti käsittelee tieteen opettamista Euroopan laajuisesti eri aihealueiden kautta tuoden esille opetuksen ja huippututkimuksen parhaita toimintatapoja. Tuleviin numeroihin toivotaan uusia ...

4. helmikuuta 2020: Big Science Business Forum 2020 (BSBF2020) on toista kertaa järjestettävä tapahtuma, missä eurooppalaiset yritykset ja muut osakkeenomistajat voivat yhdellä kertaa saada tietoa tulevaisuuden investoinneista ja suunnitelmista euroopan megatieteiden (enl. Big Science) organisaatioiden osalta. Tapahtuman järjestävä kansainvälinen organisaatiokomitea koostuu kymmenestä megatieteiden organisaatiosta, joiden joukossa ESO on. Tapahtuman järjestäjänä on Centre for the Development of Industrial Technology (CDTI), tiedeministeriö, Innovation and Universities and CIEMAT - Centro de Investigaciones Energéticas, Medioambientales y Tecnológicas. Tapahtuma pidetään Granadassa Espanjassa 6-9 lokakuuta 2020. Megatiede (engl. Big Science, suuri tiede) on termi, joka kiteyttää tavan, jolla tieteen edistyminen enenevissä määrin riippuu suuren mittakaavan projekteista, joita usein rahoittavat kansalliset hallitukset tai joukko hallituksia, ja jotka johtavat lisääntyvään yhteistyöhön tieteessä ja maailmanlaajuisissa tieteellisissä projekteissa. Se tukeutuu suuriin ja pieniin yrityksiin kaikkialta maailmasta alueilla, jotka ulottuvat kryogeniikkaan, suprajohteisiin, materiaaleihin ja elektroniikkaan sekä uraauurtaviin tähtitieteellisiin teknologioihin. Osallistujia odotetaan tulevan noin 1000:sta pääasiassa eurooppalaisista yrityksistä ja organisaatioista, ketkä suunnittelvat osallistumistaan "Big Science"-markkinoille. ...

3. helmikuuta 2020: Ranskalainen CILAS-yhtiö on voittanut miljoonien eurojen arvoisen sopimuksen kansainvälisen organisaation kanssa, johtuen osaltaan ESO:n kanssa yhteistyössä kehitetystä teknologiasta. “Tämä on erinomainen esimerkki miten ESO on investoinut teknologian tutkimiseen ja kehittämiseen eurooppalaisen yhtiön kanssa ja siten vahvistanut sen toimintamahdollisuuksia”, CILAS:in kanssa työskennellyt ESO:ssa muotoaan muuttavien peilien ekspertti Stefan Ströbele sanoi. CILAS on yksi ESO:n teollisuuskumppaneista, sekä adaptiivisen optiikan pioneeri. Se on ollut mukana rakentamassa muotoaan muuttavia peilejä useisiin ESO:n teleskooppien instrumentteihin. Monet modernien teleskooppien instrumenteista käyttävät adaptiivisen optiikan laitteistoa korjaamaan ilmakehän turbulenssin aiheuttamia vaikutuksia. Muotoaan muuttavat peilit ovat näiden laitteistojen keskeisiä komponetteja. Näissä erityisten aktuaattorien avulla voidaan hienoisesti muuttaa peilin muotoa, jolloin ilmakehän aiheuttamat vääristymät saadaan kompensoitua ja kuvien tarkkuus paranee. Tukeakseen eurooppalaista tutkimus- ja teknologiakehitystä ja varmistaakseen ESO:n teleskooppeihin tarvittavan teknologian olemassaolon ESO työskenteli CILAS:in ja Thirty Meter Telescope International Observatory eli TIO:n kanssa vuosina 2013–2015 muotoaan muutavissa peileissä tarvittavien aktuaattorien suunnittelussa ja kehityksessä. Viime vuonna TIO, mikä on kansainvälinen ...

31. tammikuuta 2020: ESO:n Extremely Large Telescope eli ELT-kaukoputkessa, mistä tulee maailman suurin silmä taivaalle, tulee olemaan viisi peiliä käsittävä optinen systeemi, minkä avulla se pystyy tutkimaan Universumia ennennäkemättömällä tarkkuudella. Tämän systeemin kolmannen peilin M3:n tekemisessä on nyt saavutettu tärkeä vaihe ja se on toimitettu ranskalaiselle Safran Reosc yhtiölle lopullista kiilloitusta varten. ELT:n jokainen peili on valtava teknologinen haaste, sillä tuotannon jokainen vaihe vaatii äärimmäistä tarkkuutta, jotta optiikka on täysin virheetöntä. Saksalainen SCHOTT yhtiö valmisti M3:n peiliaihion, mikä on keraamisesta ZerodurⓇ lasista valettu kappale, jonka koko on reunasta reunaan mitattuna neljä metriä ja painoltaan yli kolme tonnia. Valaamisen ja konetyöstön jälkeen peiliaihio on karkeasti oikean muotoinen. Tämän jälkeen SCHOTT toimitti peilin Safran Reosc:ille, joka tulee seuraavaksi hiomaan ja killoittamaan sen noin 15 nanometrin tarkkuudella koko optiselta pinnaltaan. M3 on ELT:n erityinen ominaisuus. Useimmat suuret teleskoopit, kuten ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputki ja NASA/ESA Hubble avaruuskaukoputki käyttävät kuvan muodostamiseen vain kahta kaarevaa peiliä. ...

21. tammikuuta 2020: MICADO on ensimmäinen ESO:n Extremely Large Telescope eli ELT-kaukoputkeen tuleva kuvauslaitteisto ja se on nyt saavuttanut tärkeän vaiheen sen suunnittelun arvioinnissa. MICADO konsortio ja ulkopuolisia eksperttejä ympäri maailman tapasivat toisensa ESO:n päämajassa Garchingissa viikon ajan, jolloin instrumentin optiikkaa, mekaniikkaa, ohjelmistoa, elektroniikkaa ja kustannuksia tarkasteltiin kriittisesti ja etsittiin niitä osa-alueita, joiden suunnittelu vaatii vielä työtä. Kokouksen jälkeen MICADO-ryhmä huomioi kaikki keskeiset huolenaiheet, jotka arvioinnin aikana tuotiin esille. Instrumentti on nyt muodollisesti läpäissyt alustavan suunnittelun arvioinnin. Yksityiskohtaisempi suunnitteluvaihe on nyt käynnissä ja se tulee johtamaan loppulliseen suunnitelmien arviointiin, sekä instrumentin useiden eri komponenttien rakentamiseen. MICADO (Multi-Adaptive Optics Imaging Camera for Deep Observations) on suunniteltu tekemään sekä kuvantamista, että spektroskopiaa ja se tulee keskittymään lähi-infrapunaisen alueen kuvantamiseen ja spektroskopiaan ennennäkemättömällä herkkyydellä ja tarkkuudella. Ilmakehän aiheuttaman kuvan epäterävyyden kompensoimiseksi MICADO tulee käyttämään kahta eri adaptiivisen optiikan systeemiä. Toisessa hyödynnetään teleskoopin muotoaan muuttavaa M4 peiliä, jolloin saadaan tarkkoja kuvia pieneltä näkökentältä. Toinen menetelmä käyttää MAORY:n ...