Ilmoitukset

12. heinäkuuta 2022: Yhdeksän kuukauden työskentelyn jälkeen ESO ja Saesa-ryhmä vihkivät Paranal-Armazones -aurinkovoimalan käyttöön, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa ESO:n Paranalin observatoriollle ja pian ESO:n Erittäin suurelle kaukoputkelle (ELT) sen rakentamiseen ja toimintaan. Siitä tulee maailman suurin optinen teleskooppi. Voimalasta tuli vihkimisensä jälkeen Chilen suurin aurinkoenergiakompleksi, joka toimittaa uusiutuvaa energiaa tähtitieteen observatorioille. Kaikki 18565 paneelia on sijoitettu 7,2 hehtaarin alueelle, ja se kerää yhteensä 9 megawattia sähköä. Tämä mahdollistaa sen, että ESO:n yksiköiden, kuten Very Large Telescope (VLT) ja ELT, käyttämiseen tarvittava energia katetaan tästä 100-prosenttisesti päivällä, jolloin kaukoputkien jäähdytysjärjestelmien energiatarve on suurin. "Tämä tavoite on unelma, josta tulee totta! Olemme tänään lopettamassa yli kymmenen vuotta sitten alkanutta hanketta, kun Chilen energiaministeriö yhdessä kansallisen energiakomission kanssa ryhtyi auttamaan ESO:a etsimään parhaita mahdollisia vaihtoehtoja puhtaan energian tuottamiseksi ja toimittamiseksi maailman suurimmalle teleskoopille", sanoi ESO:n ELT-ohjelmapäällikkö Roberto Tamai voimalan avajaistilaisuudessa, jonne viranomaiset kokoontuivat Saesa Groupin ja ESO:n jäsenten kanssa. "Olemme erittäin iloisia voidessamme laajentaa läsnäoloamme Antofagastassa, ...

27. kesäkuuta 2022: La Sillan observatoriolla Chilessä ESO:n 3.6-m teleskoopin Near InfraRed Planet Searcher eli NIRPS-instrumentti on onnistuneesti tehnyt ensimmäiset havaintonsa. Sen tehtävänä on etsiä uusia eksoplaneettoja Linnunradan viileiden tähtien ympäriltä. ”NIRPSiä on rakennettu pitkään, ja olen innoissani siitä, miten tämä kaikki on saatu valmiiksi!”, Montréalin yliopiston eksoplaneettojen tutkimuslaitoksen johtaja ja NIRPS:n apulaispäätutkija René Doyon, sanoi. ”Tämä uskomaton infrapuna-instrumentti auttaa meitä löytämään omaa aurinkokuntaamme lähimmät asuttavat maailmat”. Instrumentti keskittyy kivisten maailmojen etsimiseen. Nämä ovat erittäin tärkeitä planeettojen muodostumisen ja kehittymisen ymmärtämiseksi. Ne ovat myös todennäköisimpiä planeettoja, joissa elämä voi kehittyä. NIRPS etsii näitä kivisiä eksoplaneettoja pienten ja viileiden punaisten kääpiötähtien ympäriltä. Nämä ovat galaksimme yleisimpiä tähtiä, ja niiden massat ovat noin kahdesta kymmeneen kertaa pienempiä kuin Aurinkomme. NIRPS etsii eksoplaneettoja radiaalinopeusmenetelmällä. Planeetan kiertäessä tähteä sen gravitaatiovoima saa tähden hieman ”heilumaan”, jolloin siitä tuleva valo puna- tai sinisiirtyy tähden liikkuessa Maasta poispäin tai sitä kohti. Mittaamalla tähden valon pieniä muutoksia tähtitieteilijät pystyvät NIRPSin avulla ...

20. toukokuuta 2022: ESO:n Chilessä sijaitsevat observatoriot avaavat jälleen ovensa yleisölle kahden vuoden pandemiaan liittyvän sulkuajan jälkeen. 28. toukokuuta alkaen vierailijat voivat tehdä ilmaisia kierroksia Paranalin ja La Sillan toimipisteillä. ”Toivottavasti saamme taas hämmästyttää ihmisiä ESO:n vaikuttavilla teleskoopeilla, jotka sijaitsevat Atacaman aavikon uskomattomissa maisemissa”, ESO:n edustaja Chilessä Luis Chavarría, sanoi. ”Toimipisteiden avautuminen yleisölle on pieni, mutta merkittävä askel ESO:lle”. Kierrokset ESO:n toimipisteillä ovat ainutlaatuinen mahdollisuus kenelle tahansa kokea, millaista tähtitieteen tutkimuksen eturintamassa oleminen on. Vierailijat voivat tutustua ESO:n teleskooppeihin, kuulla niiden tekniikkasta ja jopa nähdä, mistä tähtitieteilijät ja insinöörit löytävät kaivatun autiomaan keitaan. Yleisiä kierroksia järjestetään joka lauantai klo 10.00 ja 14.00 espanjaksi ja englanniksi. Jokaisella kierroksella voi olla maksimissaan 40 ihmistä, sekä Paranalissa, että La Sillassa. ESO mukautuu vähitellen paikallisiin COVID-19 ohjeisiin tavoitteenaan mahdollistaa ennemmän paikkoja kierroksille. Vierailijoiden on ilmoittauduttava La Sillalle ja Paranalille etukäteen verkkolomakkeilla. Vierailijoiden tulee täyttää COVID-19-terveysilmoituslomake 24—48 tuntia ennen vierailua. Lisäksi heidän on noudatettava uutta COVID-19-protokollaa ja ohjeita, ...

4. toukokuuta 2022: Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell Fontelles vieraili tänään ESO:n Paranalin observatoriossa. Borrell on Euroopan unionin ulkoisen toiminnan koordinoinnista vastaavan komission varapuheenjohtaja, jonka toimintaan kuuluu EU:n suhteiden lujittaminen muiden maiden kanssa ympäri maailmaa. Vierailunsa aikana Josep Borrell tapasi ESO:n Chilen edustajan Luis Chavarrían, ESO:n aluesuhteista vastaavan Bárbara Nuñezin ja Paranalin observatorion huolto-, tuki- ja insinööriosaston johtajan Maxime Boccasin. Borrellin mukana oli EU:n Chilen-suurlähettiläs León de la Torre ja EU:n komitea. Hänen Chilen-vierailunsa tarkoituksena on tukea Chilen ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden taloudellista ja tieteellistä yhteistyötä. ESO on yksi tämän yhteistyön esimerkeistä. Esimerkiksi observatorio ja Chile allekirjoittivat sopimuksen tieteellisestä ja teknologisesta yhteistyöstä ESO:n Extremely Large Telescope, eli ELT-teleskoopin rakentamiseksi ja operoimiseksi. ELT on suurin koskaan rakennettu optinen teleskooppi. ESO:n Paranalin observatorio sijaitsee syrjäisessä Atacaman autiomaassa Chilessä. Se sijaitsee 1200 km pääkaupungistaan Santiagosta pohjoiseen ja on 2635 metriä merenpinnan yläpuolella. Se on yksi maailman pimeimmistä paikoista. Siellä on useita teleskooppeja, ...

28. huhtikuuta 2022: Euroopan eteläinen observatorio (European Southern Observatory, ESO) ja 'Event Horizon'-kaukoputki (EHT) projekti pitävät yhteisen lehdistökonferenssin EHTn uusista Linnunrataa koskevista tuloksista. Milloin: 12. toukokuuta klo 15:00 CEST-aikaa Missä: Eridanus Auditoriumissa, ESO:n päämajassa, Garching bei München, Saksassa ja verkossa Mitä: Lehdistökonferenssi EHT:n mullistavista Linnunrataa koskevista tuloksista Ohjelma: ESO:n pääjohtaja aloittaa tilaisuuden. EHT-projektijohtaja Huib Jan van Langevelde ja EHT-yhteistyöverkoston puheenjohtaja (EHT Collaboration Board Founding Chair) Anton Zensus saavat puheenvuoron. EHT-tutkijoiden paneeli kertoo tuloksesta ja vastaa kysymyksiin. Tämä paneeli koostuu seuraavista henkilöistä: Thomas Krichbaum, Max Planck Institute for Radio Astronomy, Saksa Sara Issaoun, Center for Astrophysics | Harvard & Smithsonian, US ja Radboudin yliopisto, Alankomaat José Gómez, Instituto de Astrofísica de Andalucía (CSIC), Espanja Christian Fromm, Würzburgin yliopisto, Saksa Mariafelicia de Laurentis, University of Naples “Federico II” ja National Institute for Nuclear Physics (INFN), Italia RSVP: Kutsu on osoitettu median edustajille. Osallistuakseen konferenssiin tiedotusvälineiden jäsenten on ilmoittauduttava täyttämällä verkkolomake ennen 9. toukokuuta 23:59 CEST-aikaa. ...

11. maaliskuuta 2022: Ukrainan sodan vuoksi ESO julkistaa tiedekollegoidemme ja heidän perheidensä tukemiseksi erityisen tutkijavierailijaohjelman, jossa tutkijat voivat vierailla jossain ESO:n toimipisteessä (Garching, Saksa tai Vitacura, Chile) tieteellisiä tai teknisiä hankkeita varten. Apurahoja myönnetään näiden tieteellisten vierailujen tueksi, sekä matka- ja majoituspalvelut katetaan hankkeen koko keston ajan. Lisätietoja löytyy ESO:n tiedesivuilta. ESO:n kaikki jäsenvaltiot ovat tuominneet Venäjän johdon määräämän sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan, joka loukkaa räikeästi kaikkein tärkeimpiä ihmisoikeuksia ja on täysin ristiriidassa ESO:n arvojen kanssa. ESO:lla ei ole eikä nykyisissä olosuhteissa tule olemaan virallisia suhteita Venäjän ja Valko-Venäjän instituutteihin tai yrityksiin.

24. helmikuuta 2022: Viime vuosi osoittautui tutkimuksen osalta ennätysvuodeksi, jonka aikana julkaistiin ennätysmäärä julkaisuja, joissa käytettiin ESO:n observatorioilla tehtyjä havaintoja. ESO:n kirjasto- ja tietokeskuksen tuore raportti osoittaa, että pelkästään vuonna 2021 julkaistiin yli 1100 ESO:n dataa hyödyntävää tieteellistä artikkelia. Tämä on ennätysvuosi ESO:n teleskooppidatoja käyttävien julkaisujen osalta. Merkittävin osuus julkaisujen datasta on peräisin ESO:n Very Large Telescope, eli VLT-kaukoputkelta ja VLT-interferometriltä (VLTI), jotka tuottivat tietoja yli 600 tutkimukseen. Yksi tuotteliaimmista VLT-instrumenteista on edelleen Multi Unit Spectroscopic Explorer (MUSE), joka on kerännyt tietoja yli 160:een vuoden 2021 artikkeliin. VLTI:n GRAVITY-instrumentin dataa käyttävien artikkelien määrä on tänä vuonna kasvanut jyrkästi. Näillä teleskoopeilla tehtyjen havaintojen kohokohtiin kuuluvat MUSE:n avulla tehty löytö lähimmästä musta aukko parista ja tutkimus Betelgeusen suuren himmenemisen syistä, jotka tehtiin GRAVITY:n sekä VLT:n SPHERE-instrumentin havainnoilla. ESO:n Pohjois-Chilessä sijaitsevan Paranalin observatorion, Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy, eli VISTA-teleskoopin ja VLT Survey Telescope eli VST-teleskoopin (VLT Survey Telescope) havainnot johtivat lähes 190:een julkaistuun ...

11. helmikuuta 2022: Tänään vietetään Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälistä tieteen parissa työskentelevien naisten ja tyttöjen päivää. Päivän tarkoituksena on edistää naisten ja tyttöjen yhtäläisiä mahdollisuuksia tieteen tekemiselle, sekä muistuttaa meitä siitä, että heillä on tiede- ja teknologiayhteisöissämme erittäin tärkeä rooli. Heidän osallistumistaan näihin tehtäviin olisi edistettävä. ESO on ottanut tärkeitä askeleita sukupuolten väisen tasa-arvon ja osallisuuden edistämiseksi myös kuluneen vuoden aikana. ESO järjestää viikon aikana erilaisia toimintoja tämän päivän kunniaksi. Lokakuussa 2021 osana ESO:n ja YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin välistä sopimusta, joka allekirjoitettiin 2020, ESO aloitti toimintansa 'toisen mahdollisuuden ohjelmassa' (Tu Oportunidad) Chilessä. UN Womenin kanssa yhteistyössä ESO aloitti seitsemän Chile-taustaisen naisen kouluttamisen keskeisiin tähtitieteessä tarvittaviin teknisiin taitoihin, kuten suurten teleskooppien peilien pinnoitukseen. Näiden taitojen avulla he voivat lisätä työmahdollisuuksiaan ja pystyvät työskentelemään tähtitieteen huippuobservatorioissa. Tämän lisäksi useat kollegat ESO:sta Chilestä ovat liittyneet LIQCAU-mentorointiohjelmaan, jota Antofagastan yliopistot vetävät. Ohjelmassa pyritään lisäämään naisten osallistumista tieteeseen, tekniikkaan, teknologiaan ja matematiikkaan (STEM).. ESO etsii jatkuvasti uusia tapoja, ...

10. helmikuuta 2022: ESO ja Australia allekirjoittivat 9. helmikuuta muutossäädöksen koskien strategisen kumppanuutensa laajentamista. Laajennetun sopimuksen nojalla Australia liittyy ESO:n teknologiakehitysohjelmaan, mikä tarkoittaa, että australialaiset yritykset ja laitokset voivat yhdessä ESO:n kanssa kehittää maapäälisten teleskooppien tulevaisuuden teknologioita. Australia on ollut ESO:n strateginen kumppani vuodesta 2017. Kumppanuus on mahdollistanut australialaisille tähtitieteilijöille ja teollisuudelle pääsyn ESO:n huipputekniseen tutkimusinfrastruktuuriin La Sillan ja Paranalin observatorioissa, joissa esim. ESO:n Very Large Telescope ja ESO:n 3,6 metrin teleskooppi [1] sijaitsevat. Australialla on myös mahdollisuus tehdä yhteistyötä ESO:n jäsenvaltioiden kanssa observatorioiden instrumenttien kehittämisessä. Tänään allekirjoitettu muutossäädös vahvistaa kumppanuutta entisestään antamalla Australialle mahdollisuuden osallistua ESO:n teknologian kehittämisohjelmaan. Vuonna 2014 aloitettu ohjelma tuo ESO:n insinöörit ja teollisuuden yhteen kehittämään maanpäälisen tähtitieteen tulevaa teknologiaa kuten muotoaan muuttavia peilejä, detektoreita tai lasereita. ESO:n teknologioita kehitetään pääasiassa ulkopuolisen teollisuuden, yliopistojen ja instituuttien kanssa eri puolilla eurooppaa, mitä nyt laajennetaan Australiaan. ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons ja Australian tiede- ja teknologiaministeri Melissa Price allekirjoittivat muutosehdotuksen verkossa järjestetyssä ...

7. helmikuuta 2022: Kansainvälinen yhteistyöverkosto, missä ESO on mukana, on toimittanut uuden asiakirjan Yhdistyneiden kansakuntien ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä valvovalle komitealle (COPUOS). Asiakirjan avulla pyritään edistämään Maan pimeän ja rauhallisen taivaan (Earth’s dark and quiet skies) suojelua. Asiakirja hyväksyttiin tänään keskusteltavaksi COPUOSin tieteellisen ja teknisen alakomitean istuntoon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun aihe on virallisesti Yhdistyneiden kansakuntien asialistalla. Dokumentti, jonka Chile, Espanja ja Slovakia ovat hyväksyneet, kannustaa kansainvälistä yhteisöä suojelemaan tähtitieteen havaintomahdollisuuksia häiritseviltä ja haitallisilta keinotekoisilta häiriöiltä maailmanlaajuisesti. Onnekkaalle tarkkailijalle yötaivas esittäytyy upeana ja runsaana tähtien kudoksena, mutta viime vuosikymmeninä näkymä on heikentynyt maanpäällisen valosaasteen seurauksena. Nyt on syntymässä vielä uusi uhka, kun suuri määrä satelliitteja viedään matalille maapallon kiertoradoille. Tulevan vuosikymmenen aikana kiertoradoille voidaan sijoittaa jopa 100000 satelliittia. Vaikka nämä satelliitit ovat tärkeitä globaaleille viestintäverkoille, ne voivat häiritä tähtitiedettä niiden suuren määrän ja kirkkauden vuoksi, sekä niiden kaikki alueet kattavan radiosäteilyn vuoksi. Ne voivat erityisesti vaikuttaa sellaisiin mittauksiin, jotka vaativat hämärän aikana tehtäviä ...

12. marraskuuta 2021: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) yhtenä maailman johtavista tähtitieteen järjestöistä on täysin sitoutunut torjumaan ilmastonmuutosta vähentämällä toimintansa ympäristövaikutuksia. ESO:n johtoryhmä on nyt hyväksynyt uudet toimenpiteet organisaation hiilijalanjäljen asteittaiseksi pienentämiseksi tulevina vuosina. Toimenpiteiden taustalla ovat Yhdistyneiden Kansakuntien suuntaviivat, ja ne perustuvat toimiin, jotka ESO on jo aiemmin hyväksynyt. ESO:n toimintaan kuuluu tehokkaiden maanpäällisten observatorioiden suunnittelua, rakentamista ja käyttöä, sekä se tarjoaa tähtitieteilijöiden käyttöön maailmanlaajuisesti parhaita välineitä tutkimuskäyttöön ja uusien löytöjen tekemiseksi. Tämä työ on perustana korvaamattomalle tieteelliselle ja teknologiselle kehitykselle ja muihin yhteiskunnallisiin hyötyihin, mutta toiminnan taustalla on väistämättä erilaisia resurssi-, energiatarpeita, sekä ympäristövaikutuksia. Suurimpien päästöjen osalta vuonna 2019 tehdyssä hiilikartoituksessa ESO:n vuoden 2018 hiilijalanjäljen arvioitiin olevan noin 28 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa (tCO2e/v)[1] energiankulutuksen, hankintojen (mukaan lukien huoltotoimenpiteet ja laitteet) sekä ihmisten ja tavaroiden kuljettamisen. Matkalla kohti kestää kehitystä ESO on nyt sitoutunut uusiin toimenpiteisiin, joiden avulla huomioidaan erilaisia ympäristökysymyksiä, kuten energian ja veden säästämistä, jätteiden vähentämistä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Toimenpiteisiin kuuluvat: ...

29. lokakuuta 2021: Kaksikymmentä vuotta sitten ESO:n Chilessä sijaitsevan Paranalin observatorion Very Large Telescope eli VLT:n kahden 8,2-metrisen yksikköteleskoopin keräämä valo yhdistettiin ensimmäistä kertaa. Tapahtuma oli historiallinen hetki, jolloin nämä kaukoputket toimivat ensimmäistä kertaa todellisena interferometrinä, mikä merkitsi tähtitieteen uuden aikakauden alkua. Kun kahden UT:n valonsäteet yhdistettiin yöllä 29. lokakuuta 2001, VLTI ei ainoastaan aloittanut loistavaa toimintaansa, vaan se teki myös ensimmäiset tieteelliset tuloksensa. Se mittasi eteläisen tähtitaivaan tähden Achernarin koon, jonka todettiin olevan noin kymmenen kertaa Aurinkoamme suurempi. Tätä seurasi vielä kolme yötä tieteellisiä havaintoja, joiden aikana VLTI esitteli hienoa potentiaaliaan ja mittasi kymmenen tähteä lisää. Aivan erityisesti se teki ensimmäisen interferometrisen havainnon kiehtovasta Eta Carinaesta. VLTI:n konsepti oli osoitettu jo joitakin kuukausia aiemmin toimivaksi 17. maaliskuuta 2001. Sinä yönä toisesta tähdestä, kirkkaasta Siriuksesta, tuleva valo kerättiin kahdella pienellä teleskoopilla (nimeltään siderostaatit) ja yhdistettiin. Nämä rakennettiin erityisesti varhaisia VLTI:n testivaiheita varten. Siderostaattien ja myöhemmin UT:eiden keräämän valon yhdistäminen oli vasta interferometrin toiminnan ...

6. lokakuuta 2021: ESO:n tulevan Erittäin suuren teleskoopin (ELT) M4-peili on suurin koskaan rakennettu muotoaan muuttava peili. Se on saavuttanut kehityksessään tärkeän virstanpylvään, nyt kun kaikki kuusi peilin muodostavaa terälehden muotoista peilisegmenttiä ovat nyt valmistuneet. M4 on teleskoopin valonkulussa neljäs peili, joka voi muuttaa muotoaan nopeasti ja hyvin tarkasti. Se on keskeinen osa ELT:n adaptiivisen optiikan järjestelmää. Ilmakehä vääristää kaukaisista avaruuden kohteista tulevaa valoa, mikä aiheuttaa epätarkkoja kuvia. Näiden vääristymien korjaamiseksi ELT käyttää kehittyneitä adaptiivisen optiikan laitteistoja ja ohjelmistoja, joista osa on kehitetty erityisesti tätä kaukoputkea varten. Tähän kuuluvat tehokkaat laserit, jotka luovat keinotekoisia referenssitähtiä, kun kiinnostavan kohteen lähellä ei ole tarpeeksi kirkkaita tähtiä. Näiden keinotähtien avulla ilmakehän vääristymät voidaan mitata, joita tarkkaillaan nopeilla ja tarkoilla vääristymiä mittaavilla tunnistuskameroilla. Mittaukset välitetään sitten erittäin nopeille reaaliajassa laskeville tietokoneille, jotka laskevat tarvittavat M4:n muotokorjaukset. M4-osien valmistumisen lisäksi myös nämä järjestelmät ovat äskettäin saavuttaneet keskeisiä keheityksen virstanpylväitä. Adaptiivisen optiikan järjestelmänsä ansiosta ESO:n ELT tulee ottamaan tarkempia ...

1. lokakuuta 2021: Kymmenen vuotta sitten Atacama Large millimetre/Submillimetre Array (ALMA) avattiin virallisesti tähtitieteilijöille. ALMA on kansainvälinen observatorio, jossa ESO on mukana yhteistyökumppanina. Tapahtumaa juhlistettiin 3.10.2011 ensimmäisellä julkaistulla kuvalla toisiinsa törmäävistä Antennigalakseista, joka esitteli ALMAn havaintopotentiaalia ja oli alkuna tähtitieteen menestyksekkääseen vuosikymmeneen. Kun Chajnantorin tasangolla Pohjois-Chilessä 5000 metrin korkeudessa sijaitseva ALMA aloitti toimintansa ensimmäisen kerran tieteellisiä havaintoja varten, se toimi vain kolmanneksella 66 liikuteltavasta antennistaan. ALMA sai kuitenkin yli 900 havaintoaikahakemusta, joista noin 100 valittiin. Tämä osoitti, kuinka innoissaan tiedeyhteisö oli tästä uudesta havaintolaitteesta. Viime vuosikymmenen aikana ALMAn kysyntä on edelleen ollut suurta tähtitieteilijöiden joukossa ympäri maailmaa. Havaintoaikahakemusten määrä ylittää yhä paljon käytettävissä olevan ajan, ja monia mielenkiintoisia ja uusia hankkeita ehdotetaan vuosittain. ALMA-antennit levittäytyvät jopa 16 kilometrin etäisyyksille toisistaan, ja ne toimivat yhdessä yhtenä havaintolaitteena, joka havaitsee universumia millimetrin ja alimillimetrin sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksilla. Nämä aallonpituudet ovat likimäärin tuhat kertaa pitempiä kuin näkyvän valon aallonpituudet. Näitä pitkiä aallonpituuksia lähettävät jotkin avaruudessa olevat ...

8. syyskuuta 2021: Atacama Large millimetre/submillimetre Array eli ALMA havaintolaitteeseen asennetut uudet vastaanottimet ovat aloittaneet toimintansa. ESO on on ALMA:n yhteistyökumppani. Band 1 vastaanottimet keräävät radioaaltoja 6-8,5 mm aallonpituuksilla, joka on ALMA:n havaintoaallonpituuksien uusi ennätys. Uuden vastaanottimen avulla tähtitieteilijät voivat tarkkailla varhaista, kaukaista maailmankaikkeutta ja tutkia, miten planeetat muodostuivat paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Jotta kaukaisista kosmisista kohteista tulevaa säteilyä pystytään vastaanottamaan laajalla aallonpituuskaistalla, niin Chilessä Chajnantorin tasangolla sijaitsevat ALMA:n 66 antennia on varustettu tarkasti viritetyillä vastaanottimilla. Jokainen vastaanotintyyppi on herkkä tietyllä sähkömagneettisen spektrin alueella tai tietyille aallonpituuksille. Vielä vähän aikaa sitten suunnitelluista kymmenestä vastaanottimesta kahdeksan oli antenneihin asennettuna, jotka kattoivat havaintoikkunan 0,3-3,6 mm (kaistat 10-3) alueella. Band 1 vastaanottimien ansiosta ALMA kykenee tekemään havaintoja vielä pidemmillä valon aallonpituuksilla, joka avaa uuden havaintoikkunan maailmankaikkeuteen. Tutkijat toivovat pystyvänsä tutkimaan maailmankaikkeuden uudelleenionisaatioaikana esiintynyttä kaasua eli sitä aikakautta, jolloin ensimmäiset tähdet ja galaksit muodostuivat. Koska se pystyy havaitsemaan suurempia pölyhiukkasia kuin muilla ALMA-kaistoilla, band 1 sopii hyvin ...

31. elokuuta 2021: ESO:n teknologiaan perustuva kokeellinen tehokas laser selviytyi viime kuussa keskeisestä testistä, joka tehtiin Allgäuer Volkssternwarte Ottobeuren -observatoriossa Saksassa. Teollisuuden kanssa yhteistyössä kehitetyllä adaptiivisen optiikan laserilla on merkittäviä uusia ominaisuuksia nykyisiin järjestelmiin verrattuna. Se tulee olemaan osa CaNaPy Laser Guide Star Adaptive Optics -järjestelmää, joka asennetaan Euroopan avaruusjärjestön (ESA) optiselle maa-asemalle Teneriffalle Espanjaan osana ESO:n ja ESA:n tutkimus- ja kehitysyhteistyötä. Lähes kolme kertaa nykyisiä lasereita suurempi teho mahdollistaa myös laser-satelliittiviestinnän kehityksen sekä tuo merkittäviä parannuksia maanpäälisillä kaukoputkilla otettujen tähtitieteellisten kuvien tarkkuuteen. Tähtitieteen adaptiivisella optiikalla tarkoitetaan maanpäälisissä teleskoopeissa olevia järjestelmiä, jotka korjaavat Maan ilmakehän turbulenssin aiheuttamia kuvavääristymiä. Turbulenssi aiheuttaa maan pinnalta nähtynä tähtien ”tuikkimisen”. Kuvavääristymien poistamiseksi nämä järjestelmät vaativat tutkimuskohteen lähellä olevan kirkkaan referenssitähden. Koska näitä tähtiä ei aina ole sopivasti kohteiden lähellä, tähtitieteilijät käyttävät lasereita, jotka virittävät 90 kilometrin korkeudessa maapallon ilmakehässä olevia natriumatomeja. Näin tutkimusalueen lähelle saadaan luotua keinotekoisia tähtiä, joiden avulla ilmakehän turbulenssia voidaan kartoittaa ja korjata. Uusi kokeellinen ...

6. heinäkuuta 2021: Spektrometri nimeltään CONCERTO on hieno uusi instrumentti, ja se on onnistunut tekemään ensimmäiset havaintonsa. Se on ottanut testikuvat Kissantassunumusta ja Rapusumusta. ESO:n operoimaan Atacama Pathfinder Experiment (APEX) -havaintolaitteeseen asennettu laite auttaa tähtitieteilijöitä tutkimaan salaperäistä, muinaista kosmista aikakautta, jonka aikana ensimmäiset tähdet syttyivät. CONCERTO on lyhenne sanoista 'CarbON CII line in post-rEionisation and ReionisaTiOn epoch', ja se päätavoitteena on tutkia ensimmäisen sukupolven tähtiä. Tätä varten se havaitsee avaruuden kohteita, jotka muodostuivat 600-1,2 miljardin vuoden kuluessa alkuräjähdyksen jälkeen. Tämä aikakausi, joka tunnetaan kosmisena uudelleenionisaation aikakautena, on huonosti ymmärretty, mutta hyvin merkittävä kosmologian historiassa. Aikakausi merkitsee siirtymäaikaa ”pimeän ajan” (hyvin hämärä aika maailmankaikkeudessa, jolloin tähtiä ei vielä ollut muodostunut) ja näkemiemme kaukausimpien galaksien ajan välillä. CONCERTO kartoittaa myös kaukaisia galaksijoukkoja ja Linnunradassamme olevia tähtiä muodostavia alueita. CONCERTO havaitsee taivasta infrapuna- ja radioaaltojen välisillä taajuuksilla ja se havaitsee ionisoituneiden hiiliatomien lähettämää säteilyä. Se on yksi varhaisten kosmisten aikojen arvokkaimmista tähtien muodostumisen merkeistä. ”Uudelleenionisaation ajan ...

1. heinäkuuta 2021: ESO:n vuosikertomus 2020 on nyt saatavilla. Se esittelee yhteenvedon ESO:n monista vuoden aikana tehdyistä toiminnoista. Raportti pitää sisällään: COVID-19 pandemian vaikutus ESO:n toimintaan mukaanlukien turvatoimet ja sen vaikutus henkilökuntaan; Observatorioiden alasajo ”Safe State”-tilaan maaliskuussa ja syyskuussa alkanut toimintojen aloitus, joiden avulla Paranalin, APEXin ja La Sillan tiedetoiminnot pystyttiin aloittamaan uudelleen; Työn kuvaus, jota jatkettiin laboratorioissa tiukkojen turvallisuustoimenpiteiden mukaisesti mahdollistaen hankkeiden edistymisen sekä suunnittelun, ja ohjelmistokehityksen, datan keräämisen ja muut hankkeisiin liittyvät projektit; Erittäin suuren kaukoputken kehityksen edistyminen, Paranalin instrumentointiohjelman ja ALMA-kehityshankkeiden eteneminen sekä ESO:ssa että teollisuudessa; ESO:n keräämän datan tieteellinen hyödyntäminen oli edelleen runsasta vuoden aikana. Saatujen tulosten kohokohtana oli yleisen suhteellisuusteorian ennusteiden vahvistus koskien galaksimme keskipisteessä olevan supermassiivisen mustan aukon ympärillä olevan S2 tähden kiertoradan prekessiota. Tähän liittyen vuoden 2020 Nobelin fysiikan palkinto myönnettiin tämän mustan aukon löytämisestä Reinhard Genzelille (joka on työskennellyt ESO:n kanssa aiheen ympärillä jo yli 30 vuotta) ja Andrea Ghezelle (työstä, jossa W. M. Keckin ...

11. kesäkuuta 2021: ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) rakennustöiden jatkamista valmistellaan parhaillaan Chilessä Cerro Armazonessa, sillä COVID-19-pandemia pakotti toimintojen sulkemisen vuoden 2020 puolivälissä. ELT:n osia koskeva valmistus- ja suunnittelutyö Euroopassa on kuitenkin edennyt tasaisesti. Tämän monimutkaisen ja kunnianhimoisen, modernin tähtitieteen mullistavan hankkeen kehitystä onkin seurattu tarkasti kuluneen vuoden aikana. ESO:n ELT:n odotetaan aloittavan ensimmäiset tieteelliset havainnot syyskuussa 2027, joka on noin puoli vuotta ”kaukoputken teknisen ensivalon” jälkeen. Kupolista ja päärakenteiden rakentamisesta vastaava italialainen ACE (Cimolai, Ataldi) on viime viikkojen aikana aloittanut valmistelut ESO:n ELT-toimintojen aloittamiseksi Chilen Atacaman autiomaassa maan viranomaisten asettamien terveys- ja turvallisuusrajoitusten mukaisesti. Näiden tärkeiden toimintojen aloittaminen Chilessä on mahdollistanut maailmanlaajuisen pandemian aiheuttaman vaikutuksen arvoinnin ELT-aikatauluun. Suurin osa hanketyöstä eri puolilla Eurooppaa jatkui haitallisesta ja muuttuvasta pandemiatilanteesta huolimatta vuoden 2020 alusta lähtien, mutta kaukoputken rakennusaikataulu on toistaiseksi kärsinyt noin puolentoista vuoden viiveestä. Valmistuttuaan ESO:n ELT on maailman suurin optinen kaukoputki, joka kerää enemmän valoa kuin kaikki nykyiset 8—10 metrin kokoluokan teleskoopit ...

1. kesäkuuta 2021: ESO allekirjoitti tänään sopimuksen kansainvälisen konsortion kanssa MAVISin rakentamisesta ja operoinnista. Se on ainutlaatuinen havaintoväline, joka asennetaan ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputkeen. MAVIS tuottaa jopa kolme kertaa terävämpiä kuvia kuin Hubble-avaruusteleskooppi. MAVIS tulee pureutumaan useisiin eri tutkimuskysymyksiin, esimerkiksi siihen, miten ensimmäiset tähdet muodostuivat 13 miljardia vuotta sitten, tai miten aurinkokunnan planeetoilla ja kuissa säätilat muuttuvat. ”MAVIS on tehokas havaintolaite, joka palvelee hyvin suurta määrää keskeisiä tiedehankkeita”, François Rigaut, Australian kansallisen yliopiston professori, joka johtaa MAVIS-konsortiota, kertoi. ”Tämä käsitttää havaintoja omasta aurinkokunnastamme sekä muiden tähtien ympärillä olevista planeetoista, tähtien muodostumisen fysiikasta kattaen Linnunradan ja jatkuen aina maailmankaikkeuden ensimmäisiin tähtijoukkoihin”. MAVIS on lyhenne sanoista Multi-conjugate-adaptive-optics-Assisted Visible Imager and Spectrograph. Se tulee tuottamaan nykyään toimivia avaruusteleskooppeja terävämpiä kuvia poistamalla maapallon ilmakehässä olevan turbulenssin aiheuttaman kuvan epätarkkuuden. Tätä varten instrumentti hyödyntää täysin VLT:n hienostunutta adaptiivisen optiikan yksikköä, jossa on tehokkaat laserohjaintähdet ja mukautuva peili, jonka muoto voi muuttua satoja kertoja sekunnissa korjaten ilmakehän ...