Ilmoitukset

19. joulukuuta 2022: Neljäkymmentäkahdeksan päivää kyberhyökkäyksen vuoksi tehdyn havaintojen keskeyttämisen jälkeen Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) tarkkailee taas taivasta. Tietokonehenkilökunta on tehnyt ahkerasti töitä nostaakseen observatorion tietokonejärjestelmän palvelimet ja palvelut pystyyn. Tämä on toipumisprosessin keskeinen vaihe. ALMA joutui 29. lokakuuta verkkohyökkäyksen kohteeksi. Tietotekniikkahenkilöstö ryhtyi välittömiin vastatoimiin välttääkseen tieteellisen tiedon ja tietoteknisen infrastruktuurin menetykset ja vahingot. Hyökkäys koski useita kriittisiä toiminnallisia palvelimia ja tietokoneita. "Haasteena oli palauttaa kaikki viestintä- ja tietokonejärjestelmät mahdollisimman nopeasti. Laadimme aggressiivisen suunnitelman, joka vaati koordinointia ALMA-kumppaneiden kanssa maailmanlaajuisesti", ALMAn laskentaosaston päällikkö Jorge Ibsen kertoi. "Kiitos kuuluu kaikkille aktiivisesta osallistumisesta yhteistyöhön, erityisesti tietojenkäsittely-, insinööri- ja tiedetoimintahenkilöstölle, sekä ESO:n, NAOJ:n ja NRAO:n kyberturvallisuusasiantuntijoille. Onnistuimme seuraamaan tilannetta suunnitellusti". Lähiviikkoina keskitytään testi-infrastruktuurin ja -järjestelmien, ALMA-verkkosivuston ja muiden vastaavien palveluiden palauttamiseen, mikä mahdollistaa kaikkien ennen kyberhyökkäystä olemassa olevien toimintojen hyödyntämisen. ALMA:n johtaja Sean Dougherty juhlii tätä sanomalla: "On mahtavaa olla jälleen tekemässä tiedehavaintoja! On ollut valtava haaste rakentaa järjestelmämme uudelleen, jotta voimme palata turvallisesti havaintoihin. ...

25. marraskuuta 2022: Lähde mukaan 2. joulukuuta klo 19.00 CET virtuaalikierrokselle eri toimipisteisiimme. Pääset näkemään, mitä Chilessä maailman kaukaisimmilla paikoilla sijaitsevilla observatorioilla tehdään. Koe, mitä keskellä Atacaman autiomaata sijaitsevien kaukoputkien käyttäminen edellyttää ja mitä tähtitieteilijät siellä tutkivat. Tule mukaan Saksassa sijaitsevaan ESO:n päämajan kokoomahalliin ja paljon muuhunkin. Tapahtuma lähetetään englanniksi ESO:n YouTube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Tapahtuma kestää tunnin, ja sen lopussa on kyselytunti. Kierroksen aikana tiimimme vastaa myös sosiaalisen median kautta tähtitiedekysymyksiin. Saksan Garchingissa Münchenin lähellä sijaitsevassa ESO Supernova planetaario & vierailijakeskuksessa järjestetään samana päivänä ilmainen yleisötilaisuus, jossa virtuaalinen kierros striimataan livenä. Tilaisuudessa ESO:n tähtitieteilijät ja insinöörit ovat mukana ja osallistuvat näyttelyyn vierailijoiden kanssa, sekä vastaavat heidän kysymyksiinsä. Varaa paikkasi ilmaiseksi täältä. Tämä virtuaalinen kierros on osa kampanjaa, jolla juhlitaan ESO:n 60-vuotispäivää. Mottona on "Jalat maassa, silmät taivaalla" ("Feet on the ground, eyes on the sky”) ja sen puitteissa olemme järjestäneet useita eri aktiviteetteja, jotka keskittyvät siihen, miten tähtitieteen kansainvälisen yhteistyön menestystarina jatkuu. Kampanjaan ...

23. marraskuuta 2022: ESO:n uusin tieteellinen instrumentti 'Enhanced Resolution Imager and Spectrograph', eli ERIS on onnistuneesti tehnyt ensimmäiset testihavainnot. Yhdessä näistä on paljastettu galaksi NGC1097:n sisäalue lumoavan yksityiskohtaisesti. Pohjois-Chilen Cerro Paranalissa sijaitsevaan ESO:n VLT-kaukoputkeen (Very Large Telescope) asennettu infrapuna-instrumentti näkee aikaisempaa tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin johtaen aurinkokunnasta, eksoplaneetoista ja galakseista tehtäviä havaintoja. ERIS:n tarkoituksena on ottaa tähän mennessä tarkimmat 8,2 metrin teleskoopilla otetut kuvat. ERIS:n [1] monipuolisuus sopii monille tähtitieteen tutkimuksen aloille. Tarkuus saavutetaan käyttämällä adaptiivista optiikkaa. Tässä menetelmässä Maan ilmakehän aiheuttamia kuvaa sumentavia vaikutuksia korjataan reaaliajassa. ERIS tulee olemaan toiminnassa vähintään kymmenen vuoden ajan, ja sen odotetaan vaikuttavan merkittävästi lukemattomiin tähtitieteen osa-alueisiin aina kaukaisista galakseista ja mustista aukoista eksoplaneettoihin, ja oman aurinkokuntamme kääpiöplaneettoihin. "Odotamme, että ERIS täyttää tärkeimmät tieteelliset tavoitteensa", ERIS:n ESO:n projektitutkija Harald Kuntschner sanoi, "mutta sen monipuolisuuden vuoksi sitä käytetään myös moniin muihin tieteellisiin tarkoituksiin, mikä toivottavasti johtaa uusiin ja odottamattomiin löytöihin". ERIS:n kanssa tehdyt ensimmäiset testihavainnot tehtiin tämän vuoden helmikuussa, ...

2. marraskuuta 2022: Päivitys (18. marraskuuta 2022) Paikalliset viranomaiset tutkivat tapahtumaa. Tietojenkäsittelyryhmä eristi nopeasti antenni- ja korrelaattori-järjestelmät (Antennas and Correlator systems) sekä tiedearkistojen tietojärjestelmät. Hyökkäys kuitenkin vaikutti viestintään ja muihin operatiivisiin toimintoihin, mikä pakotti ALMA:n lopettamaan kaikki havainnot. Sen jälkeen sähköpostiviestintä ja uudet toimintaympäristöt on palautettu turvallisesti, jotta henkilökunta voi jatkaa säännöllistä työtään. Kriisinhallintaryhmä on tehnyt suunnitelman toimintojen täydelliseksi palauttamiseksi yhteistyössä ESO:n/NAOJ:n/NRAO:n kyberturvallisuusviranomaisten kanssa. Tärkein tehtävämme on tehdä kovasti töitä havaintojen käynnistämiseksi ennen vuoden loppua. Viime lauantaina 29. lokakuuta kello 6:14 (GMT-3) Chilen ALMA-observatorion tietokonejärjestelmät joutuivat kyberhyökkäyksen kohteeksi, joka pakotti keskeyttämään tähtitieteelliset havainnot ja julkisen verkkosivuston. Observatorion sähköpostipalveluja on rajoitettu. Uhka on saatu hallintaan, ja asiantuntijamme tekevät kovasti töitä palauttaakseen vaikutuspiiriin kuuluvat järjestelmät. Hyökkäys ei vaarantanut ALMA-antenneja eikä mitään tieteellistä tietoa. Episodin luonteen vuoksi ei ole vielä mahdollista arvioida milloin säännöllinen toiminta saadaan palautettua. Olemme kiitollisia tuesta ALMA-kumppanuudelle ja ymmärryksestä, sekä pyydämme anteeksi tilanteesta mahdollisesti aiheutuvia haittoja.

26. lokakuuta 2022: Leidenin yliopisto on hiljattain ilmoittanut, että yliopiston valituskomitea (Complaints Committee ) on todennut yliopiston professorin kohdistaneen kollegoihinsa pelottavaa ja tuomittavaa käyttäytymistä häirintää sisältäen. Mediatietojen mukaan professori on Tim de Zeeuw, joka oli ESO:n pääjohtajana vuosina 2007—2017. Asia on vahvistettu Physics Worldille hänen puolestaan toimivan asianajajan lausunnon kautta. Ensinnäkin ja mikä tärkeintä, ilmaisemme syvän tukemme ja myötätunnon kaikille häirinnän uhreille. ESO vastustaa jyrkästi kaikenlaista häirintää, kiusaamista ja muuta epähyväksyttävää käytöstä. Olemme ESO:ssa sitoutuneet luomaan turvallisen ja ammattimaisen työympäristön, jossa kaikkia kohdellaan kohteliaasti, kunnioittavasti ja toisiimme luottaen, sekä jossa arvostetaan monimuotoisuutta ja inkluusiota. Tätä varten meillä on käytössä kunnioittavan työpaikan periaate, joka koskee kaikkia ESO:ssa työskenteleviä tai vierailevia. Periaatteessa kuvataan myös valitusten tekoprosessi, sekä tutkintamenettelyn vaiheet. Olemme sitoutuneet tarkistamaan tällaiset toiminnot varmistaaksemme, että ne toimivat suunnitellulla tavalla, ja kehittääksemme tarvittaessa uusia toimenpiteitä. Tim de Zeeuwilla ei ole ollut virallista kiinnitystä ESO:on sen jälkeen, kun hän lähti ESO:sta vuonna 2017. Henkilöllisyyden vahvistamisen jälkeen ...

21. heinäkuuta 2022: ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons on yksi Starmus VI -festivaalin vahvistetuista puhujista. Hän liittyy tunnettujen tähtipuhujien joukkoon, johon kuuluu vähintään kahdeksan Nobel-palkittua, viisi astronauttia sekä tunnettuja taiteilijoita ja ajattelijoita. Starmus-festivaali on taiteellinen ja tieteellinen tapahtuma, jossa juhlistetaan maailmankaikkeuden ihmeitä ja tiedeviestintää. Konferenssit, puheet, esitykset, Stephen Hawking Science Medal -palkinto ja muut tapahtumat ovat osa ohjelmaa. Kuudes Starmus-festivaali järjestetään 5.-10. syyskuuta 2022 Jerevanissa, Armeniassa. Tämän kertainen festivaali on toistaiseksi suurin ja festivaalin teema on omistettu Mars-planeetalle. Starmus VI:n puhujiin kuuluu maailmankuuluja astronauteja, mukaan lukien Chris Hadfield ja entinen NASA:n järjestelmänvalvoja Charles Bolden Jr. Lisäksi Starmuksessa on mukana laaja joukko Nobel-palkinnon saaneita tutkijoita, kuten Kip Thorne, Emmanuelle Charpentier ja Donna Strickland, sekä fyysikko ja tiedeviestijä Brian Greene. Muusikoihin kuuluu rock-yhtye Sons of Apollon legendaarinen kosketinsoittaja Rick Wakeman, System of a Down yhtyeen armenialais-amerikkalainen laulaja Serj Tankian, sekä muita kuuluisuuksia ja tunnettuja tutkijoita. Starmus-festivaalin luojina ovat olleet Kanariansaarten astrofysiikan instituutin (IAC) tutkija Garik Israelian ...

14. heinäkuuta 2022: ESO:n vuosikertomus 2021 on nyt saatavilla. Siinä esitetään yhteenveto ESO:n monista toimista koko vuoden ajalta. Kertomus sisältää: Toiminta aloitettiin uudelleen La Silla Paranalin observatoriossa, joka oli lähes täysin käynnistynyt vuoden loppuun mennessä. CRIRES+:n (päivitetty CRyogenic high resolution InfraRed Echelle Spectrograph) ja IRLOS:n (InfraRed Low Order Sensor) käyttöönotto etänä sekä ERIS:n (Enhanced Resolution Imager and Spectrographp) kokoaminen, kiinnittäminen ja toimintojen varmistaminen Paranalissa. CONCERTO (CarbON CII line in post-rEionisation and ReionisaTiOn)-instrumentin asennus APEXiin ja NIRPS:n (Near Infra Red Planet Searcher) asennus La Sillassa. ALMA:n toimintojen uudelleen käynnistäminen sekä ALMA:n kehitystoiminnan jatkaminen: Band 1 -observatorion integrointi, Band 2 -valmistelu ja uuden Band 6 -prototyypin hyväksyminen. Merkittävää edistystä ELT:n suunnittelussa ja valmistuksessa sekä Euroopassa että Armazonesin rakennustyömaalla, jossa työt jatkuivat toukokuussa tiukkojen COVID-19-turvallisuustoimenpiteiden alaisena ja jatkuivat koko loppuvuoden. Teleskoopin päärakenne läpäisi onnistuneesti lopullisen suunnittelukatsauksen (Final Design Review). Yli 50 prosenttia 39,3-metrisen pääpeilin lasista on nyt valettu, ja kehitys jatkui muilla optomekaniikan alueilla sekä erittäin ...

12. heinäkuuta 2022: Yhdeksän kuukauden työskentelyn jälkeen ESO ja Saesa-ryhmä vihkivät Paranal-Armazones -aurinkovoimalan käyttöön, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa ESO:n Paranalin observatoriollle ja pian ESO:n Erittäin suurelle kaukoputkelle (ELT) sen rakentamiseen ja toimintaan. Siitä tulee maailman suurin optinen teleskooppi. Voimalasta tuli vihkimisensä jälkeen Chilen suurin aurinkoenergiakompleksi, joka toimittaa uusiutuvaa energiaa tähtitieteen observatorioille. Kaikki 18565 paneelia on sijoitettu 7,2 hehtaarin alueelle, ja se kerää yhteensä 9 megawattia sähköä. Tämä mahdollistaa sen, että ESO:n yksiköiden, kuten Very Large Telescope (VLT) ja ELT, käyttämiseen tarvittava energia katetaan tästä 100-prosenttisesti päivällä, jolloin kaukoputkien jäähdytysjärjestelmien energiatarve on suurin. "Tämä tavoite on unelma, josta tulee totta! Olemme tänään lopettamassa yli kymmenen vuotta sitten alkanutta hanketta, kun Chilen energiaministeriö yhdessä kansallisen energiakomission kanssa ryhtyi auttamaan ESO:a etsimään parhaita mahdollisia vaihtoehtoja puhtaan energian tuottamiseksi ja toimittamiseksi maailman suurimmalle teleskoopille", sanoi ESO:n ELT-ohjelmapäällikkö Roberto Tamai voimalan avajaistilaisuudessa, jonne viranomaiset kokoontuivat Saesa Groupin ja ESO:n jäsenten kanssa. "Olemme erittäin iloisia voidessamme laajentaa läsnäoloamme Antofagastassa, ...

27. kesäkuuta 2022: La Sillan observatoriolla Chilessä ESO:n 3.6-m teleskoopin Near InfraRed Planet Searcher eli NIRPS-instrumentti on onnistuneesti tehnyt ensimmäiset havaintonsa. Sen tehtävänä on etsiä uusia eksoplaneettoja Linnunradan viileiden tähtien ympäriltä. ”NIRPSiä on rakennettu pitkään, ja olen innoissani siitä, miten tämä kaikki on saatu valmiiksi!”, Montréalin yliopiston eksoplaneettojen tutkimuslaitoksen johtaja ja NIRPS:n apulaispäätutkija René Doyon, sanoi. ”Tämä uskomaton infrapuna-instrumentti auttaa meitä löytämään omaa aurinkokuntaamme lähimmät asuttavat maailmat”. Instrumentti keskittyy kivisten maailmojen etsimiseen. Nämä ovat erittäin tärkeitä planeettojen muodostumisen ja kehittymisen ymmärtämiseksi. Ne ovat myös todennäköisimpiä planeettoja, joissa elämä voi kehittyä. NIRPS etsii näitä kivisiä eksoplaneettoja pienten ja viileiden punaisten kääpiötähtien ympäriltä. Nämä ovat galaksimme yleisimpiä tähtiä, ja niiden massat ovat noin kahdesta kymmeneen kertaa pienempiä kuin Aurinkomme. NIRPS etsii eksoplaneettoja radiaalinopeusmenetelmällä. Planeetan kiertäessä tähteä sen gravitaatiovoima saa tähden hieman ”heilumaan”, jolloin siitä tuleva valo puna- tai sinisiirtyy tähden liikkuessa Maasta poispäin tai sitä kohti. Mittaamalla tähden valon pieniä muutoksia tähtitieteilijät pystyvät NIRPSin avulla ...

20. toukokuuta 2022: ESO:n Chilessä sijaitsevat observatoriot avaavat jälleen ovensa yleisölle kahden vuoden pandemiaan liittyvän sulkuajan jälkeen. 28. toukokuuta alkaen vierailijat voivat tehdä ilmaisia kierroksia Paranalin ja La Sillan toimipisteillä. ”Toivottavasti saamme taas hämmästyttää ihmisiä ESO:n vaikuttavilla teleskoopeilla, jotka sijaitsevat Atacaman aavikon uskomattomissa maisemissa”, ESO:n edustaja Chilessä Luis Chavarría, sanoi. ”Toimipisteiden avautuminen yleisölle on pieni, mutta merkittävä askel ESO:lle”. Kierrokset ESO:n toimipisteillä ovat ainutlaatuinen mahdollisuus kenelle tahansa kokea, millaista tähtitieteen tutkimuksen eturintamassa oleminen on. Vierailijat voivat tutustua ESO:n teleskooppeihin, kuulla niiden tekniikkasta ja jopa nähdä, mistä tähtitieteilijät ja insinöörit löytävät kaivatun autiomaan keitaan. Yleisiä kierroksia järjestetään joka lauantai klo 10.00 ja 14.00 espanjaksi ja englanniksi. Jokaisella kierroksella voi olla maksimissaan 40 ihmistä, sekä Paranalissa, että La Sillassa. ESO mukautuu vähitellen paikallisiin COVID-19 ohjeisiin tavoitteenaan mahdollistaa ennemmän paikkoja kierroksille. Vierailijoiden on ilmoittauduttava La Sillalle ja Paranalille etukäteen verkkolomakkeilla. Vierailijoiden tulee täyttää COVID-19-terveysilmoituslomake 24—48 tuntia ennen vierailua. Lisäksi heidän on noudatettava uutta COVID-19-protokollaa ja ohjeita, ...

4. toukokuuta 2022: Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell Fontelles vieraili tänään ESO:n Paranalin observatoriossa. Borrell on Euroopan unionin ulkoisen toiminnan koordinoinnista vastaavan komission varapuheenjohtaja, jonka toimintaan kuuluu EU:n suhteiden lujittaminen muiden maiden kanssa ympäri maailmaa. Vierailunsa aikana Josep Borrell tapasi ESO:n Chilen edustajan Luis Chavarrían, ESO:n aluesuhteista vastaavan Bárbara Nuñezin ja Paranalin observatorion huolto-, tuki- ja insinööriosaston johtajan Maxime Boccasin. Borrellin mukana oli EU:n Chilen-suurlähettiläs León de la Torre ja EU:n komitea. Hänen Chilen-vierailunsa tarkoituksena on tukea Chilen ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden taloudellista ja tieteellistä yhteistyötä. ESO on yksi tämän yhteistyön esimerkeistä. Esimerkiksi observatorio ja Chile allekirjoittivat sopimuksen tieteellisestä ja teknologisesta yhteistyöstä ESO:n Extremely Large Telescope, eli ELT-teleskoopin rakentamiseksi ja operoimiseksi. ELT on suurin koskaan rakennettu optinen teleskooppi. ESO:n Paranalin observatorio sijaitsee syrjäisessä Atacaman autiomaassa Chilessä. Se sijaitsee 1200 km pääkaupungistaan Santiagosta pohjoiseen ja on 2635 metriä merenpinnan yläpuolella. Se on yksi maailman pimeimmistä paikoista. Siellä on useita teleskooppeja, ...

28. huhtikuuta 2022: Euroopan eteläinen observatorio (European Southern Observatory, ESO) ja 'Event Horizon'-kaukoputki (EHT) projekti pitävät yhteisen lehdistökonferenssin EHTn uusista Linnunrataa koskevista tuloksista. Milloin: 12. toukokuuta klo 15:00 CEST-aikaa Missä: Eridanus Auditoriumissa, ESO:n päämajassa, Garching bei München, Saksassa ja verkossa Mitä: Lehdistökonferenssi EHT:n mullistavista Linnunrataa koskevista tuloksista Ohjelma: ESO:n pääjohtaja aloittaa tilaisuuden. EHT-projektijohtaja Huib Jan van Langevelde ja EHT-yhteistyöverkoston puheenjohtaja (EHT Collaboration Board Founding Chair) Anton Zensus saavat puheenvuoron. EHT-tutkijoiden paneeli kertoo tuloksesta ja vastaa kysymyksiin. Tämä paneeli koostuu seuraavista henkilöistä: Thomas Krichbaum, Max Planck Institute for Radio Astronomy, Saksa Sara Issaoun, Center for Astrophysics | Harvard & Smithsonian, US ja Radboudin yliopisto, Alankomaat José Gómez, Instituto de Astrofísica de Andalucía (CSIC), Espanja Christian Fromm, Würzburgin yliopisto, Saksa Mariafelicia de Laurentis, University of Naples “Federico II” ja National Institute for Nuclear Physics (INFN), Italia RSVP: Kutsu on osoitettu median edustajille. Osallistuakseen konferenssiin tiedotusvälineiden jäsenten on ilmoittauduttava täyttämällä verkkolomake ennen 9. toukokuuta 23:59 CEST-aikaa. ...

11. maaliskuuta 2022: Ukrainan sodan vuoksi ESO julkistaa tiedekollegoidemme ja heidän perheidensä tukemiseksi erityisen tutkijavierailijaohjelman, jossa tutkijat voivat vierailla jossain ESO:n toimipisteessä (Garching, Saksa tai Vitacura, Chile) tieteellisiä tai teknisiä hankkeita varten. Apurahoja myönnetään näiden tieteellisten vierailujen tueksi, sekä matka- ja majoituspalvelut katetaan hankkeen koko keston ajan. Lisätietoja löytyy ESO:n tiedesivuilta. ESO:n kaikki jäsenvaltiot ovat tuominneet Venäjän johdon määräämän sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan, joka loukkaa räikeästi kaikkein tärkeimpiä ihmisoikeuksia ja on täysin ristiriidassa ESO:n arvojen kanssa. ESO:lla ei ole eikä nykyisissä olosuhteissa tule olemaan virallisia suhteita Venäjän ja Valko-Venäjän instituutteihin tai yrityksiin.

24. helmikuuta 2022: Viime vuosi osoittautui tutkimuksen osalta ennätysvuodeksi, jonka aikana julkaistiin ennätysmäärä julkaisuja, joissa käytettiin ESO:n observatorioilla tehtyjä havaintoja. ESO:n kirjasto- ja tietokeskuksen tuore raportti osoittaa, että pelkästään vuonna 2021 julkaistiin yli 1100 ESO:n dataa hyödyntävää tieteellistä artikkelia. Tämä on ennätysvuosi ESO:n teleskooppidatoja käyttävien julkaisujen osalta. Merkittävin osuus julkaisujen datasta on peräisin ESO:n Very Large Telescope, eli VLT-kaukoputkelta ja VLT-interferometriltä (VLTI), jotka tuottivat tietoja yli 600 tutkimukseen. Yksi tuotteliaimmista VLT-instrumenteista on edelleen Multi Unit Spectroscopic Explorer (MUSE), joka on kerännyt tietoja yli 160:een vuoden 2021 artikkeliin. VLTI:n GRAVITY-instrumentin dataa käyttävien artikkelien määrä on tänä vuonna kasvanut jyrkästi. Näillä teleskoopeilla tehtyjen havaintojen kohokohtiin kuuluvat MUSE:n avulla tehty löytö lähimmästä musta aukko parista ja tutkimus Betelgeusen suuren himmenemisen syistä, jotka tehtiin GRAVITY:n sekä VLT:n SPHERE-instrumentin havainnoilla. ESO:n Pohjois-Chilessä sijaitsevan Paranalin observatorion, Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy, eli VISTA-teleskoopin ja VLT Survey Telescope eli VST-teleskoopin (VLT Survey Telescope) havainnot johtivat lähes 190:een julkaistuun ...

11. helmikuuta 2022: Tänään vietetään Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälistä tieteen parissa työskentelevien naisten ja tyttöjen päivää. Päivän tarkoituksena on edistää naisten ja tyttöjen yhtäläisiä mahdollisuuksia tieteen tekemiselle, sekä muistuttaa meitä siitä, että heillä on tiede- ja teknologiayhteisöissämme erittäin tärkeä rooli. Heidän osallistumistaan näihin tehtäviin olisi edistettävä. ESO on ottanut tärkeitä askeleita sukupuolten väisen tasa-arvon ja osallisuuden edistämiseksi myös kuluneen vuoden aikana. ESO järjestää viikon aikana erilaisia toimintoja tämän päivän kunniaksi. Lokakuussa 2021 osana ESO:n ja YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin välistä sopimusta, joka allekirjoitettiin 2020, ESO aloitti toimintansa 'toisen mahdollisuuden ohjelmassa' (Tu Oportunidad) Chilessä. UN Womenin kanssa yhteistyössä ESO aloitti seitsemän Chile-taustaisen naisen kouluttamisen keskeisiin tähtitieteessä tarvittaviin teknisiin taitoihin, kuten suurten teleskooppien peilien pinnoitukseen. Näiden taitojen avulla he voivat lisätä työmahdollisuuksiaan ja pystyvät työskentelemään tähtitieteen huippuobservatorioissa. Tämän lisäksi useat kollegat ESO:sta Chilestä ovat liittyneet LIQCAU-mentorointiohjelmaan, jota Antofagastan yliopistot vetävät. Ohjelmassa pyritään lisäämään naisten osallistumista tieteeseen, tekniikkaan, teknologiaan ja matematiikkaan (STEM).. ESO etsii jatkuvasti uusia tapoja, ...

10. helmikuuta 2022: ESO ja Australia allekirjoittivat 9. helmikuuta muutossäädöksen koskien strategisen kumppanuutensa laajentamista. Laajennetun sopimuksen nojalla Australia liittyy ESO:n teknologiakehitysohjelmaan, mikä tarkoittaa, että australialaiset yritykset ja laitokset voivat yhdessä ESO:n kanssa kehittää maapäälisten teleskooppien tulevaisuuden teknologioita. Australia on ollut ESO:n strateginen kumppani vuodesta 2017. Kumppanuus on mahdollistanut australialaisille tähtitieteilijöille ja teollisuudelle pääsyn ESO:n huipputekniseen tutkimusinfrastruktuuriin La Sillan ja Paranalin observatorioissa, joissa esim. ESO:n Very Large Telescope ja ESO:n 3,6 metrin teleskooppi [1] sijaitsevat. Australialla on myös mahdollisuus tehdä yhteistyötä ESO:n jäsenvaltioiden kanssa observatorioiden instrumenttien kehittämisessä. Tänään allekirjoitettu muutossäädös vahvistaa kumppanuutta entisestään antamalla Australialle mahdollisuuden osallistua ESO:n teknologian kehittämisohjelmaan. Vuonna 2014 aloitettu ohjelma tuo ESO:n insinöörit ja teollisuuden yhteen kehittämään maanpäälisen tähtitieteen tulevaa teknologiaa kuten muotoaan muuttavia peilejä, detektoreita tai lasereita. ESO:n teknologioita kehitetään pääasiassa ulkopuolisen teollisuuden, yliopistojen ja instituuttien kanssa eri puolilla eurooppaa, mitä nyt laajennetaan Australiaan. ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons ja Australian tiede- ja teknologiaministeri Melissa Price allekirjoittivat muutosehdotuksen verkossa järjestetyssä ...

7. helmikuuta 2022: Kansainvälinen yhteistyöverkosto, missä ESO on mukana, on toimittanut uuden asiakirjan Yhdistyneiden kansakuntien ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä valvovalle komitealle (COPUOS). Asiakirjan avulla pyritään edistämään Maan pimeän ja rauhallisen taivaan (Earth’s dark and quiet skies) suojelua. Asiakirja hyväksyttiin tänään keskusteltavaksi COPUOSin tieteellisen ja teknisen alakomitean istuntoon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun aihe on virallisesti Yhdistyneiden kansakuntien asialistalla. Dokumentti, jonka Chile, Espanja ja Slovakia ovat hyväksyneet, kannustaa kansainvälistä yhteisöä suojelemaan tähtitieteen havaintomahdollisuuksia häiritseviltä ja haitallisilta keinotekoisilta häiriöiltä maailmanlaajuisesti. Onnekkaalle tarkkailijalle yötaivas esittäytyy upeana ja runsaana tähtien kudoksena, mutta viime vuosikymmeninä näkymä on heikentynyt maanpäällisen valosaasteen seurauksena. Nyt on syntymässä vielä uusi uhka, kun suuri määrä satelliitteja viedään matalille maapallon kiertoradoille. Tulevan vuosikymmenen aikana kiertoradoille voidaan sijoittaa jopa 100000 satelliittia. Vaikka nämä satelliitit ovat tärkeitä globaaleille viestintäverkoille, ne voivat häiritä tähtitiedettä niiden suuren määrän ja kirkkauden vuoksi, sekä niiden kaikki alueet kattavan radiosäteilyn vuoksi. Ne voivat erityisesti vaikuttaa sellaisiin mittauksiin, jotka vaativat hämärän aikana tehtäviä ...

12. marraskuuta 2021: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) yhtenä maailman johtavista tähtitieteen järjestöistä on täysin sitoutunut torjumaan ilmastonmuutosta vähentämällä toimintansa ympäristövaikutuksia. ESO:n johtoryhmä on nyt hyväksynyt uudet toimenpiteet organisaation hiilijalanjäljen asteittaiseksi pienentämiseksi tulevina vuosina. Toimenpiteiden taustalla ovat Yhdistyneiden Kansakuntien suuntaviivat, ja ne perustuvat toimiin, jotka ESO on jo aiemmin hyväksynyt. ESO:n toimintaan kuuluu tehokkaiden maanpäällisten observatorioiden suunnittelua, rakentamista ja käyttöä, sekä se tarjoaa tähtitieteilijöiden käyttöön maailmanlaajuisesti parhaita välineitä tutkimuskäyttöön ja uusien löytöjen tekemiseksi. Tämä työ on perustana korvaamattomalle tieteelliselle ja teknologiselle kehitykselle ja muihin yhteiskunnallisiin hyötyihin, mutta toiminnan taustalla on väistämättä erilaisia resurssi-, energiatarpeita, sekä ympäristövaikutuksia. Suurimpien päästöjen osalta vuonna 2019 tehdyssä hiilikartoituksessa ESO:n vuoden 2018 hiilijalanjäljen arvioitiin olevan noin 28 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa (tCO2e/v)[1] energiankulutuksen, hankintojen (mukaan lukien huoltotoimenpiteet ja laitteet) sekä ihmisten ja tavaroiden kuljettamisen. Matkalla kohti kestää kehitystä ESO on nyt sitoutunut uusiin toimenpiteisiin, joiden avulla huomioidaan erilaisia ympäristökysymyksiä, kuten energian ja veden säästämistä, jätteiden vähentämistä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Toimenpiteisiin kuuluvat: ...

29. lokakuuta 2021: Kaksikymmentä vuotta sitten ESO:n Chilessä sijaitsevan Paranalin observatorion Very Large Telescope eli VLT:n kahden 8,2-metrisen yksikköteleskoopin keräämä valo yhdistettiin ensimmäistä kertaa. Tapahtuma oli historiallinen hetki, jolloin nämä kaukoputket toimivat ensimmäistä kertaa todellisena interferometrinä, mikä merkitsi tähtitieteen uuden aikakauden alkua. Kun kahden UT:n valonsäteet yhdistettiin yöllä 29. lokakuuta 2001, VLTI ei ainoastaan aloittanut loistavaa toimintaansa, vaan se teki myös ensimmäiset tieteelliset tuloksensa. Se mittasi eteläisen tähtitaivaan tähden Achernarin koon, jonka todettiin olevan noin kymmenen kertaa Aurinkoamme suurempi. Tätä seurasi vielä kolme yötä tieteellisiä havaintoja, joiden aikana VLTI esitteli hienoa potentiaaliaan ja mittasi kymmenen tähteä lisää. Aivan erityisesti se teki ensimmäisen interferometrisen havainnon kiehtovasta Eta Carinaesta. VLTI:n konsepti oli osoitettu jo joitakin kuukausia aiemmin toimivaksi 17. maaliskuuta 2001. Sinä yönä toisesta tähdestä, kirkkaasta Siriuksesta, tuleva valo kerättiin kahdella pienellä teleskoopilla (nimeltään siderostaatit) ja yhdistettiin. Nämä rakennettiin erityisesti varhaisia VLTI:n testivaiheita varten. Siderostaattien ja myöhemmin UT:eiden keräämän valon yhdistäminen oli vasta interferometrin toiminnan ...

6. lokakuuta 2021: ESO:n tulevan Erittäin suuren teleskoopin (ELT) M4-peili on suurin koskaan rakennettu muotoaan muuttava peili. Se on saavuttanut kehityksessään tärkeän virstanpylvään, nyt kun kaikki kuusi peilin muodostavaa terälehden muotoista peilisegmenttiä ovat nyt valmistuneet. M4 on teleskoopin valonkulussa neljäs peili, joka voi muuttaa muotoaan nopeasti ja hyvin tarkasti. Se on keskeinen osa ELT:n adaptiivisen optiikan järjestelmää. Ilmakehä vääristää kaukaisista avaruuden kohteista tulevaa valoa, mikä aiheuttaa epätarkkoja kuvia. Näiden vääristymien korjaamiseksi ELT käyttää kehittyneitä adaptiivisen optiikan laitteistoja ja ohjelmistoja, joista osa on kehitetty erityisesti tätä kaukoputkea varten. Tähän kuuluvat tehokkaat laserit, jotka luovat keinotekoisia referenssitähtiä, kun kiinnostavan kohteen lähellä ei ole tarpeeksi kirkkaita tähtiä. Näiden keinotähtien avulla ilmakehän vääristymät voidaan mitata, joita tarkkaillaan nopeilla ja tarkoilla vääristymiä mittaavilla tunnistuskameroilla. Mittaukset välitetään sitten erittäin nopeille reaaliajassa laskeville tietokoneille, jotka laskevat tarvittavat M4:n muotokorjaukset. M4-osien valmistumisen lisäksi myös nämä järjestelmät ovat äskettäin saavuttaneet keskeisiä keheityksen virstanpylväitä. Adaptiivisen optiikan järjestelmänsä ansiosta ESO:n ELT tulee ottamaan tarkempia ...