Tiedote

Uusi planeettojen metsästäjä herää henkiin: NIRPS-instrumentti aloittaa havainnot

27. kesäkuuta 2022

La Sillan observatoriolla Chilessä ESO:n 3.6-m teleskoopin Near InfraRed Planet Searcher eli NIRPS-instrumentti on onnistuneesti tehnyt ensimmäiset havaintonsa. Sen tehtävänä on etsiä uusia eksoplaneettoja Linnunradan viileiden tähtien ympäriltä.

”NIRPSiä on rakennettu pitkään, ja olen innoissani siitä, miten tämä kaikki on saatu valmiiksi!”, Montréalin yliopiston eksoplaneettojen tutkimuslaitoksen johtaja ja NIRPS:n apulaispäätutkija René Doyon, sanoi. ”Tämä uskomaton infrapuna-instrumentti auttaa meitä löytämään omaa aurinkokuntaamme lähimmät asuttavat maailmat”.

Instrumentti keskittyy kivisten maailmojen etsimiseen. Nämä ovat erittäin tärkeitä planeettojen muodostumisen ja kehittymisen ymmärtämiseksi. Ne ovat myös todennäköisimpiä planeettoja, joissa elämä voi kehittyä. NIRPS etsii näitä kivisiä eksoplaneettoja pienten ja viileiden punaisten kääpiötähtien ympäriltä. Nämä ovat galaksimme yleisimpiä tähtiä, ja niiden massat ovat noin kahdesta kymmeneen kertaa pienempiä kuin Aurinkomme.

NIRPS etsii eksoplaneettoja radiaalinopeusmenetelmällä. Planeetan kiertäessä tähteä sen gravitaatiovoima saa tähden hieman ”heilumaan”, jolloin siitä tuleva valo puna- tai sinisiirtyy tähden liikkuessa Maasta poispäin tai sitä kohti. Mittaamalla tähden valon pieniä muutoksia tähtitieteilijät pystyvät NIRPSin avulla mitattaamaan planeetan massan, sekä muita ominaisuuksia.

NIRPS havaitsee näitä spektrin muutoksia lähi-infrapunavalon alueella. Pienet viileät tähdet ovat kirkkaimmillaan tällä aallonpituusalueella. Se liittyy HARPSin (High Accuracy Radial velocity Planet Searcher) seuraan uusien kivisten maailmojen metsästäjänä. HARPS on asennettu ESO:n 3.6-m teleskooppiin La Sillan observatoriolle Chileen ja se on ollut toiminnassa vuodesta 2003 lähtien. Se käyttää havainnoissa myös radiaalinopeusmenetelmää, mutta toimii näkyvän valon alueella. Molempien instrumenttien samanaikaisella käytöllä saadaan näitä kivisiä maailmoja tutkittua paremmin.

”NIRPS täydentää optimaalisella tavalla HARPS:ia kattamalla lähi-infrapuna-alueen aallonpituudet”, Céline Peroux, ESO:n NIRPS projektitutkija, kertoi. ”Tämä on ihanteellinen laite maankaltaisten eksoplaneettojen löytämiseksi punaisten tähtien ympäriltä”.

Toinen keskeinen ero näiden kahden instrumentin välillä on se, että NIRPS hyödyntää tehokasta adaptiivisen optiikan järjestelmää. Adaptiivinen optiikka on tekniikka, joka korjaa ilmakehän turbulenssin aiheuttamia vaikutuksia. Tämä ilmiö saa tähdet tukkimaan. Adaptiivisen optiikan ansiosta NIRPS itse on yli kaksi kertaa tehokkaampi eksoplaneettojen löytämisessä ja tutkimisessa.

”NIRPS liittyy hyvin pieneen korkean suorituskyvyn lähi-infrapuna alueella toimivien spektrografien joukkoon, ja sen odotetaan olevan havaintojen osalta tärkeässä roolissa, sekä toimivan yhdessä eri satelliittien, kuten James Webb -avaruusteleskoopin ja maanpäällisten observatorioden, kanssa”, François Bouchy, Geneven yliopistosta Sveitsistä ja yksi NIRPSin päätutkijoista, lisäsi.

Eräät maailman tehokkaimmat observatoriot, kuten ESO:n VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) ja tuleva Erittäin suuri kaukoputki (Extremely Large Telescope) Chilessä (joille on kehitteillä samanlaisia instrumentteja), tulevat edelleen tutkimaan NIRPSillä ja HARPSilla tehtyjä havaintoja. Työskentelemällä yhdessä, sekä avaruus-, että maanpäälisten observatorioiden kanssa, NIRPS pystyy saamaan vihjeitä eksoplaneettojen koostumuksesta ja etsimään jopa elämän merkkejä niiden ilmakehistä.

NIRPS on rakennettu kansainvälisenä yhteistyönä, jota Kanadan Université de Montréalin yliopiston eksoplaneettojen tutkimuslaitos ja Sveitsissä sijaitseva Observatoire Astronomique de l'Université de Genève, ovat johtaneet.

Lisätietoja

NIRPS-konsortiossa mukana ovat: Université de Montréal, Kanada; Université de Genève, Observatoire Astronomique, Sveitsi; Instituto de Astrofísica e Ciências do Espaço, University of Porto & University of Lisbon, Portugal; Instituto de Astrofísica de Canarias, Espanja; Université de Grenoble, Ranska ja Universidade Federal do Rio Grande do Norte, Brazilia.

Yhteystiedot

François Bouchy
Observatoire Astronomique de l’Université de Genève
Puh.: +41 22 37 92 460
S-posti: francois.bouchy@unige.ch

René Doyon
Institute for Research on Exoplanets — Université de Montréal
Puh.: +1 514 343 6111 x3204
S-posti: rene.doyon@umontreal.ca

Celine Peroux
ESO Project Scientist for NIRPS
Puh.: +49 89 3200 6346
S-posti: cperoux@eso.org

Norbert Hubin
ESO Project Manager & Engineer for NIRPS
Puh.: +49 89 3200 6517
S-posti: nhubin@eso.org 

Bárbara Ferreira
ESO Media Manager
Garching bei München, Saksa
Puh.: +49 89 3200 6670
S-posti: press@eso.org