Lehdistötiedote

Joukon salaisuus

5. syyskuuta 2012

Uusi kuva ESO:n Chilessä sijaitsevalta La Sillan observatoriolta esittää näyttävää tähtijoukkoa Messier 4. Tämä kymmenien tuhansien ikivanhojen tähtien pallo on yksi lähimmistä ja tutkituimmista pallomaisista tähtijoukoista ja viime aikoina tehty tutkimus on paljastanut, että yhdellä sen tähdistä on outoja ja odottamattomia ominaisuuksia. Sillä näyttäisi olevan hallussaan ikuisen nuoruuden salaisuus.

Linnunrataa kiertää yli 150 pallomaista tähtijoukkoa, jotka ajoittuvat maailmankaikkeuden muinaiseen menneisyyteen (eso1141). Yksi Maata lähimmistä on Messier 4 (joka tunnetaan myös nimellä NGC 6121) Skorpionin tähdistössä (Scorpius). Tämän kirkkaan kohteen voi helposti nähdä kiikareilla, lähellä kirkasta, punaista Antares-tähteä, ja pienellä harrastajakaukoputkella voi nähdä joitakin sen tähdistä.

Tämä uusi, ESO:n La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin WFI-havaintolaitteella (Wide Field Imager) otettu kuva tähtijoukosta paljastaa lukuisia joukon kymmenistä tuhansista tähdistä ja esittää joukon Linnunradan värikästä taustaa vasten.

Tähtitieteilijät ovat tutkineet myös monia tähtijoukon tähdistä yksittäin käyttäen ESO:n VLT-teleskoopin havaintolaitteita. Hajauttamalla tähtien valon osaväreihinsä he voivat selvittää niiden kemiallisen koostumuksen ja iät.

Uudet mittaukset Messier 4:n tähdistä ovat olleet yllättäviä. Pallomaisten tähtijoukkojen tähdet ovat vanhoja eikä niiden raskaampien alkuaineiden määrien voida odottaa olevan suuria [1]. Näin tulokset osoittavat, mutta yhdeltä viimeaikaisen kartoituksen tähdistä löydettiin paljon odotettua enemmän harvinaista kevyttä alkuainetta, litiumia. Tämän litiumin alkuperä on mysteeri. Normaalisti tämä alkuaine tuhoutuu hiljalleen tähden elämän miljardien vuosien aikana, mutta tällä yhdellä tähdellä tuhansista näyttäisi olevan hallussaan nuoruuden salaisuus. Se on joko jotenkin pystynyt säilyttämään alkuperäisen litiuminsa, tai se on keksinyt tavan lisätä itseensä tuoreeltaan tehtyä litiumia.

Tämä WFI-havaintolaitteen kuva esittää laajan näkökentän kuvan tähtijoukosta ja sen runsastähtisestä ympäristöstä. Täydentävä ja paljon yksityiskohtaisempi NASA:n ja ESA:n Hubblen avaruusteleskoopin ottama kuva tähtijoukon keskiosista julkaistiin tällä viikolla osana Hubblen viikon kuva -sarjaa.

Lisähuomiot

[1] Useimmat heliumia raskaammat alkuaineet muodostuvat tähdissä ja hajaantuvat tähtienväliseen aineeseen niiden elämän lopulla. Tämä rikastunut materiaali muodostaa tulevien tähtisukupolvien rakennusaineet. Tämän seurauksena pallomaisten tähtijoukkojen tähtien kaltaisilla, ennen merkittävää rikastumista muodostuneilla hyvin vanhoilla tähdillä havaitaan pienempiä raskaiden alkuaineiden pitoisuuksia kuin myöhemmin mudostuneilla tähdillä, kuten Auringolla.

Lisätietoa

Euroopan eteläinen observatorio (ESO) viettää vuonna 2012 perustamisensa 50-vuotisjuhlaa. ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 40-metrin kokoluokan optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Puh.: +358 2 333 8981
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Richard Hook
ESO, La Silla, Paranal, E-ELT & Survey Telescopes Press Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1235.

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1235fi
Nimi:M 4, Messier 4, NGC 6121
Tyyppi:Milky Way : Star : Grouping : Cluster : Globular
Facility:MPG/ESO 2.2-metre telescope
Instruments:FLAMES
Science data:2012A&A...539A.157M

Kuvat

Pallomainen tähtijoukko Messier 4
Pallomainen tähtijoukko Messier 4
Pallomainen tähtijoukko Messier 4 Skorpionin tähdistössä
Pallomainen tähtijoukko Messier 4 Skorpionin tähdistössä
Laajan näkökentän näkymä taivaaseen pallomaisen tähtijoukon Messier 4 ympärillä
Laajan näkökentän näkymä taivaaseen pallomaisen tähtijoukon Messier 4 ympärillä
NASA:n ja ESA:n Hubblen avaruusteleskoopin kuva Messier 4:n keskiosista
NASA:n ja ESA:n Hubblen avaruusteleskoopin kuva Messier 4:n keskiosista
Pallomainen tähtijoukko Messier 4 ja oudon tähden sijainti
Pallomainen tähtijoukko Messier 4 ja oudon tähden sijainti

Videot

Zoomaten pallomaiseen tähtijoukkoon Messier 4
Zoomaten pallomaiseen tähtijoukkoon Messier 4
Panoroiden pallomaista tähtijoukkoa Messier 4 esittävän kuvan halki
Panoroiden pallomaista tähtijoukkoa Messier 4 esittävän kuvan halki