Eksoplaneetat

Aurinkokunnan ulkopuolisten planeettojen etsiminen asettaa ihmiskunnan sen ehkä perimmäisimmän kysymyksen äärelle: onko muualla maailmankaikkeudessa elämää? ESO:n observatorioissa on ainutlaatuinen valikoima havaintolaitteita näiden niin kutsuttujen eksoplaneettojen eli aurinkokunnan ulkopuolisten planeettojen etsimiseen, tutkimiseen ja seuraamiseen.

Tähtitieteilijät onnistuivat ensimmäisen kerran havaitsemaan ja kuvaamaan aurinkokunnan ulkopuolisesta planeetasta lähtevän heikon hohteen VLT-teleskoopilla. Katso ESO:n lehdistötiedotteet eso0428 ja eso0515. Tämä uusi planeetta on massiivinen, noin viisi kertaa Jupiterin massainen. Havainto oli ensimmäinen tärkeä askel kohti muiden aurinkokuntien jättiläisplaneettojen ja lopulta Maan kaltaisten planeettojen fysikaalisen rakenteen ja kemiallisen koostumuksen tutkimusta. Katso ESO:n lehdistötiedote eso0507. VLT on ollut ratkaisevassa roolissa myös löydettäessä seitsemän, vain 40 valovuoden etäisyydellä TRAPPIST-1 -nimistä tähteään kiertävää, Maapallon kokoista planeettaa. Planeetoista kolme sijaitsee elämälle suotuisalla vyöhykkeellä ja niiden pinnalla saattaa olla valtameriä, mikä lisää mahdollisuuksia sille, että tähtijärjestelmässä esiintyy elämää. Tässä järjestelmässä on sekä suurin tähän mennessä löydetty määrä Maan kokoisia planeettoja että suurin määrä maailmoja, joiden pinnalla saattaa olla nestemäistä vettä. Katso ESO:n lehdistötiedote eso1706.

Eräältä lähitähdeltä löydettiin HARPS-spektrografilla (High Accuracy Radial velocity Planet Searcher) neljä massaltaan Neptunusta kevyempää planeettaa. Yksi niistä on pienin koskaan löydetty eksoplaneetta, jonka massa on noin kaksi Maan massaa. Planeetoista toisen massa on seitsemän Maan massaa, ja se sijaitsee keskustähtensä asuttavalla vyöhykkeellä. Sen kiertoaika emotähtensä ympäri on noin 66 päivää ja sen pinnan arvellaan olevan meren peitossa. Löytö merkitsee suurta edistysaskelta etsittäessä planeettoja, jotka pystyvät ylläpitämään elämää. Katso ESO:n lehdistötiedote eso0915. Lisäksi HARPS:in avulla tähtitieteilijät ovat löytäneet selviä todisteita siitä, että Maata lähintä tähteä, Proxima Centauria kiertää planeetta. Tämän, hieman Maata massiivisemman kiviplaneetan lämpötila on sopiva, jotta sen pinnalla esiintyy nestemäistä vettä. Katso ESO:n lehdistötiedote eso1629.

Yksi La Sillan teleskoopeista toimi osana maailmanlaajuista kaukoputkiverkostoa, joka hyödynsi innovatiivisesti gravitaatiolinssejä havaintojen tekemiseksi. Hankkeessa löydettiin noin viisi kertaa Maan massainen aurinkokunnan ulkopuolinen planeetta, joka on aiemmin löydettyjä merkittävästi Maan kaltaisempi. Sen kiertoaika emotähden ympäri on noin kymmenen vuotta ja pinnan koostumus on mitä todennäköisimmin kiveä tai jäätä. Katso ESO:n lehdistötiedote eso0603.

Eksoplaneetoista on saatavilla erillinen esite englanniksi.

"HARPSin havaitsemia heikkoja signaaleja ei pystyttäisi erottamaan taustakohinasta suurimmalla osalla nykyään käytössä olevista spektrografeista."

Jäinen eksoplaneetta (taiteilijan näkemys)