Lehdistötiedotteet

25. syyskuuta 2013: APEX-teleskooppiin (Atacama Pathfinder Experiment) on onnistuneesti asennettu uusi havaintolaite, jonka nimi on ArTeMiS. APEX on korkealla Atacaman autiomaassa sijaitseva halkaisijaltaan 12-metrinen teleskooppi, joka havaitsee millimetri- ja alimillimetriaallonpituuksia sähkömagneettisen spektrin infrapunavalon ja radioaaltojen välillä. Se on arvokas työkalu kauemmas maailmankaikkeuteen katsoville tähtitieteilijöille. Uusi kamera on jo tuottanut vaikuttavan yksityiskohtaisen kuvan Kissankäpäläsumusta.

18. syyskuuta 2013: Tässä uudessa kuvassa näkyvien kaasusumujen hohtava sekamelska koostaa valtavan tähtien lastentarhan, joka on saanut lempinimen Katkarapusumu. Tämä ESO:n, Chilessä sijaitsevan Paranalin observatorion VST-teleskoopilla otettu kuva saattaa hyvin olla terävin koskaan tästä kohteesta otettu kuva. Se esittää kuumien, vastasyntyneiden tähtien rykelmiä, jotka kyyhöttävät kaasusumun muodostavien pilvien joukossa.

12. syyskuuta 2013: Kaksi tähtitieteilijäryhmää on käyttänyt havaintoja ESO:n teleskoopeilta tehdäkseen tähän mennessä parhaan kolmiulotteisen kartan Linnunradan keskustasta. He havaitsivat, että tietyistä suunnista katsottuna keskiosat muistuttavat maapähkinää, tai X-kirjainta. Tämä outo muoto kartoitettiin käyttäen ESO:n VISTA-teleskoopin julkista havaintoaineistoa yhdessä satojen hyvin himmeiden, Linnunradan keskustan tähtien liikkeistä tehtyjen mittausten kanssa.

4. syyskuuta 2013: Tähtitieteilijät ovat käyttäneet ESO:n NTT-teleskooppia ja NASA:n ja ESA:n Hubblen Avaruusteleskooppia tutkiakseen yli sataa planetaarista sumua galaksimme keskuspullistumassa. He havaitsivat, että tämän kosmisen perheen perhosen muotoisilla jäsenillä on tapana asettautua linjaan, mikä on yllättävä tulos ottaen huomioon niiden erilaiset historiat ja vaihtelevat ominaisuudet.

28. elokuuta 2013: Kansainvälinen brasilialaisten tähtitieteiljöiden johtama ryhmä on käyttänyt ESO:n VLT-teleskooppia tunnistaakseen ja tutkiakseen vanhinta tähän mennessä tunnettua Auringon kaksosta. Maapallolta 250 valovuoden etäisyydellä sijaitseva tähti HIP 102152 on enemmän Auringon kaltainen kuin mikään muu Auringon kaksonen — paitsi että se on lähes neljä miljardia vuotta vanhempi. Tämä vanhempi, mutta lähes identtinen, kaksonen tarjoaa meille ennennäkemättömän mahdollisuuden nähdä miltä Aurinko näyttää ikääntyessään. Uudet havainnot tarjoavat myös tärkeän ensimmäisen selvän linkin tähden iän ja sen litiumin määrän välillä sekä lisäksi vihjaavat, että tähteä HIP 102152 kiertää maankaltaisia kiviplaneettoja.

20. elokuuta 2013: ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) käyttäneet tähtitieteilijät ovat saaneet eloisia lähikuvia materiasta, joka virtaa ulos vastasyntyneestä tähdestä. Herbig-Haro 46/47 -kohteen hiilimonoksidimolekyyleistä tulevaa hohdetta katsomalla he havaitsivat, että sen suihkut ovat jopa aikaisemmin oletettua energeettisemmät. Hyvin yksityiskohtaiset uudet kuvat ovat myös paljastaneet aikaisemmin tuntemattoman suihkun, joka suuntautuu täysin erilaiseen suuntaan.

7. elokuuta 2013: ESO:n VLT-teleskooppi on taltioinut kiehtovan tähtienmuodostusalueen Suuressa Magellanin pilvessä, joka on yksi Linnunradan satelliittigalakseja. Tämä tarkka kuva paljastaa kaksi selvästi erottuvaa, hohtavaa kaasupilveä: punasävyisen pilven NGC 2014 ja sen sinisen naapurin NGC 2020. Vaikka ne ovat hyvin erilaisia, ne on molemmat muotoillut erittäin kuumista, vastasyntyneistä tähdistä tuleva voimakas tähtituuli. Tähdet säteilevät myös kaasuun saaden sen hohtamaan kirkkaana.

24. heinäkuuta 2013: Chilessä sijaitsevan ALMA-teleskoopin uudet havainnot ovat tarjonneet tähtitieteilijöille tähän mennessä parhaan kuvan siitä kuinka voimakas tähtienmuodostus voi singota kaasua ulos galaksista ja näivettää tulevat tähtisukupolvet polttoaineesta, jota ne tarvitsevat muodostuakseen ja kasvaakseen. Dramaattiset kuvat esittävät valtavia molekylaarisen kaasun virtauksia, joita tähtiä muodostavat alueet syöksevät ulos läheisestä Kuvanveistäjän galaksista. Nämä uudet tulokset auttavat selittämään hyvin massiivisten galaksien oudon vähälukuisuuden maailmankaikkeudessa. Tutkimus julkaistaan tiedejulkaisu Naturessa 25. heinäkuuta 2013.

18. heinäkuuta 2013: Kaukaisen vauvaplaneettajärjestelmän lumiraja on kuvattu ensimmäistä kertaa. Auringonkaltaisen tähden TW Hydrae kiekossa sijaitseva lumiraja pitää sisällään lupauksen lisätiedoista planeettojen ja komeettojen muodostusta, niiden koostumuksen päättäviä tekijöitä ja Aurinkokunnan historiaa koskien. Tulokset julkaistaan tänään julkaisusarjassa Science Express.

17. heinäkuuta 2013: ESO:n VLT-teleskoopin tekemät uudet havainnot näyttävät ensimmäistä kertaa galaksin keskustassa olevan supermassiivisen mustan aukon riekaleiksi repimän kaasupilven. Pilvi on nyt niin venynyt, että sen etuosa on kulkenut lähimmän ohitusetäisyyden kautta ja matkaa pois mustasta aukosta yli 10 miljoonaa km/h samalla kun sen pyrstö on yhä matkalla sitä kohti.

10. heinäkuuta 2013: Uudet ALMA-teleskoopilla (Atacama Large Millimetre/submillimetre array) tehdyt havainnot ovat paljastaneet tähtitieteilijöille tähän mennessä parhaan näkymän pimeässä pilvessä muodostumassa olevasta hirviötähdestä. Suurin Linnunradassa koskaan havaittu, yli 500 kertaa Auringon massainen tähtikohtu on havaittu ja se kasvaa yhä. Pilvessä aluillaan oleva tähti hotkii ahnaasti sisään syöksyvää materiaa. Pilven odotetaan synnyttävän jopa 100 kertaa Auringon massaisen, hyvin kirkkaan tähden.

4. heinäkuuta 2013: ESO:n VLT-teleskooppia käyttävät tähtitieteilijät ovat havainneet ympäröivää kaasua ahnaasti syövän etäisen galaksin. Kaasun nähdään syöksyvän sisään kohti galaksia muodostaen virtauksen, joka sekä ruokkii tähtienmuodostusta että kiihdyttää galaksin pyörimistä. Tämä on tähän mennessä paras suora, havaintoihin perustuva todiste, joka tukee teoriaa, että galaksit vetävät puoleensa ja ahmivat ympäröivää materiaa kasvaakseen ja muodostaakseen tähtiä. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjassa Science 5. heinäkuuta 2013.

1. heinäkuuta 2013: Elokuvan Hidden Universe (kätketty maailmankaikkeus) 3D-tuotanto on julkistettu IMAX®-teattereille ja jättiläisvalkokangasteattereille maailmanlaajuisesti. Maailmanensi-illat järjestetään 28. kesäkuuta 2013 Great Lakes -tiedekeskuksessa Clevelandissa, Ohiossa, Yhdysvalloissa ja 29. kesäkuuta Tycho Brahe -planetaariossa Kööpenhaminassa, Tanskassa. Elokuvassa esitellään huippuluokan teleskooppeja suuren tarkkuuden kuvasarjoilla, lumoavia 3D-versioita avaruuden rakenteista ja 3D-simulaatio maailmankaikkeuden kehityksestä.

25. kesäkuuta 2013: Tähtitieteilijäryhmä on yhdistänyt Gliese 667C:stä tehtyjä uusia havaintoja ESO:n Chilessä sijaitsevan 3.6-metrin teleskoopin HARPS-havaintolaitteen aiemmin havaitsemaan aineistoon paljastaakseen järestelmän, jossa on vähintään kuusi planeettaa. Ennätykselliset kolme näistä planeetoista ovat supermaapalloja, jotka sijaitsevat tähteä ympäröivällä vyöhykkeellä, jolla vesi saattaa esiintyä nestemäisenä. Siten on mahdollista, että niillä esiintyy elämää. Tämä on ensimmäinen tähtijärjestelmä, jonka asuttava vyöhyke on havaittu täyteen ahdetuksi.

20. kesäkuuta 2013: ESO:n VLTI on taltioinut kaikkien aikojan yksityiskohtaisimmat havainnot aktiivisen galaksin ytimessä olevaa jättimäistä mustaa aukkoa ympäröivästä tomusta. Toisin kuin oletettiin, kaikki hohtava tomu ei ollutkaan munkkirinkilän muotoisessa mustaa aukkoa ympäröivässä toruksessa vaan suuri osa siitä on toruksen ylä- ja alapuolella. Nämä havainnot osoittavat, että tomu työntyy ulospäin mustasta aukosta viileänä tuulena. Tämä on hämmästyttävä havainto, joka haastaa nykyiset teoriat ja kertoo siitä kuinka supermassiiviset mustat aukot kehittyvät ja vuorovaikuttavat ympäristönsä kanssa.

12. kesäkuuta 2013: Chilessä ESO:n La Sillan observatoriolla sijaitsevaa sveitsiläistä 1.2-metrin Euler-teleskooppia käyttäneet tähtitieteilijät ovat havainneet uudentyyppisen muuttuvan tähden. Löytö perustuu tähtijoukon tähtien kirkkauden pikkuruisten muutosten havaitsemiseen. Havainnot paljastavat näissä tähdissä aiemmin tuntemattomia ominaisuuksia, jotka rikkovat nykyisiä teorioita ja tuovat esiin kysymyksiä muutosten alkuperästä.

6. kesäkuuta 2013: Uutta ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) käyttäneet tähtitieteilijät ovat kuvanneet nuorta tähteä ympäröivää aluetta, jossa tomuhiukkaset kasvavat kasautumalla yhteen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällainen tomuloukku on selvästi havaittu ja mallinnettu. Se ratkaisee kauan vallinneen arvoituksen siitä kuinka kiekkojen tomuhiukkaset kasvavat suuremmiksi niin, että ne voivat myöhemmin muodostaa komeettoja, planeettoja ja muita kiinteitä kappaleita. Tutkimustulokset julkaistaan julkaisusarjan Science numerossa 7. kesäkuuta 2013.

3. kesäkuuta 2013: ESO:n VLT-teleskooppia käyttävä tähtitieteilijäryhmä on ottanut kuvia himmeästä kohteesta, joka liikkuu lähellä kirkasta tähteä. Arvioidulla noin neljän tai viiden Jupiterin suuruisella massallaan se olisi kevein planeetta, joka on suoraan havaittu aurinkokunnan ulkopuolella. Löytö on tärkeä panos ymmärryksellemme planeettajärjestelmien muodostumisesta ja kehittymisestä.

29. toukokuuta 2013: Tähtitieteilijät olettavat Auringon kaltaisten tähtien puhaltavan suuren osan kaasukehäänsä avaruuteen elämänsä lopulla. ESO:n VLT-teleskoopilla tehdyt uudet havainnot valtavasta tähtijoukosta ovat kuitenkin osoittaneet — vastoin kaikkia odotuksia — että pääosa tutkituista tähdistä ei päätynyt tähän vaiheeseen missään elämänsä vaiheessa. Kansainvälinen tutkimusryhmä huomasi, että natriumin määrästä tähdissä voi ennustaa hyvin kuinka ne päättävät elämänsä.

23. toukokuuta 2013: Tämän uuden, näyttävästä tähtien lastentarhasta otetun kuvan myötä ESO juhlii 15:tä vuotta VLT-teleskooppia; maailman kehittyneintä optista havaintolaitetta. Kuva paljastaa tomun tiheitä möykkyjä, jotka näkyvät tummina vaaleanpunaista, tähtitieteijöiden nimellä IC 2944 tuntemaa hohtavan kaasun pilveä vasten. Nämä läpinäkymättömät möykyt muistuttavat mustepisaroita, jotka kelluvat mansikkajuomassa. Niiden leikkisät muodot on muotoillut lähistön kirkkaista, nuorista tähdistä tuleva voimakas säteily.