Lehdistötiedotteet

9. marraskuuta 2016: Tarkat, uudet havainnot ovat paljastaneet huomiota herättäviä piirteitä nuoria tähtiä ympäröivissä planeettoja muodostavissa kiekoissa. ESO:n VLT-teleskooppiin kiinnitetty SPHERE-havaintolaite on mahdollistanut nuorten aurinkokuntien monimutkaisen dynamiikan havainnoimisen. Näistä yksi kehittyy reaaliaikaisesti. Kolmen tähtitieteilijäryhmän hiljattain julkaistut tulokset esittelevät SPHERE:n vaikuttavia valmiuksia taltioida tapoja, joilla planeetat muovaavat niitä muodostavia kiekkoja paljastaen uusien maailmojen muodostumisympäristöjen monimutkaisuuden.

2. marraskuuta 2016: ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-havaintolaitteella on saatu näyttäviä uusia havaintoja laajoista pilareita muistuttavista rakenteista Kölin sumussa. Kansainvälisen tutkijaryhmän analysoimat erilaiset pilarit vaikuttavat tuhon pilareilta — vastakohtana vastaavanlaisten, Kotkasumun ikonisten Luomisen pilarien nimelle.

26. lokakuuta 2016: Kansainvälinen tähtitieteiljäryhmä on havainnut etäisiä kvasaareja ympäröiviä hohtavia kaasupilviä. Tämä ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-havaintolaitteen uusi kartoitus antaa ymmärtää, että kvasaareja ympäröivät halot ovat paljon oletettua yleisempiä. Tämän yllättävän havainnon halojen ominaisuudet ovat suorassa ristiriidassa nykyään hyväksyttyjen teorioiden kanssa galaksien muodostumisesta varhaisessa maailmankaikkeudessa.

19. lokakuuta 2016: Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on käyttänyt VLT-interferometria (VLTI) kuvatakseen Eta Carinaen tähtijärjestelmää parhaimmalla milloinkaan saavutetulla tarkkuudella. He löysivät uusia ja odottamattomia rakenteita kaksoisjärjestelmästä, mukaanlukien kahden tähden välisen alueen, jossa äärimmäisen suuren nopeuden tähtituulet törmäävät. Nämä uudet havainnot tästä arvoituksellisesta tähtijärjestelmästä saattavat johtaa hyvin massiivisten tähtien kehityksen parempaan ymmärtämiseen.

12. lokakuuta 2016: Nimellä RR Lyrae tunnetun luokan muinaisia tähtiä on löydetty ensi kertaa Linnunradan keskustasta käyttäen ESO:n VISTA-infrapunateleskooppia. RR Lyrae -tähdet sijaitsevat tavallisesti yli 10 miljardin vuoden ikäisissä, muinaisissa tähtipopulaatioissa. Niiden löytyminen antaa ymmärtää, että Linnunradan keskuspullistuma muodostui luultavimmin varhaisten tähtijoukkojen yhteensulautumisen seurauksena. Nämä tähdet saattavat jopa olla koko Linnunradan kaikkein massiivisimman ja vanhimman jäljellä olevan tähtijoukon jäänteitä.

5. lokakuuta 2016: Tässä uudessa kuvassa kaasusumusta Messier 78 nuoret tähdet luovat sinertävän verhon ympäristönsä ylle, aloittelevien punaisten tähtien kurkkiessa kosmisen tomun koteloistaan. Meidän silmillemme useimmat näistä tähdistä ovat tomun piilottamia, mutta ESO:n VISTA-teleskooppi (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy) havaitsee suoraan tomun halki kulkevaa lähi-infrapunavaloa. Teleskooppi on kuin jättimäinen tomuharja, jonka avulla tähtitieteilijät voivat luodata syvälle tähtien ympäristöjen ytimeen.

29. syyskuuta 2016: Japanilainen tähtitieteilijäryhmä on löytänyt ALMA-teleskooppia käyttäen kuuman ja tiheän monimutkaisten molekyylien massan, joka koteloi vastasyntynyttä tähteä. Tämä ainutkertainen kuuma molekyyliydin on ensimmäinen lajiaan, joka on havaittu Linnunradan ulkopuolelta. Sillä on hyvin erilainen molekyylikokoonpano verrattuna vastaavanlaisiin kohteisiin omassa galaksissamme. Tämä on houkutteleva vihje siitä, että kautta maailmankaikkeuden esiintyvä kemia saattaa olla paljon aikaisemmin oletettua monipuolisempaa.

22. syyskuuta 2016: Kansainväliset tähtitieteilijäryhmät ovat käyttäneet ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) tutkiakseen maailmankaikkeuden etäistä nurkkausta, jota esittelivät ensimmäisenä Hubble Ultra Deep Fieldin (HUDF) ikoniset kuvat. Nämä uudet ALMA:n havainnot ovat merkittävästi syvempiä ja tarkempia kuin aikaisemmat kartoitukset millimetriaallonpituuksilla. Ne osoittavat selvästi kuinka tähtienmuodostuksen nopeus nuorissa galakseissa on läheisessä suhteessa niiden tähtien kokonaismassaan. Ne jäljittävät myös aikaisemmin tuntematonta tähtiä muodostavan kaasun määrää ajan eri hetkinä ja tarjoavat siten uutta tietoa galaksien muodostuksen "kulta-aikaan" noin 10 miljardia vuotta sitten.

21. syyskuuta 2016: ALMA-teleskooppia, ESO:n VLT-teleskooppia ja muita teleskooppeja käyttänyt kansainvälinen tutkijaryhmä on paljastanut etäisestä maailmankaikkeudesta Lyman-alfa -möykyksi kutsutun harvinaisen kohteen todellisen luonteen. Tähän mennessä tähtitieteilijät eivät olleet ymmärtäneet, mikä sai nämä valtavat kaasupilvet hohtamaan niin kirkkaina, mutta ALMA on nyt nähnyt yhden tällaisen kohteen ytimessä kaksi galaksia, joissa on käynnissä raivoisa, niiden ympäristöä valaiseva tähtienmuodostus. Nämä suuret galaksit ovat puolestaan massiivisen galaksijoukon muodostumisen alkuvaiheelta näyttävän pienempien galaksien parven keskustassa. ALMA:n kahden kohteen odotetaan kehittyvän yhdeksi elliptiseksi jättiläisgalaksiksi.

15. syyskuuta 2016: ESO:n VLT-teleskooppia, NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskooppia sekä NASA:n Chandra-röntgenobservatoriota käyttänyt kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on ratkaissut etäisen galaksin ytimessä sijaitsevan supermassiivisen mustan aukon käyttäytymisen harvinaisen muutoksen arvoituksen. Vaikuttaa siltä, että musta aukko on ajautunut vaikeuksiin eikä saa enää riittävästi polttoainetta pystyäkseen pitämään ympäristönsä kirkkaana.

7. syyskuuta 2016: ESO:n VLT-teleskooppia ja muita teleskooppeja käyttänyt kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on paljastanut varhaisen Linnunradan fossiilisen jäänteen, jossa on valtavan eri-ikäisiä tähtiä. Tämä tähtijärjestelmä muistuttaa pallomaista tähtijoukkoa, mutta on erilainen kuin yksikään muu tunnettu joukko. Siinä on huomattavan samanlaisia tähtiä kuin Linnunradan vanhimmat tähdet ja se sulkee aukon tiedoissamme galaksimme muinaisuudesta ja nykyisyydestä.

24. elokuuta 2016: ESO:n teleskooppeja ja muita tutkimuslaitteita käyttäneet tähtitieteilijät ovat saaneet selviä todisteita Maata lähintä tähteä, Proxima Centauria kiertävästä planeetasta. Kauan etsitty, nimen Proxima b saanut maailma kiertää viileää punaista emotähteään 11 päivän jaksolla ja sen lämpötila on sovelias nestemäisen veden esiintymiseen sen pinnalla. Tämä kiviplaneetta on hieman Maapalloa massiivisempi ja se on meitä lähin eksoplaneetta. Se saattaa myös olla lähin mahdollinen elämän tyyssija aurinkokunnan ulkopuolella. Tästä virstanpylväshavainnosta rapotoiva tutkimusjulkaisu ilmestyy julkaisusarjassa Nature 25. elokuuta 2016.

10. elokuuta 2016: Tämän ESO:n valtavan, uuden 615 megapikselin kuvan vasemman ylänurkan kirkkaiden sinisten tähtien kokoelma on täydellinen kosminen laboratorio, jossa tutkia tähtien elämää ja kuolemaa. Tämä nimellä Messier 18 tunnettu tähtijoukko käsittää tähtiä, jotka muodostuivat yhdessä samasta massiivisesta kaasun ja tomun pilvestä. Tämä myös hohtavan vedyn punaisia pilviä ja tomun tummia rihmoja esittelevä kuva taltioitiin ESO:n Paranalin observatoriolla Chilessä sijaitsevalla VST-teleskoopilla (VLT Survey Telescope).

27. heinäkuuta 2016: ESO:n VLT-teleskooppia ja muita maan pinnalta sekä avaruudesta havaintoja tekeviä teleskooppeja käyttäneet tähtitieteilijät ovat havainneet uudenlaisen, eksoottisen kaksoistähden. Järjestelmässä AR Scorpii nopeasti pyörivä valkoinen kääpiötähti kiihdyttää elektroneja lähes valonnopeuteen. Nämä suurienergiaiset hiukkaset päästävät säteilypurkauksia, jotka sivaltavat tähtikumppania, punaista kääpiötä, ja saavat koko järjestelmän sykkimään dramaattisesti kerran 1.97 minuutissa säteilyä, joka ulottuu ultravioletista radioon. Tutkimus julkaistaan julkaisusarjassa Nature 28. heinäkuuta 2016.

13. heinäkuuta 2016: ALMA-teleskoopilla (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) on ensi kertaa havaittu yksityiskohtia veden lumirajalta protoplanetaarisessa kiekossa. Tämä raja osoittaa, missä nuorta tähteä ympäröivässä kiekossa lämpötila laskee tarpeeksi alas lumen muodostumiseen. Nuoren tähden V883 Orionis dramaattinen kirkastuminen kuumensi kerralla kiekon sisäosia puskien veden lumirajan ulos paljon normaalia prototähteä suuremmille etäisyyksille tehden sen havaitsemisen mahdolliseksi ensimmäistä kertaa. Tulokset julkaistaan julkaisusarjassa Nature 14. heinäkuuta 2016.

12. heinäkuuta 2016: ESO:n HAWK-I -infrapunahavaintolaitetta VLT-teleskoopilla Chilessä on käytetty kurkistamaan aikaisempaa syvemmälle Orionin sumun ytimeen. Vaikuttava kuva paljastaa noin kymmenen kertaa aiemmin tunnettua enemmän ruskeita kääpiöitä ja irrallisia planeetanmassaisia kohteita. Tämä havainto haastaa laajalti hyväksytyn hypoteesin Orionin tähtienmuodostumisen historiasta.

7. heinäkuuta 2016: ESO:n VLT-teleskoopin SPHERE-havaintolaitetta käyttänyt tähtitieteilijäryhmä on kuvannut kaikkien aikojen ensimmäistä kolmoistähtijärjestelmän sisällä kiertävällä laajalla radalla havaittua planeettaa. Tällaisen planeetan kiertoradan oletettiin olevan epävakaan ja luultavasti johtavan planeetan nopeaan sinkoutumiseen ulos järjestelmästä. Jotenkin tämä on kuitenkin selvinnyt. Tämä odottamaton havainto antaa ymmärtää, että tällaiset järjestelmät saattavat itse asiassa olla aiemmin oletettua yleisempiä. Tulokset julkaistaan julkaisusarjan Science verkkosivuilla 7. heinäkuuta 2016.

27. kesäkuuta 2016: Valmistautuessaan NASA:n Juno-avaruusaluksen lähestyvään saapumiseen, tähtitieteilijät käyttivät ESO:n VLT-teleskooppia saadakseen vaikuttavia uusia infrapunakuvia Jupiterista. No ovat osa kampanjaa, jolla luodaan suuren resolution karttoja jättiläisplaneetasta. Nämä havainnot ilmoittavat Junon tulevina kuukausina tekemästä työstä ja auttavat tähtitieteilijöitä ymmärtämään paremmin kaasujättiläistä ennen Junon lähiohitusta.

23. kesäkuuta 2016: Eurooppalainen tähtitieteilijäryhmä on käyttänyt uutta GRAVITY-havaintolaitetta ESO:n VLT-teleskoopilla ja saanut jännittäviä havaintoja Linnunradan keskustasta yhdistämällä valoa kaikilta neljältä 8.2-metrin yksikköteleskoopilta ensimmäistä kertaa. Nämä tulokset antavat esimaua uraauurtavasta tieteestä, jota GRAVITY tuottaa sen luodatessa äärimmäisen vahvoja painovoimakenttiä lähellä keskustan supermassiivista mustaa aukkoa ja testatessa Einsteinin yleistä suhteellisuusteoriaa.

17. kesäkuuta 2016: Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on havainnut, että Messier 67 -nimisessä tähtijoukossa on paljon odotettua enemmän kuumiksi Jupitereiksi luokiteltuja planeettoja. Tämä odottamaton tulos saatiin käyttäen useita teleskooppeja ja havaintolaitteita. Niiden joukossa oli ESO:n La Sillan observatoriolla Chilessä sijaitseva HARPS-spektrograafi. Tähtijoukon tiheämpi ympäristö saa aikaan enemmän vuorovaikutuksia planeettojen ja lähitähtien välillä, mikä saattaa selittää kuumien Jupiterien ylijäämän.