Lehdistötiedotteet

22. toukokuuta 2017: SCHOTT on saanut ESO:n ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) sekundääripeilin aihion valamisen valmiiksi Mainzissa, Saksassa. Valmiina peili on halkaisijaltaan 4.2 metriä ja painaa 3.5 tonnia. Siitä tulee suurin milloinkaan teleskooppiin asennettu sekundääripeili ja myös suurin milloinkaan valmistettu kupera peili.

3. toukokuuta 2017: Pieni Magellanin pilvi on huomiota herättävä galaksi eteläisen pallonpuoliskon taivaalla jopa paljaalla silmällä katsottuna. Näkyvän valon aallonpituuksilla toimivat telekoopit eivät kuitenkaan saa selvää kuvaa galaksin sisällöstä sitä peittävien tähtienvälisen tomun pilvien johdosta. VISTA:n kyvyn havaita infrapuna-aallonpituuksia ansiosta tähtitieteilijät ovat nyt nähneet tämän naapurigalaksin tähtipaljouden paljon aikaisempaa selvemmin. Tuloksena on tämä ennätyksiä rikkova kuva — suurin milloinkaan Pienestä Magellanin pilvestä otettu infrapunakuva, jossa näkyy miljoonia tähtiä.

25. huhtikuuta 2017: Uusi ALMA-Residencia ALMA:n toimintojen tukikeskuksessa on juuri luovutettu Yhteiselle ALMA-observatoriolle. Juhlatilaisuuteen osallistuivat ALMA:n johtokunta sekä kolmen toimeenpanevan elimen pääjohtajat ESO:sta, NAOJ:sta ja NRAO:sta. Rakennuksen suunnitelleet arkkitehdit olivat myös läsnä. ALMA-Residencia on viimeinen merkittävä ESO:n ALMA-projektille luovuttama rakennus.

19. huhtikuuta 2017: Punaista kääpiötähteä 40 valovuoden etäisyydellä Maapallosta kiertävä eksoplaneetta saattaa olla uusi haltija nimikkeelle "paras paikka etsiä elämän merkkejä aurinkokunnan ulkopuolella". Käyttäen ESO:n HARPS-havaintolaitetta La Sillalla ja muita teleskooppeja kautta koko maailman, kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä löysi himmeää tähteä LHS 1140 sen elinkelpoisella vyöhykkeellä kiertävän supermaapallon. Tämä maailma on hieman suurempi ja paljon massiivisempi kuin Maapallo ja se on luultavimmin säilyttänyt suurimman osan kaasukehäänsä. Tämä, sen tosiasian lisäksi, että se kulkee emotähtensä editse sitä kiertäessään, planeetta on yksi kiinnostavimmista kohteista tuleville kaasukehätutkimuksille. Tulokset ilmestyvät 20. huhtikuuta 2017 julkaisusarjassa Nature.

7. huhtikuuta 2017: Tähtien räjähdykset liitetään yleisimmin supernoviin, tähtien näyttäviin kuolemiin. Uudet ALMA-havainnot tarjoavat kuitenkin tietoa tähtien elänänkaaren toisesta päästä, tähtien syntymästä. Tähtitieteilijät taltioivat nämä dramaattiset kuvat tutkiessaan massiivisten tähtien joukon syntymän tuottamia ilotulituksen kaltaisia jäänteitä, jotka osoittavat, että tähden syntymä voi myös olla raju ja räjähdysherkkä prosessi.

27. maaliskuuta 2017: ESO:n VLT-teleskoopilla tehdyt havainnot ovat paljastaneet galaksien ytimissä olevien supermassiivisten mustien aukkojen ympäristöstä ulos syöksyvissä mahtavissa materiavirtauksissa muodostuvia tähtiä. Nämä ovat ensimmäiset vahvistetut havainnot tämänkaltaisissa äärimmäisissä ympäristöissä muodostuvista tähdistä. Löydöllä on monia seurauksia ymmärtämyksellemme galaksien ominaisuuksista ja evoluutiosta. Tulokset julkaistaan julkaisusarjassa Nature.

15. maaliskuuta 2017: Uudet havainnot antavat ymmärtää, että 10 miljardia vuotta sitten vallinneen galaksienmuodostuksen aikakauden massiiviset, tähtiä muodostavat galaksit olivat baryonisen eli "normaalin" aineen hallitsemia. Tämä on vahvassa ristiriidassa tämän päivän galakseihin, joissa mystisen pimeän aineen vaikutukset näyttävät olevan paljon suuremmat. Tämä yllättävä tulos saatiin käyttäen ESO:n VLT-teleskooppia ja se antaa ymmärtää, että pimeä aine oli varhaisessa maailmankaikkeudessa vähemmän merkityksellistä kuin se on nykyään. Tutkimustulos esitettiin neljässä julkaisussa, joista yksi julkaistiin tänään julkaisusarjassa Nature.

8. maaliskuuta 2017: ALMA:a käyttäneet tähtitieteilijät ovat havainneet valtavan, hohtavassta tähtitomusta koostuvan kohteen galaksissa, joka nähdään, kun maailmankaikkeus oli vain neljä prosenttia nykyisestä iästään. Tämä galaksi havaittiin pian muodostumisensa jälkeen ja on etäisin galaksi, josta on havaittu tomua. Tämä havainto on myös etäisin havainto hapesta maailmankaikkeudessa. Nämä uudet tulokset tarjoavat upouuden oivalluksen ensimmäisten tähtien syntymään ja räjähtävään kuolemaan.

1. maaliskuuta 2017: Tämä tähtien, kaasun ja tomun värikäs raita on itse asiassa NGC 1055 -niminen spiraaligalaksi. Tämän, tässä ESO:n VLT-teleskoopilla taltioidun, suuren galaksin ajatellaan olevan halkaisijaltaan jopa 15 prosenttia Linnunrataa suurempi. NGC 1055 näyttäisi olevan vailla spiraaligalakseille tunnusomaisia pyörteisiä spiraalihaaroja, sillä se nähdään suoraan sivulta. Sen rakenteessa näkyy kuitenkin outoja vääntymiä, jotka luultavasti johtuvat vuorovaikutuksesta suuren naapurigalaksin kanssa.

22. helmikuuta 2017: Tähtitieteilijät ovat löytäneet Maan kokoisista planeetoista koostuvan seitsemän planeetan järjestelmän vain 40 valovuoden etäisyydeltä. Käyttäen maan päältä ja avaruudesta havaintoja tekeviä teleskooppeja, mukaanlukien ESO:n VLT-teleskooppi, kaikki planeetat löydettiin niiden kulkiessa emotähtensä, nimellä TRAPPIST-1 tunnetun ultraviileän kääpiötähden editse. Tänään julkaisusarjassa Nature ilmestyvän tutkimusjulkaisun mukaan kolme planeetoista sijaitsee elinkelpoisella vyöhykkeellä ja niiden pinnalla saattaa olla vesivaltameriä, mikä kasvattaa todennäköisyyttä sille, että tässä tähtijärjestelmässä saattaa olla elämää. Tässä järjestelmässä on sekä suurin määrä tähän mennessä löydettyjä Maan kokoisia planeettoja että suurin määrä maailmoja, joiden pinnalla saattaa olla nestemäistä vettä.

1. helmikuuta 2017: Tähtitieteilijät ovat tutkineet kauan hohtavia kaasu- ja tomupilviä, jotka on luetteloitu nimillä NGC 6334 ja NGC 6357. Tämä ESO:n VST-teleskoopin jättimäinen uusi kuva on uusin niistä otettu. Noin kahdella miljardilla pikselillä tämä on yksi suurimmista ESO:n milloinkaan julkaisemista kuvista. Pilvien eloisat muodot ovat tuottaneet niille mieleenpainuvat nimet: Kissankäpäläsumu ja Hummerisumu.

18. tammikuuta 2017: ESO:n päämajassa tänään pidetyssä seremoniassa allekirjoitettiin neljä sopimusta ESO:n rakenteilla olevan ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) komponenteista. Nämä ovat: teleskoopin jättimäisten sekundääri- ja tertiääripeilien valaminen, joka myönnettiin SCHOTT:ille; näitä kahta peiliä kannattelevien peilikennojen tuotanto, joka myönnettiin SENER-ryhmälle; ja ELT:n valtavan segmentoidun pääpeilin kontrollijärjestelmän elintärkeän osan muodostavien reuna-antureiden tuotanto, joka myönnettiin FAMES-konsortiolle. Sekundääripeili on suurin milloinkaan teleskooppiin asennettu ja kaikkien aikojen suurin kupera peili.

17. tammikuuta 2017: Uudet, Chilessä sijaitsevalla ALMA-teleskoopilla (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) otetut kuvat ovat paljastaneet muutoin näkymättömiä yksityiskohtia Auringostamme. Näihin lukeutuu uusi kuva lähes kaksi kertaa Maapallon halkaisijan kokoisen auringonpilkun tummasta, vääntyneestä keskustasta. Kuvat ovat ensimmäiset, jotka on otettu Auringosta laitteella, jossa ESO on yhteistyökumppanina. Tulokset ovat tärkeä laajennus havaintosarjaan, jota voidaan käyttää luotaamaan meitä lähimmän tähden fysiikkaa. ALMA:n antennit on suunniteltu huolellisesti siten, että ne voivat kuvata Aurinkoa vahingoittumatta kohdistetun valon voimakkaan kuumuuden vaikutuksesta.

9. tammikuuta 2017: ESO on allekirjoittanut sopimuksen Breakthrough Initiatives -ohjelman kanssa Chilessä sijaitsevan VLT-teleskoopin havaintolaitteiden mukauttamisesta etsimään planeettoja läheisestä Alfa Centauri -tähtijärjestelmästä. Tällaiset planeetat saattavat olla Breakthrough Starshot -aloitteen miniatyyriavaruusluotainten aikanaan tapahtuvan laukaisun kohteena.

4. tammikuuta 2017: Tämä vaikuttava uusi kuva on yksi suurimmista lähi-infrapuna-aallonpituuksien suuren erotuskyvyn mosaiikkikuvista, joka on otettu noin 1350 valovuoden etäisyydellä Maasta sijaitsevasta Orion A -molekyylipilvestä, joka on lähin tunnettu massiivinen tähtitehdas. Se otettiin Pohjois-Chilessä sijaitsevan ESO:n Paranalin observatorion VISTA-infrapunakartoitusteleskoopilla ja se paljastaa monia nuoria tähtiä sekä muita kohteita, jotka normaalisti ovat hautautuneina syvälle tomupilvien kätköihin.

21. joulukuuta 2016: ALMA-teleskooppi (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) Chilessä on alkanut tehdä havaintoja uudella sähkömagneettisen spektrin alueella. Tämän ovat mahdollistaneet uudet, teleskoopin antenneihin asennetut vastaanottimet, jotka voivat havaita radioaaltoja aallonpituusvälillä 1.4—1.8 millimetriä, jota ALMA ei aikaisemmin hyödyntänyt. Tämän päivityksen ansiosta tähtitieteilijät voivat havaita veden heikkoja signaaleja maailmankaikkeuden lähialueilta.

12. joulukuuta 2016: Nimen ASASSN-15lh saanut, etäisessä galaksissa nähty poikkeuksellisen kirkas valopiste kuviteltiin kirkkaimmaksi koskaan nähdyksi supernovaksi. Uudet havainnot usealta observatoriolta, ESO mukaanlukien, ovat kuitenkin nyt kyseenalaistaneet tämän luokittelun. Sen sijaan tähtitieteilijäryhmä esittää, että valonlähde oli vieläkin äärimmäisempi ja harvinaisempi tapahtuma: liian lähelle tullutta ohittavaa tähteä riekaleiksi repivä nopeasti pyörivä musta aukko.

9. joulukuuta 2016: ESO:n johtokunta on nimittänyt Xavier Barconsin, 57, ESO:n seuraavaksi pääjohtajaksi. Hän astuu virkaan 1. syyskuuta 2017, jolloin nykyisen pääjohtajan, Tim de Zeeuwin virkakausi päättyy.

7. joulukuuta 2016: ESO:n Chilessä sijaitsevalla VST-teleskoopilla tehdyn jättimäisen, uuden galaksikartoituksen analyysi antaa ymmärtää, että pimeä aine saattaa olla harvempaa ja avaruuteen tasaisemmin jakautunutta kuin aikaisemmin oletettiin. Kansainvälinen tutkijaryhmä käytti KiDS-kartoituksen havaintoaineistoa tutkiakseen kuinka aineen painovoimavaikutukset vaikuttivat noin 15 miljoonan etäisen galaksin valoon maailmankaikkeuden laajimmissa mittakaavoissa. Tulokset näyttävät olevan ristiriidassa Planck-satelliitin aikaisempien tulosten kanssa.

30. marraskuuta 2016: Tutkimalla poikkeuksellisen tiheiden ja voimakkaasti magnetisoituneiden neutronitähtien säteilemää valoa ESO:n VLT-teleskoopilla tähtitieteilijät ovat saattaneet löytää ensimmäiset havaintotodisteet oudosta kvantti-ilmiöstä, joka alunperin ennustettiin 1930-luvulla. Havaitun valon polarisaatio antaa ymmärtää, että neutronitähteä ympäröivässä tyhjässä avaruudessa vaikuttaa tyhjiön kahtaistaittavuutena tunnettu kvantti-ilmiö.