Lehdistötiedotteet

21. marraskuuta 2024: Olemme ensimmäistä kertaa onnistuneet ottamaan tarkan kuvan Linnunratamme ulkopuolisessa galaksissa sijaitsevasta kuolevasta tähdestä ”, sanoi Keiichi Ohnaka, astrofyysikko Chilessä sijaitsevasta Universidad Andrés Bellosta. Huikean 160000 valovuoden päässä meistä sijaitseva WOH G64 -tähti kuvattiin Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope Interferometerillä (ESO:n VLTI), jonka erotuskyky on huippuluokkaa. Uudet havainnot paljastavat kaasua ja pölyä pursuavan tähden, joka on sen viimeisessä vaiheessa ennen kuin siitä tulee supernova.

31. lokakuuta 2024: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) esittelee Halloweenin kunniaksi tämän aavemaisen kuvan pimeästä sumusta, joka saa aikaan illuusion suden siluetista värikästä kosmista taustaa vasten. Sen lempinimi on osuvasti "Pimeä Susi sumu eng. Dark Wolf Nebula", ja koostuu 283 miljoonan pikselin kuvasta, joka on otettu VLT Survey Telescope, eli VST-teleskoopilla ESO:n Paranalin observatoriossa Chilessä.

7. lokakuuta 2024: Tutkijat ovat löytäneet kaukaisimman tähän mennessä havaitun Linnunradan kaltaisen galaksin. REBELS-25:ksi kutsuttu galaksi, jossa on kiekko, näyttää yhtä järjestäytyneeltä kuin nykyiset galaksit, mutta näemme sen sellaisena kuin se oli maailmankaikkeuden ollessa vain 700 miljoonaa vuotta vanha. Tämä on yllättävää, sillä nykyisten galaksien muodostumista koskevien käsitystemme mukaan tällaisten varhaisten galaksien odotetaan olevan kaoottisempia. REBELS-25:n pyöriminen ja rakenne havaittiin Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) -teleskooppiverkoston avulla, jossa Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on mukana yhteistyökumppanina.

1. lokakuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat löytäneet Euroopan eteläisen observatorin VLT-teleskoopin (ESO:n VLT) avulla eksoplaneetan, joka kiertää Barnardin tähteä. Tähti on Aurinkoa lähin yksittäinen tähti. Nyt löydetyn eksoplaneetan massa on vähintään puolet Venuksen massasta, ja vuosi kestää vain hieman yli kolme Maan päivää. Tutkimusryhmän havainnot antavat myös vihjeitä kolmen muun eksoplaneetan olemassaololle, jotka kiertävät tähteä erilaisilla radoilla.

26. syyskuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat julkaisseet Linnunradasta erittäin laajan infrapunakartan, joka sisältää yli 1,5 miljardia kohdetta, ja se on yksityiskohtaisin koskaan tehty infrapuna-alueen kartta. Tutkimuksessa on seurattu Euroopan eteläisen observatorion VISTA-teleskoopin avulla galaksimme keskusalueita yli 13 vuoden ajan. Kyseessä on suurin ESO:n teleskoopilla koskaan toteutettu havaintoprojekti, joka sisältää 500 teratavua dataa.

11. syyskuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa ottaneet niin tarkkoja kuvia muusta tähdestä kuin Auringosta, että he voivat seurata sen pinnalla kuplivan kaasun liikettä. R Doradus -tähden kuvat on otettu Euroopan eteläisen observatorion (ESO) yhteisomistamalla ALMA-teleskoopilla (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) heinä- ja elokuussa 2023. Niissä näkyy jättimäisiä, kuumia kaasukuplia, jotka ovat 75 kertaa Auringon kokoisia. Kuplia ilmestyy pinnalle ja ne vajoavat takaisin tähden sisälle odotettua nopeammin.

27. elokuuta 2024: Event Horizon Telescope (EHT) -yhteistyöverkosto on tehnyt testihavaintoja Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) -teleskoopilla ja muilla havaintolaitteilla, joiden avulla on saavutettu suurin Maan pinnalta havaittu erotuskyky [1]. Tämä tehtiin havaitsemalla kaukaisista galakseista peräisin olevaa valoa noin 345 GHz:n taajuudella, joka vastaa 0.87 mm:n aallonpituutta. Yhteistyöverkosto arvioi, että tulevaisuudessa he pystyvät ottamaan 50 prosenttia aiempaa tarkempia kuvia mustista aukoista, jolloin supermassiivisten mustien aukkojen rajojen ulkopuolella välittömässä läheisyydessä oleva alue erottuu paremmin. He pystyvät myös kuvaamaan useampia mustia aukkoja kuin toistaiseksi on havaittu. Uudet havainnot ovat osa pilottikokeilua, ja ne julkaistiin tänään The Astronomical Journal -lehdessä.

27. kesäkuuta 2024: Euroopan eteläisen observatorion Erittäin suurta teleskooppia (ESO:n ELT) rakennetaan parhaillaan Chilen Atacaman autiomaassa, ja sen valmistuminen on yhä lähempänä. Saksalainen SCHOTT-yhtiö on onnistuneesti valanut viimeisen 949:nnen peilisegmentin aihion, joka tulee teleskoopin M1-pääpeiliin. Halkaisijaltaan yli 39-metrinen M1-peili on ylivoimaisesti suurin koskaan teleskooppiin valmistettu peili.

18. kesäkuuta 2024: Vuoden 2019 lopulla aiemmin merkityksetön galaksi SDSS1335+0728 alkoi yhtäkkiä loistaa kirkkaammin kuin koskaan aiemmin. Ymmärtääkseen ilmiötä tähtitieteilijät ovat hyödyntäneet useiden avaruus- ja maapäällisten observatorioiden, kuten Euroopan eteläisen observatorion VLT-teleskoopin, tietoja tutkiakseen miten galaksin kirkkaus on vaihdellut. Tänään julkaistussa tutkimuksessa he toteavat, että he ovat todistamassa sellaisia muutoksia, joita galaksissa ei ole koskaan aiemmin nähty. Nämä ovat todennäköisesti seurausta galaksin ytimessä olevan massiivisen mustan aukon äkillisestä heräämisestä.

16. huhtikuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat löytäneet Linnunradastamme tähän mennessä löydetyistä paivavimman tähtien massaisen mustan aukon. Musta aukko havaittiin Euroopan avaruusjärjestön Gaia-satelliitista saatujen havaintojen avulla, koska se aiheuttaa sitä kiertävälle seuralaistähdelle outoa "heiluvaa" liikettä. Mustan aukon massan todentamisessa käytettiin Euroopan eteläisen observatorion VLT-teleskoopin (ESO:n VLT) ja muiden maanpäällisten observatorioiden havaintoja. Mustan aukon massa on vaikuttavat 33 kertaa Auringon massa.

11. huhtikuuta 2024: Kun tähtitieteilijät tutkivat upean kaasu- ja pölypilven sydämessä sijaitsevaa tähtiparia, he kokivat yllätyksen. Tähtiparit ovat yleensä hyvin samankaltaisia, kuten kaksoset, mutta HD 148937:ssä toinen tähti näyttää nuoremmalta ja on magneettinen. Euroopan eteläisen observatorion (ESO) uudet havainnot viittaavat siihen, että järjestelmässä oli alun perin kolme tähteä, kunnes kaksi niistä törmäsi toisiinsa ja yhdistyi. Tämä hurja tapahtuma synnytti tähtiparia ympäröivän pilven ja muutti lopullisesti järjestelmän kohtalon.

27. maaliskuuta 2024: Event Horizon Telescope (EHT) -yhteistyöverkoston ottamassa uudessa kuvassa näkyy voimakkaita ja järjestäytyneitä magneettikenttiä, jotka lähtevät kierteisesti supermassiivisen mustan aukon Sagittarius A*:n (Sgr A*) reunalta. Tämä ensimmäinen polarisoidun valon alueen kuva Linnunradan galaksin sydämessä lymyävästä hirviöstä on paljastanut magneettikentän rakenteen, joka on hämmästyttävän samanlainen kuin M87-galaksin keskellä olevalla mustalla aukolla. Tämä viittaa siihen, että kaikilla mustilla aukoilla voi olla voimakkaita magneettikenttiä. Samankaltaisuus viittaa myös siihen, että myös Sgr A*:ssä on piilossa oleva suihku. Tulokset julkaistiin tänään The Astrophysical Journal Letters -lehdessä.

5. maaliskuuta 2024: Ryhmä tähtitieteilijöitä on useissa tutkimuksissaan selvittänyt planeettojen muodostumisen kiehtovaa ja monimutkaista prosessia. Euroopan eteläisen observatorion Chilessä sijaitsevalla ESO:n VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope) otetut upeat kuvat ovat yksi kaikkien aikojen laajimmista planeettoja muodostavien kiekkojen tutkimuksista. Tutkimus kokoaa yhteen havaintoja yli 80:stä nuoresta tähdestä, joiden ympärillä saattaa parhaillaan muodostua planeettoja. Tutkimus antaa tähtitieteilijöille runsaasti tietoa ja ainutlaatuisen käsityksen siitä, miten planeetat syntyvät galaksimme eri alueilla.

29. helmikuuta 2024: Tutkijat ovat löytäneet vesihöyryä nuoren tähden ympärillä olevasta kiekosta juuri siitä kohdasta, missä planeettoja saattaa muodostua. Vesi on Maan elämälle keskeinen ainesosa, ja sillä uskotaan olevan merkittävä rooli myös planeettojen muodostumisessa. Emme kuitenkaan ole pystyneet kartoittamaan, miten vesi on vakaassa, viileässä kiekossa jakautunut. Tällaisessa kiekossa tähtien ympärille muodostuville planeetoille on kaikkein suotuisimmat olosuhteet. Uudet havainnot on tehty Atacama Large Millimeter/submillimeter Array, eli ALMA-teleskoopilla, jossa Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on mukana yhteistyökumppanina.

26. helmikuuta 2024: Kun Aurinkomme kaltainen tähti tulee elämänsä loppuvaiheeseen, se voi nielaista sisuksiinsa sitä ympäröivät planeetat ja asteroidit, jotka ovat syntyneet sen mukana. Tutkijat ovat löytäneet Chilessä sijaitsevan Euroopan eteläisen observatorion VLT-kaukoputken avulla ensimmäistä kertaa ainutlaatuisia merkkejä tästä prosessista havaitsemalla valkoisen kääpiötähden pintaan jääneen arven. Tutkimuksen tulokset julkaistaan tänään The Astrophysical Journal Letters -lehdessä.

19. helmikuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat tutkineet Euroopan eteläisen observatorion (ESO) VLT-kaukoputken avulla kirkasta kvasaaria ja todenneet sen olevan paitsi sekä lajinsa kirkkain että kirkkain koskaan havaittu kohde. Kvasaarit ovat kaukana sijaitsevien galaksien kirkkaita ytimiä, joiden voimanlähteinä supermassiiviset mustat aukot toimivat. Tämä ennätyksiä rikkova kvasaarin musta aukko kasvattaa massaansa yhden Auringon verran päivässä, mikä tekee siitä toistaiseksi nopeimmin kasvavan mustan aukon.

10. tammikuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat löytäneet suoran yhteyden massiivisten tähtien räjähdysmäisen kuoleman ja maailmankaikkeuden tiheimpien ja arvoituksellisimpien kohteiden, eli mustien aukkojen ja neutronitähtien muodostumisen välillä. Kaksi tutkimusryhmää havaitsivat Euroopan eteläisen observatorion VLT-teleskoopin ja ESO:n New Technology Telescope, eli NTT:n avulla läheisen galaksin supernovaräjähdyksen jälkeistä vaihetta ja löysivät todisteita räjähdyksen jälkeensä jättämästä salaperäisestä kompaktista kohteesta.

21. joulukuuta 2023: Usein juhlapyhien perinteisiin kuuluu kalkkunan, soba-nuudelien, kinkun tai Pan de Pascuan juhla-ateria, mutta tänä vuonna Euroopan eteläinen observatorio (ESO) tarjoaa teille juhlakanan. Kuvassa on niin sanottu "Juokseva kana"-sumu (Running Chicken Nebula), jossa vastasyntyneitä nuoria tähtiä. Sumu näkyy upeasti tässä 1,5 miljardin pikselin kuvassa, joka on otettu VLT Survey Telescope, eli VST-kaukoputkella, joka sijaitsee ESO:n Paranalilla Chilessä.

18. joulukuuta 2023: Euroopan eteläisen observatorion Erittäin suuren teleskoopin (ELT) rakentaminen on saavuttanut tärkeän vaiheen, kun teleskoopin pääpeilin (M1) ensimmäiset 18 segmenttiä on toimitettu ESO:lle ja lähetetty Chileen. Saavuttuaan Chileen segmentit kuljetetaan ELT:n tekniseen laitokseen ESO:n Paranalin observatoriolle, joka sijaitsee Atacaman autiomaassa. Siellä segmentit pinnoitetaan ja asennetaan myöhemmin teleskoopin päärakenteeseen. Koska pääpeiliä ei voida fyysisesti valmistaa yhtenä kappaleena, se koostuu 798:sta yksittäisestä segmentistä, jotka on järjestetty suureksi kuusikulmaiseksi kuvioksi. Tämän lisäksi valmistetaan 133 osaa segmenttien uudelleen pinnoittamisen helpottamiseksi. Halkaisijaltaan yli 39 metrin suuruinen peili on maailman suurin teleskooppipeili.

29. marraskuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat tehneet merkittävän löydön havaitessaan naapurigalaksi Suuressa Magellanin pilvessä kiekon nuoren tähden ympäriltä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun galaksimme ulkopuolelta on löydetty kiekko, joka on identtinen omien Linnunratamme planeettoja muodostavien kiekkojen kanssa. Uudet havainnot ovat paljastaneet massiivisen nuoren tähden, joka kasvaa ja kerää ainetta ympäristöstään muodostaen pyörivän kiekon. Havainto tehtiin Chilessä sijaitsevalla Atacama Large Millimeter/submillimeter Array -teleskooppiverkostolla (ALMA), jonka yhteistyökumppani Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on.