Lehdistötiedote

Planeettakunta työn alla? Nuoren tähden ympärillä olevasta kiekosta on löydetty kaksi muodostumassa olevaa planeettaa

24. maaliskuuta 2026, Turku

VLT:n ottamia kuvia kahdesta nuoren WISPIT 2 -tähden ympärille muodostumassa olevasta planeetasta (Oikeudet:  ESO/C. Lawlor, R. F. van Capelleveen et al.)

Tähtitieteilijät ovat havainneet nuoren WISPIT 2 -tähden ympärillä olevasta kiekosta kaksi muodostumassa olevaa planeettaa. Tutkijaryhmä oli aiemmin havainnut yhden planeetan, ja nyt se on käyttänyt Euroopan eteläisen observatorion (ESO) kaukoputkia vahvistaakseen toisen planeetan olemassaolon. Nämä havainnot sekä tähden ympärillä olevan kiekon erityinen rakenne viittaavat siihen, että WISPIT 2 -järjestelmä saattaisi muistuttaa nuorta aurinkokuntaa.

”WISPIT 2 on toistaiseksi paras ikkuna omaan menneisyyteemme”, sanoo Chloe Lawlor, tohtorikoulutettava Irlannin Galwayn yliopistosta, ja tänään The Astrophysical Journal Letters -lehdessä julkaistun tutkimuksen pääkirjoittaja. 

Kohde on PDS 70:n lisäksi vasta toinen tunnettu järjestelmä, jossa emotähden ympäriltä on havaittu viitteitä kahden planeetan muodostumisesta. Toisin kuin PDS 70:ssä, WISPIT 2:ssa planeettojen muodostumiskiekko on kuitenkin hyvin iso, ja siinä näkyy selkeitä aukkoja ja renkaita. ”Nämä rakenteet viittaavat siihen, että kohteessa on parhaillaan muodostumassa lisää planeettoja, ja ne tullaan lopulta havaitsemaan”, Lawlor sanoo.

”WISPIT 2 on erittäin tärkeä tutkimuslaboratorio, jossa voimme tarkkailla sekä yksittäisen planeetan muodostumista että koko planeettakunnan kehitystä”, sanoo yksi tutkimuksen kirjoittajista ja Galwayn yliopiston tutkija Christian Ginski. Tällaisten havaintojen avulla tähtitieteilijät pyrkivät ymmärtämään paremmin, miten nuoret planeettakunnat kehittyvät vanhemmiksi järjestelmiksi, kuten oma aurinkokuntamme.

Järjestelmästä löydetty ensimmäinen vastasyntynyt planeetta nimeltään WISPIT 2b havaittiin viime vuonna. Sen massa on lähes viisinkertainen Jupiterin massaan verrattuna, ja se kiertää keskustähteä noin 60-kertaa kauempana kuin Maa kiertää Aurinkoa. ”Tämä muodostumassa olevan uuden maailman havaitseminen osoitti miten uskomatton potentiaali nykyisillä havaintolaitteilla on”, sanoo Richelle van Capelleveen, tohtoriopiskelija Leidenin observatoriossa Alankomaissa ja edellisen tutkimuksen johtaja. Sen jälkeen kun tähden läheltä tunnistettiin uusi kohde [1], ESO:n Very Large Telescope, eli VLT-teleskoopilla ja VLT Interferometer (VLTI) -interferometrillä tehdyt havainnot vahvistivat kohteessa mahdollisesti olevan planeetan. Uusi WISPIT 2c -planeetta on neljä kertaa keskustähteä lähempänä ja kaksi kertaa massiivisempi kuin WISPIT 2b. Molemmat planeetat ovat kaasujättiläisiä, kuten aurinkokuntamme ulkoplaneetat. 

Jotta WISPIT 2c:n olemassaololle saataisiin vahvistus, tutkimusryhmä käytti ESO:n VLT-teleskoopin SPHERE-instrumenttia, jolla kohteesta otettiin kuva. Sen jälkeen ryhmä käytti VLTI-järjestelmän GRAVITY+-instrumenttia varmistaakseen, että kyseessä oli todellakin planeetta. ”Tutkimuksessamme hyödynnettiin ratkaisevasti GRAVITY+:n äskettäistä päivitystä, jota ilman emme olisi pystyneet havaitsemaan näin lähellä tähteä sijaitsevaa planeettaa”, sanoo Guillaume Bourdarot, joka on yksi tutkimuksen kirjoittajista, ja Max Planckin avaruusfysiikan instituutin tutkija Garchingissa, Saksassa. 

Molemmat WISPIT 2:n planeetat näkyvät nuorta tähteä kiertävässä pöly- ja kaasukiekossa selkeinä aukkoina. Nämä johtuvat planeettojen kehityksestä, jossa kiekon partikkelit kerääntyvät yhteen, ja niiden painovoima vetää puoleensa lisää materiaa, kunnes planeetan alkio muodostuu. Kunkin aukon ympärille jäänyt materia muodostaa kiekkoon selvästi erottuvia pölyrenkaita.

Niiden aukkojen lisäksi, joista nämä kaksi planeettaa löydettiin, WISPIT 2 -kiekossa on ainakin yksi pienempi kauempana sijaitseva aukko. ”Epäilemme, että tämän aukon muodostumisen takana saattaa olla kolmas planeetta”, Lawlor sanoo. ”Se vastaa massaltaan luultavasti Saturnuksta, koska aukko on paljon kapeampi ja vähäisempi”. Tutkimusryhmä odottaa innolla tulevia jatkohavaintoja, ja Ginski toteaa, että ”ESO:n tulevan Extremely Large Telescope, eli Erittäin suuren teleskoopin avulla voimme ehkä tehdä planeetasta suoran havainnon”. 

Lisähuomiot

[1] Toisen planeetan olemassaolosta saatiin ensimmäisiä viitteitä jo Yhdysvaltain Arizonan yliopiston MagAO-X-instrumentilla Chilen 6,5-metrisillä Magellan-teleskoopeilla tehdystä havainnoista, sekä Virginian yliopiston Large Binocular Telescope Interferometer -laitteiston LMIRcam-instrumentilla.

Lisätietoa

Tämä tutkimus on esitelty artikkelissa, joka julkaistaan The Astrophysical Journal Letters -lehdessä. 

Tutkimusryhmässä mukana ovat olleet seuraavat tahot: C. Lawlor, (School of Natural Sciences, Centre for Astronomy and Ryan Institute, University of Galway, Irlanti [Galway]), R. F. van Capelleveen (Leiden Observatory, Leiden University, Alankomaat [Leiden]), G. Bourdarot (Max Planck Institute for Extraterrestrial Physics, Garching, Saksa [MPE]), C. Ginski (Galway and Center for Astronomical Adaptive Optics, Department of Astronomy, University of Arizona, Tucson, Yhdysvallat [CAAO]), M. A. Kenworthy (Leiden), T. Stolker (Leiden), L. Close (CAAO), A. J. Bohn (Leiden), F. Eisenhauer (MPE and Department of Physics, Technical University of Munich, Garching, Saksa), P. Garcia (Faculdade de Engenharia, Universidade do Porto, Portugali ja CENTRA – Centro de Astrofísica e Gravitação, IST, Universidade de Lisboa, Portugali), S. F. Honig (School of Physics and Astronomy, University of Southampton, Yhdistynyt kuningaskunta), J. Kammerer (European Southern Observatory, Garching Saksa), L. Kreidberg (Max Planck Institute for Astronomy, Heidelberg, Saksa), S. Lacour (LIRA, Observatoire de Paris, Université PSL, CNRS, Sorbonne Université, Université de Paris, Meudon, Ranska), J.-B. Le Bouquin (Univ. Grenoble Alpes, CNRS, IPAG, Grenoble, Ranska), E. Mamajek (Jet Propulsion Laboratory, California Institute of Technology, Pasadena, California, Yhdysvallat), M. Nowak (LIRA), T. Paumard (LIRA), C. Straubmeier (1st Institute of Physics, University of Cologne, Saksa), N. van der Marel (Leiden) ja exoGRAVITY Collaboration. 

Euroopan eteläinen observatorio (ESO) tekee maailmankaikkeuden salaisuuksien tutkimisen mahdolliseksi kaikille tutkijoille ympäri maailman. Suunnittelemme, rakennamme ja operoimme huippuluokan maanpäälisiä observatorioita, joita tähtitieteilijät käyttävät jännittävien tutkimusongelmien ratkaisemiseen ja populääritähtitieteen edistämiseen. Me edistämme myös kansainvälistä yhteistyötä tähtitieteen alalla. ESO perustettiin hallitustenväliseksi järjestöksi vuonna 1962 ja nykyään ESO:ssa on mukana 16 jäsenvaltiota (Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Ranska, Suomi, Saksa, Irlanti, Italia, Alankomaat, Puola, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) yhdessä Chilen isäntävaltion kanssa ja Australian kanssa strategisena kumppanina. ESO:n pääkonttori ja sen vierailijakeskus ja planetaario, ESO Supernova, sijaitsevat lähellä Müncheniä Saksassa. Chilen Atacaman aavikko on upea paikka, jossa on ainutlaatuiset olosuhteet tähtitaivaan tarkkailuun. Se on kaukoputkiemme sijoituspaikka. ESO:lla on kolme havaintopaikkaa: La Silla, Paranal ja Chajnantor. Paranalissa ESO operoi Very Large Telescope (VLT) kaukoputkea ja siihen liittyvää Very Large Telescope Interferometria sekä paikalla sijaitsevia taivaankartoitusteleskooppeja: infrapuna-alueella toimivaa VISTAa ja näkyvän valon alueella toimivaa VLT Survey Teleskooppia. Paranalissa ESO isännöi ja operoi myös Cherenkov Telescope Array South havaintolaitetta, joka on maailman suurin ja herkin gamma-alueella havaitseva observatorio. ESO operoi yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa ALMA-observatriota Chajnantorilla. ALMA tekee havaintoja millimetri- ja alimillimetrin alueella. Rakennamme parhaillaan Paranalin lähelle Cerro Armazonesille "maailman suurinta taivaalle katsovaa silmää”, ESO:n Erittäin suurta kaukoputkea (Extremely Large Telescope, ELT). Santiagossa, Chilessä sijaitsevista toimipisteistämme tuemme toimintaamme Chilessä, ja olemme yhteydessä chileläisiin yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan.

Linkit

• Tutkimusartikkeli
• VLT/I:n kuvia
• Lue lisää ESO:n Erittäin suuresta telekoopista sen omalta verkkosivulta ja lehdistötiedotteesta
• Median edustaja: saadaksesi julkaisut ennen niiden virallista julkaisemista tilaa uutiskirje omalla kielelläsi.
• Tutkija, onko sinulla kerrottavaa? Pitchaa oma tutkimuksesi.

Yhteystiedot

Chloe Lawlor
University of Galway
Galway, Ireland
Sähköposti: c.lawlor13@universityofgalway.ie

Christian Ginski
University of Galway
Galway, Ireland
Sähköposti: christian.ginski@universityofgalway.ie

Richelle van Capelleveen
Leiden Observatory, Leiden University
Leiden, the Netherlands
Sähköposti: capelleveen@strw.leidenuniv.nl

Guillaume Bourdarot
Max Planck Institute for Extraterrestrial Physics
Garching, Germany
Puh.: +498930000-3295
Sähköposti: bourdarot@mpe.mpg.de

Bárbara Ferreira
ESO Media Manager
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6670
Matkapuhelin: +49 151 241 664 00
Sähköposti: press@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media