Lehdistötiedote

SPECULOOS:in ensivalo

Neljä läheisiä ultraviileitä tähtiä kiertäviä elinkelpoisia planeettoja etsimään omistettua teleskooppia saivat onnistuneen lähdön ESO:n Paranalin observatoriolla

5. joulukuuta 2018

SPECULOOS-projekti on tehnyt ensimmäiset havaintonsa Euroopan eteläisen observatorion Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä. SPECULOOS keskittyy havaitsemaan Maapallon kokoisia planeettoja, jotka kiertävät läheisiä ultraviileitä tähtiä ja ruskeita kääpiöitä.

SPECULOOS Southern Observatory (SSO) on onnistuneesti asennettu Paranalin observatoriolle ja se on ottanut ensimmäiset tekniset ja kalibrointikuvansa ensivalona tunnetussa prosessissa. Tämän käyttöönottovaiheen päätyttyä uusi planeettoja metsästävien teleskooppien sarja aloittaa tieteellisen toimintansa täydessä laajuudessa tammikuussa 2019.

SSO on uuden eksoplaneettojen metsästysprojektin SPECULOOS (Search for habitable Planets EClipsing ULtra-cOOl Stars) [1] ydinlaitteisto ja koostuu neljästä teleskoopista, joiden pääpeilit ovat halkaisijaltaan 1 metri. Jupiterin neljän Galilein kuun englanninkielisten nimien mukaan Ioksi, Europaksi, Ganymedeksi ja Callistoksi nimetyt teleskoopit nauttivat ESO:n lippulaivan, VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) käsittävän Paranalin alueen ensiluokkaisista havainto-olosuhteista. Paranal on lähes täydellinen paikka tähtitieteelle pimeine taivaineen ja vakaan, kuivan ilmastonsa ansiosta.

Näillä teleskoopeilla on tärkeä tehtävä. SPECULOOS pyrkii etsimään mahdollisesti elinkelpoisia Maapallon kokoisia planeettoja enimmäkseen yhä tutkimattomia planeettapopulaatioita käsittävien ultraviileiden tähtien tai ruskeiden kääpiöiden ympäriltä. Näitä tähtiä kiertämästä on tähän mennessä löydetty vain muutamia eksoplaneettoja ja vieläkin harvempia sijaitsee emotähtensä elinkelpoisella vyöhykkeellä. Vaikka näitä himmeitä tähtiä on vaikea havaita, ne ovat runsaslukuisia — koostaen noin 15% läheisen maailmankaikkeuden tähdistä. SPECULOOS on suunniteltu tutkimaan 1000 tällaista tähteä, mukaanlukien lähimmät, kirkkaimmat ja pienimmät, etsiessään Maapallon kokoisia elinkelpoisia planeettoja.

"SPECULOOS antaa meille ennennäkemättömän kyvyn havaita maankaltaisia planeettoja, jotka peittävät joitakin meidän pienimmistä ja viileimmistä naapuritähdistämme," selittää Liègen yliopiston Michaël Gillon, SPECULOOS-projektin päätutkija. "Tämän on ainutkertainen mahdollisuus selvittää näiden läheisten maailmojen yksityiskohdat."

SPECULOOS tulee etsimään eksoplaneettoja käyttäen ylikulkumenetelmää [2] seuraten prototyyppinsä, ESO:n La Sillan observatoriolla sijaitsevan TRAPPIST-South -teleskoopin esimerkkiä. Kyseinen teleskooppi on ollut toiminnassa vuodesta 2011 ja se on löytänyt kuuluisan TRAPPIST-1 -planeettajärjestelmän. Planeetan kulkiessa tähtensä editse se peittää osan tähden valosta — aiheuttaen periaatteessa pienen osittaisen pimennyksen — jonka seurauksena on hienoinen, mutta havaittavissa oleva tähden himmeneminen. Pienempien emotähtien eksoplaneetat peittävät enemmän tähtensä valosta ylikulun aikana saaden nämä säännölliset pimennykset paljon helpommiksi havaita kuin suuremmilla tähdillä.

Tähän mennessä vain pieni osa tällä menetelmällä havaituista eksoplaneetoista on ollut Maapallon kokoisia tai pienempiä. SPECULOOS:in kohdetähtien pieni koko yhdistettynä sen teleskooppien suureen herkkyyteen mahdollistaa kuitenkin Maapallon kokoisten ylikulkevien planeettojen havaitsemisen tähden elinkelpoisella vyöhykkeellä. Nämä planeetat sopivat ihanteellisesti suuremmilla maan pinnalta havaintoja tekevillä tai avaruuteen sijoitetuilla laitteistoilla tehtäviin jatkotutkimuksiin.

"Teleskooppeihin on asennettu infrapuna-aallonpituuksilla hyvin herkät kamerat," selittää Laetitia Delrez Cambridgen Cavendish-laboratoriosta, yksi SPECULOOS-ryhmän tutkijoista. "Tämä säteily on hieman ihmisen näkökyvyn ulkopuolella ja se on SPECULOOS:in kohteena olevien himmeiden tähtien pääasiallista säteilyä."

Teleskoopit ja niiden krikkaan väriset jalustat rakensi saksalainen yritys ASTELCO ja niitä suojaavat kuvut teki italialainen valmistaja Gambato. Projekti saa tukea kahdelta 60 senttimetrin kokoiselta TRAPPIST-teleskoopilta, toinen ESO:n La Sillan observatoriolla ja toinen Marokossa [3]. Projekti tulee aikanaan myös käsittämään laitteistot SPECULOOS Northern Observatory ja SAINT-Ex, jotka ovat par'aikaa rakenteilla Teneriffalla, Espanjassa ja San Pedro Mártirissa, Meksikossa.

Myös Cerro Armazonesilla rakenteilla olevan Euroopan tulevan lippulaivateleskoopin, ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) kanssa on mahdollisuus jännittävään tulevaisuuden yhteistyöhön. ELT kykenee havaitsemaan SPECULOOS:in löytämiä planeettoja ennennäkemättömällä tarkkuudella — analysoiden mahdollisesti jopa niiden kaasukehiä.

"Näiden uusien teleskooppien avulla meidän on mahdollista tutkia maailmankaikkeuden läheisiä Maapallon kaltaisia maailmoja suuremmalla tarkkuudella kuin olisimme voineet kuvitella vain kymmenen vuotta sitten," päättää Gillon. "Nämä ovat äärimmäisen jännittäviä aikoja eksoplaneettatutkimuksessa."

Lisähuomiot

[1] Speculoos, tai speculaas, on herkullinen maustekeksi, jota perinteisesti leivotaan Belgiassa ja muissa maissa Pyhän Nikolauksen päiväksi 6.12. Nimi makeine mielleyhtymineen heijastaa Belgian alkuperää SPECULOOS-projektille. TRAPPIST-projektilla on vastaavanlainen belgialainen kaima. Se sai nimensä Trappist-oluiden mukaan, joista useimmat valmistetaan Belgiassa.

[2] Ylikulkumenetelmä on yksi lukuisista tavoista löytää eksoplaneettoja. ESO:n planeetoja metsästävä HARPS-spektrografi La Sillan observatoriolla käsittävä valikoima havaintolaitteita käyttää radiaalinopeusmenetelmää eksoplaneettojen löytämiseksi, mitaten tähteä kiertävän eksoplaneetan aiheuttamia muutoksia tähden nopeuteen.

[3] SSO sai rahoitusta myös Euroopan tiedeneuvostolta (ERC) Euroopan unionin seitsemännestä puiteohjelmasta (FP7/2007-2013) — ERC-rahoitussopimusnumerolla 336480, Simons- ja MERAC-säätiöistä sekä yksityisiltä sponsoreilta.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja ylivoimaisesti maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta, joiden lisäksi Chile toimii laitteistojen sijoitusmaana ja Australia strategisena kumppanina. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) ja siihen liittyvä, maailmanlaajuisesti johtava VLTI-interferometri, sekä kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja VST-teleskooppi näkyvän valon aallonpituuksilla. ESO on myös merkittävä kumppani kahdessa Chajnantorin laitteistossa, APEX-teleskoopissa ja ALMA-teleskoopissa, joka on maailman suurin tähtitieteellinen projekti. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista ELT-teleskooppia (Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

SPECULOOS Southern Observatory (SSO) on projekti, jota johtavat Liègen yliopisto (Belgia), Cavendish Laboratory Cambridgesta (Iso-Britannia) ja King Abdulaziz -yliopisto (Saudi-Arabia). Projektin johdossa on Michaël Gillon, tutkija ja Liègen yliopiston Astrofysiikan, geofysiikan ja valtameritutkimuksen laitoksen (AGO) EXOTIC-ryhmän (EXOplanets in Transit: Identification and Characterization) johtaja. SSO käsittää tiedemiehiä myös Bernin, Birminghamin ja Warwickin yliopistoista. ESO tukee SSO:ta ja toimii sen isäntänä Paranalin observatoriolla Chilen Atacaman autiomaassa.

Linkit

• SPECULOOS:in WWW-sivut

Yhteystiedot

Michaël Gillon
SPECULOOS Principal Investigator
University of Liège, Belgium
Puh.: +32 4366 9743
Matkapuhelin: +32 473 346 402
Sähköposti: michael.gillon@uliege.be

Didier Queloz
SPECULOOS co-Principal Investigator, University of Cambridge
UK
Puh.: +44 7746 010890
Sähköposti: dq212@cam.ac.uk

Calum Turner
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6670
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: pio@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media