Lehdistötiedote

MASCARA avaa silmät Chilessä

Eksoplaneettojen metsästäjän ensivalohavainnot ESO:n La Sillan observatoriolla

19. heinäkuuta 2017

MASCARA-tutkimusasema (Multi-site All-Sky CAmeRA) ESO:n La Sillan observatoriolla Chilessä on tehnyt ensivalohavaintonsa. Tämä uusi tutkimuslaitos etsii ylikulkevia planeettoja niiden kulkiessa kirkkaan emotähtensä editse ja muodostaa kohteista luettelon tulevia eksoplaneettojen luokitteluhavaintoja varten.

Kesäkuussa 2016 ESO saavutti sopimuksen Leidenin yliopiston kanssa MASCARA:n sijoittamisesta ESO:n La Sillan observatoriolle Chilessä, missä se pääsee hyödyntämään erinomaisia havainto-olosuhteita eteläisen pallonpuoliskon taivaasta. Tämä tutkimusasema on nyt tehnyt ensimmäiset onnistuneet koehavaintonsa.

MASCARA-tutkimusasema Chilessä on järjestyksessä toinen toiminnassa oleva. Ensimmäinen asema on pohjoisella pallonpuoliskolla Roque de los Muchachos -observatoriolla, Kanariansaarten La Palman saarella. Kukin tutkimusasema käsittää joukon lämpötilasäädeltyyn koteloon sijoitettuja kameroita, jotka tarkkailevat lähes koko sijaintipaikalta näkyvää taivasta [1].

"Tutkimusasemia tarvitaan sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla koko taivaan kattamiseksi," sanoo MASCARA:n projektijohtaja Ignas Snellen Leidenin yliopistolta. "Nyt kun toinen asema on toiminnassa La Sillalla, me voimme tarkkailla lähes kaikkia koko taivaan kirkkaita tähtiä."

Leidenin yliopistolla Alankomaissa rakennettu MASCARA on planeettoja metsästävä havaintolaite. Sen hyvin kompakti ja edullinen muotoilu vaikuttaa vaatimattomalta, mutta se on innovatiivinen, joustava ja hyvin luotettava. Tämä pieni viiden sarjatuotannossa olevista osista koostuvan digitaalikameran planeettametsästäjä tekee toistuvia havaintoja tuhansien tähtien kirkkaudesta ja käyttää tietokoneohjelmistoa metsästääkseen tähden valon vähäisimpiäkin himmenemiä planeettojen kulkiessa niiden editse.

Tätä eksoplaneettojen löytömenetelmää kutsutaan ylikulkufotometriaksi. Planeetan koko ja kiertorata voidaan suoraan määrittää käyttämällä tätä menetelmää ja hyvin kirkkaissa järjestelmissä myös planeetan kaasukehä voidaan määritellä ESO:n VLT-teleskoopin kaltaisilla suurilla teleskoopeilla tehtävillä lisähavainnoilla.

MASCARA:n päätarkoitus on löytää taivaan kirkkaimpia tähtiä kiertäviä eksoplaneettoja, joita ei tällä hetkellä tarkkailla sen paremmin avaruudesta kuin maan päältäkään tehtävillä kartoituksilla. MASCARA:n kohdepopulaatio koostuu pääasiassa "kuumista Jupitereista", jotka ovat suuria, fysikaalisesti Jupiterin kaltaisia maailmoja, jotka kiertävät hyvin lähellä emotähteään, minkä seurauksena niiden pintalämpötila on korkea ja kiertoaika vain muutamia tunteja. Kymmeniä kuumia Jupitereja on löydetty eksoplaneettametsästyksen radiaalinopeusmenetelmällä niiden aiheuttaessa havaittavan painovoimavaikutuksen emotähtiinsä.

"Vielä ei voida oppia paljoa planeetoista, jotka on havaittu radiaalinopeusmenetelmällä, sillä ne vaativat huomattavasti paremman kuvantamistekniikan näiden viileiden, vanhojen planeettojen erottamiseksi emotähdistään," kommentoi Snellen. "Sen sijaan emotähtiensä editse kulkevien planeettojen ominaisuudet voidaan helposti selvittää."

MASCARA kykenee myös löytämään supermaapalloja ja Neptunuksen kokoisia planeettoja. Projektin odotetaan tuottavan luettelon kirkkaimmista lähikohteista tulevia eksoplaneettojen luokitteluhavaintoja ja erityisesti yksityiskohtaisia planeettojen kaasukehähavaintoja varten.

Lisähuomiot

[1] MASCARA voi havaita tähtiä suunnilleen 8.4 magnitudin kirkkauksiin asti, mikä on noin kymmenesosa paljaan silmän kirkkaana pimeänä yönä havaitsemasta kirkkaudesta. Rakenteensa ansiosta MASCARA ei ole yhtä herkkä sääolosuhteista kuin muut havaintolaitteet ja siten havaintoja voidaan tehdä, kun taivas on osittain pilvessä, mikä lisää käytettävissä olevaa havaintoaikaa.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on yksi maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, ALMA-teleskoopin pääyhteistyökumppaneista. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista ELT -teleskooppia (Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Lue lisää MASCARA:sta ESO:n verkkosivulta
• MASCARA:n WWW-sivu Leidenin yliopistolla
• Sopimus MASCARA-tutkimusaseman sijoittamisesta La Sillalle
• Tutkimusjulkaisu MASCARA:n rakenteesta ja toiminnasta

Yhteystiedot

Ignas Snellen
Leiden Observatory
Postbus 9513, 2300 RA Leiden, The Netherlands
Sähköposti: snellen@strw.leidenuniv.nl

Richard Hook
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1722.