Lehdistötiedote

Galaksin reunalta

1. maaliskuuta 2017

Tämä tähtien, kaasun ja tomun värikäs raita on itse asiassa NGC 1055 -niminen spiraaligalaksi. Tämän, tässä ESO:n VLT-teleskoopilla taltioidun, suuren galaksin ajatellaan olevan halkaisijaltaan jopa 15 prosenttia Linnunrataa suurempi. NGC 1055 näyttäisi olevan vailla spiraaligalakseille tunnusomaisia pyörteisiä spiraalihaaroja, sillä se nähdään suoraan sivulta. Sen rakenteessa näkyy kuitenkin outoja vääntymiä, jotka luultavasti johtuvat vuorovaikutuksesta suuren naapurigalaksin kanssa.

Kautta koko maailmankaikkeuden spiraaligalaksit ovat kaikenlaisissa asennoissa suhteessa Maapalloon. Jotkin niistä näemme näennäisesti suoraan yläpuolelta. Tästä hyvä esimerkki on vedenpyörteen muotoinen galaksi NGC 1232. Tällaiset asennot paljastavat kauniita yksityiskohtia galaksin aaltoilista spiraalihaaroista ja keskuspullistumasta, mutta niistä on vaikea saada mitään käsitystä galaksin kolmiulotteisesta muodosta.

Toisia galakseja, kuten NGC 3521, näemme eri kallistuskulmista. Siinä missä nämä kallistuneet kohteet alkavat paljastaa niiden spiraalihaaojen kolmiulotteista rakennetta, spiraaligalaksin täydellisen muodon ymmärtäminen vaatii näkymän suoraan sivulta — tässä nähtävän NGC 1055:n tapaan.

Sivulta nähtynä on mahdollista saada kokonaisvaltainen kuva siitä kuinka sekä tähtiensyntyalueet että vanhemmat tähtipopulaatiot ovat jakautuneet kautta koko galaksin ja suhteellisen litteän kiekon ja tähtiä täynnä olevan ytimen "korkeudet" tulevat helpommiksi mitata. Materia ulottuu kauas galaksin tason häikäisevästä kirkkaudesta ja on helpompi havaita kosmoksen tummaa taustaa vasten.

Tällaisen perspektiivin ansiosta tähtitieteilijät voivat myös tutkia galaksin laajan kiekon yleistä muotoa ja sen ominaisuuksia. Yksi esimerkki tästä ovat vääntymät, jollaisen näemme NGC 1055:ssä. Galaksissa on oudosti vääristyneitä alueita ja sen kiekko on epäjärjestyksessä. Todennäköinen syy on vuorovaikutuksessa läheisen galaksin Messier 77 kanssa (eso0319) [1]. Näemme näitä vääntymiä tässä. NGC 1055:n kiekko näyttää olevan hieman mutkalla ja aaltoilevan ytimen halki.

NGC 1055 sijaitsee noin 55 miljoonan valovuoden etäisyydellä Valaskalan tähdistöstä (Cetus). Tämä kuva otettiin ESO:n Paranalin observatoriolla, Chilessä sijaitsevaan VLT-teleskoopin ensimmäiseen Yksikköteleskooppiin (Antu) kiinnitetyllä FORS2-spektrograafilla (FOcal Reducer and low dispersion Spectrograph 2). Se on tulosta ESO:n Cosmic Gems -ohjelmasta. Ohjelma on koulutuksen ja viestinnän tarkoituksiin perustettu viestintähanke, joka tuottaa kuvia kiinnostavista, arvoituksellisista tai viehättävistä kohteista käyttäen ESO:n teleskooppeja.

Lisähuomiot

[1] Myös nimellä NGC 1068 tunnetulla Messier 77:llä on hyvin kirkas keskus, joka saa energiansa supermassiivisesta mustasta aukosta. Se on yksi meitä lähimmistä kohteista, joita tähtitieteilijät kutsuvat aktiivisiksi galakseiksi.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on yksi maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, ALMA-teleskoopin pääyhteistyökumppaneista. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista E-ELT -teleskooppia (European Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Richard Hook
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1707.

Usage of ESO Images, Videos, Web texts and Music
Are you a journalist? Subscribe to the ESO Media Newsletter in your language.