Lehdistötiedote

Taivaan kissa tapaa kosmisen hummerin

1. helmikuuta 2017

Tähtitieteilijät ovat tutkineet kauan hohtavia kaasu- ja tomupilviä, jotka on luetteloitu nimillä NGC 6334 ja NGC 6357. Tämä ESO:n VST-teleskoopin jättimäinen uusi kuva on uusin niistä otettu. Noin kahdella miljardilla pikselillä tämä on yksi suurimmista ESO:n milloinkaan julkaisemista kuvista. Pilvien eloisat muodot ovat tuottaneet niille mieleenpainuvat nimet: Kissankäpäläsumu ja Hummerisumu.

NGC 6334 sijaitsee noin 5500 valovuoden etäisyydellä Maasta, kun NGC 6357 on puolestaan etäisempi 8000 valovuoden etäisyydellä. Molemmat ovat Skorpionin tähdistössä, lähellä sen pistävää häntää.

Brittiläinen tiedemies John Herschel näki merkkejä näistä kahdesta kohteesta peräkkäisinä öinä kesäkuussa 1837 kolmen vuoden tutkimusmatkallaan Hyväntoivonniemelle Etelä-Afrikkaan. Tuohon aikaan paljaalla silmällä havaintoja tekevän Herschelin teleskoopin rajattu havaintotehokkuus salli hänen kirjata vain Kissankäpäläsumun kirkkaimman varpaan. Kului useita vuosikymmeniä ennen kuin sumujen todelliset muodot tulivat ilmeisiksi valokuvissa ja ne saivat kansanomaiset nimensä.

Nykyaikaisilla teleskoopeilla näkyvät kolme varvasta sekä saksen kaltaiset alueet läheisessä Hummerisumussa ovat itse asiassa kaasusta, lähinnä vedystä, muodostuvia alueita, joita valaisee kirkkaiden, vastasyntyneiden tähtien valo. Noin kymmenen kertaa Aurinkoa massiiviset, kuumat tähdet säteilevät voimakasta ultraviolettivaloa. Kun tämä valo kohtaa tähdet muodostaneessa tähtien lastentarhassa yhä vitkastelevia vetyatomeja, atomit ionisoituvat. Vastaavasti valtavat, pilvien kaltaiset kohteet, jotka hohtavat tätä vedyn (ja muiden) atomien valoa, tunnetaan emissiosumuina.

Tämä uusi VST-teleskoopin (Very Large Telescope Survey Telescope) kuva paljastaa molempien sumujen halki aaltoilevan valoa peittävän tomun lonkeroita, 256 megapikselin OmegaCAM-kameran tehokkuuden ansiosta. Kooltaan 49511 x 39136 pikseliä, tämä on yksi suurimmista ESO:n milloinkaan julkaisemista kuvista.

OmegaCAM on ESO:n ylistetyn, nykyisin La Sillalla sijaitsevaan MPG/ESO 2.2-metrin teleskooppiin asennetun WFI-havaintolaitteen (Wide Field Imager) seuraaja. WFI-havaintolaitetta käytettiin kuvaamaan Kissankäpäläsumu vuonna 2010, samoin näkyvän valon aallonpituuksilla, mutta käyttäen suodinta, jonka ansiosta vedyn hohde loisti selvemmin tomun halki (eso1003). Tällä välin ESO:n VLT-teleskooppi on katsonut tarkemmin Hummerisumua, taltioiden monia kuumia, kirkkaita tähtiä, joilla on vaikutuksensa kohteen väriin ja muotoon (eso1226).

Huolimatta näiden ilmiöiden havaitsemiseen käytetyistä huippuluokan havaintolaitteista, sumujen tomu on niin tiheää, että suuri osa niiden sisällöstä on yhä meiltä piilossa. Kissankäpäläsumu on yksi yötaivaan aktiivisimmista tähtien lastentarhoista, hautoen tuhansia nuoria, kuumia tähtiä, joiden näkyvä valo ei pääse meidän nähtäväksemme. Havaitsemalla infrapuna-aallonpituuksilla ESO:s VISTA-teleskoopin kaltaiset teleskoopit voivat kuitenkin kurkistaa tomun halki ja paljastaa niiden sisältämän tähtienmuodostuksen aktiivisuuden.

Sumujen näkeminen valon eri aallonpituuksilla (väreillä) johtaa havaintoja tekevien ihmisten erilaisiin visuaalisiin vertailuihin. Pitemmällä infrapunavalon aallonpituudella katsottuna esimerkiksi yksi osa kaasusumua NGC 6357 näyttää kyyhkyseltä, toinen pääkallolta. Se on siten saanut lisänimen Sota ja rauha -sumu.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on yksi maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, ALMA-teleskoopin pääyhteistyökumppaneista. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista E-ELT -teleskooppia (European Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Zoomattava versio jättiläiskuvasta
• Valokuvia VST-teleskoopista

Yhteystiedot

Richard Hook
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1705.