Lehdistötiedote
ESO:n tomuharja paljastaa piilossa olleita tähtiä
5. lokakuuta 2016
Tässä uudessa kuvassa kaasusumusta Messier 78 nuoret tähdet luovat sinertävän verhon ympäristönsä ylle, aloittelevien punaisten tähtien kurkkiessa kosmisen tomun koteloistaan. Meidän silmillemme useimmat näistä tähdistä ovat tomun piilottamia, mutta ESO:n VISTA-teleskooppi (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy) havaitsee suoraan tomun halki kulkevaa lähi-infrapunavaloa. Teleskooppi on kuin jättimäinen tomuharja, jonka avulla tähtitieteilijät voivat luodata syvälle tähtien ympäristöjen ytimeen.
Messier 78, eli M78, on paljon tutkittu esimerkki heijastussumusta. Se sijaitsee noin 1600 valovuoden etäisyydellä Orionin tähdistössä, hieman ylävasemmalle kolmesta tähdestä, jotka muodostavat tämän tutun taivaallisen maamerkin vyön. Tässä kuvassa Messier 78 on keskellä sijaitseva sinertävä usva. Siitä oikealla näkyvä toinen heijastussumu on nimeltään NGC 2071. Ranskalainen tähtitieteilijä Pierre Méchain löysi Messier 78:n vuonna 1780. Se tunnetaan kuitenkin nykyään 78. kohteena ranskalaisen tähtitieteiljä Charles Messierin luettelossa, johon se lisättiin joulukuussa 1780.
La Sillan observatoriolla sijaitsevan ESO:n Wide Field Imagerin kaltaisilla näkyvän valon havaintolaitteilla havaittuna Messier 78 näyttäytyy hohtavana, taivaansinisenä lakeutena, jota ympäröi tummia nauhoja (ks. eso1105). Kosminen tomu heijastaa ja sirottaa Messier 78:n ytimen nuorista, sinertävistä tähdistä virtaavaa valoa, mistä syystä sitä kutsutaan heijastussumuksi.
Tummat nauhat ovat paksuja tomupilviä, jotka estävät niiden takaa tulevan näkyvän valon kulkua. Nämä tiheät, kylmät alueet ovat uusien tähtien muodostumisen pääasiallisia paikkoja. Kun Messier 78:aa ja sen naapureita havaitaan radioaaltojen ja infrapunavalon välisellä alimillimetriaallonpituuksien valolla, esimerkiksi APEX-teleskoopilla (Atacama Pathfinder Experiment), ne paljastavat vain hieman äärimmäisen kylmää ympäristöään lämpimämmissä saarekkeissa olevien tomuhiukkasten hohteen (ks. eso1219). Ennen pitkää uudet tähdet kehittyvät näissä saarekkeissa painovoiman saadessa ne kutistumaan ja kuumenemaan.
Näkyvän ja alimillimetriaallonpituuksien valon välissä sijaitsee spektrin lähi-infrapuna-alue, josta VISTA-teleskooppi (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy) tarjoaa tähtitieteilijöille arvokasta tietoa. Tomun heijastusten takaa ja pimentävän materian ohuempien kohtien halki VISTA:n silmät näkevät Messier 78:n kirkkaat tähtikohteet. Tämän kuvan keskellä loistaa kirkkaana nimillä HD 38563A ja HD 38563B tunnetut kaksi sinistä ylijättiläistähteä. Kuvassa oikealla näkyy myös sumua NGC 2071 valaiseva ylijättiläistähti HD 290861.
Suurten sinisten ja kuumien tähtien lisäksi VISTA näkee myös useita tähtiä, jotka ovat vasta muodostumassa tämän alueen halki levittäytyvässä kosmisessa tomussa. Niiden punertavat ja keltaiset värin näkyvät selvästi tässä kuvassa. Nämä värikkäät, aloittelevat tähdet löytyvät sumua NGC 2071 ympäröivistä tomuvyöhykkeistä ja kuvassa vasemmalle ulottuvasta tomuvanasta. Jotkin näistä ovat T Tauri -tähtiä. Vaikkakin suhteellisen kirkkaita, ne eivät vielä ole riittävän kuumia, että ydinfuusioreaktiot olisivat alkaneet niiden ytimissä. Jokusten kymmenien miljoonien vuosien kuluessa ne saavuttavat täyden "tähteytensä" ja ottavat paikkansa Messier 78:n aluetta valaisevien tähtiveljiensä joukossa.
Lisätietoa
ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on yksi maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, ALMA-teleskoopin pääyhteistyökumppaneista. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista E-ELT -teleskooppia (European Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.
Linkit
Yhteystiedot
Richard Hook
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org
Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network
ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org
Tiedotteesta
Tiedote nr.: | eso1635fi |
Nimi: | M 78, Messier 78 |
Tyyppi: | Milky Way : Nebula : Type : Star Formation Milky Way : Nebula : Appearance : Emission : H II Region |
Facility: | Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy |
Instruments: | VIRCAM |