Lehdistötiedote

Nuoret tähdet maalaavat vaikuttavaa tähtimaisemaa

13. marraskuuta 2013

ESOn tähtitieteilijät ovat taltioineet tähän mennessä parhaan kuvan tähtijoukkoa NGC 3572 ympäröivistä oudoista pilvistä. Tämä uusi kuva esittää kuinka tästä kuumien ja nuorien tähtien kokoelmasta puhaltavat tähtituulet ovat muotoilleet nämä kaasu- ja tomupilvet arvoituksellisiksi kupliksi, kaariksi ja norsunkärsinä tunnetuiksi oudoiksi muodostelmiksi. Tähtijoukon kirkkaimmat tähdet ovat paljon Aurinkoa massiivisempia ja päättävät lyhyet elämänsä supernovaräjähdyksissä.

Useimmat tähdet eivät synny yksin, vaan niillä on paljon sisaruksia, jotka muodostuvat samaan aikaan yhdestä kaasu- ja tomupilvestä. Eteläisen taivaan Kölin tähdistön NGC 3572 on yksi tällaisista tähtijoukoista. Se käsittää monia kuumia, nuoria sinivalkoisia tähtiä, jotka loistavat kirkkaasti ja tuottavat voimakkaita tähtituulia, joilla on tapana vähitellen hajottaa jäljellä oleva kaasu ja tomu ympäristöstään. Hohtavat kaasupilvet ja niihin liittyvät tähtijoukot ovat kohteina ESOn Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin Wide Field Imager-havaintolaitteen uudessa kuvassa [1].

Kuvan alaosassa voi nähdä suuren molekyylipilven möhkäleen, joka synnytti nämä tähtinuorukaiset. Sen hehkuvista jälkeläisistä tuleva voimakas säteily on dramaattisesti vaikuttanut siihen. Säteily ei vain saa sitä hohtamaa tyypillisellä värisäyllä vaan muovaa myös pilviä hämmästyttävän monimutkaisiin muotoihin, joihin sisältyy kuplia, kaaria ja tummia pilareita, joita tähtitieteilijät kutsuvat norsunkärsiksi [2].

Outo, tähän kuvaan taltioitunut piirre on pikkuruinen rengasmainen sumu, joka on hieman kuvan keskipisteen yläpuolella. Tähtitieteilijät ovat yhä hieman epävarmoja tämän oudon piirteen alkuperästä. Se on luultavasti tähtijoukon muodostaneen molekyylipilven tiheä jäänne — kenties hyvin kirkkaan ja kuuman tähden ympärille muodostunut kupla. Jotkin tutkijat ovat kuitenkin pitäneet mahdollisena, että se oisi jonkinlainen oudon muotoinen planetaarinen sumu — kuolevan tähden jäänne [3].

Tähtijoukossa syntyvät tähdet saattavat olla sisaruksia, mutta ne eivät ole kaksosia. Ne ovat lähes samanikäisiä, mutta eroavat kooltaan, massaltaan, lämpötilaltaan ja väriltään. Tähden elämän kulun määrittää suurelti sen massa, joten mikä tahansa tähtijoukko käsittää tähtiä, jotka ovat eri vaiheissa elämäänsä. Tämä muodostaa tähtitieteilijöille täydellisen laboratorion, jossa he voivat tutkia kuinka tähdet kehittyvät [4].

Nämä nuorten tähtien jengit pysyvät yhdessä suhteellisen lyhyen aikaa — tyypillisesti kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia. Ne hajaantuvat hiljalleen painovoimavuorovaikutusten johdosta, mutta myös koska massiivisimmat tähdet elävät lyhyen elämän, kuluttaen polttoaineensa nopeasti loppuun ja lopulta päättäen elämänsä rajuissa supernovaräjähdyksissä, mitkä osaltaan vaikuttavat tähtijoukon jäljellä olevien tähtien ja kaasun hajaantumiseen.

Lisähuomiot

[1] Tämän kuvan koostamiseen käytetyn havaintoaineiston keräsi ESOn tähtitieteiljä Giacomo Beccarin johtama tutkimusryhmä. He käyttivät Wide Field Imager -havaintolaitteen tehokkuutta tutkiessaan NGC 3572:n nuorten tähtien protoplanetaaristen kiekkojen fysiikkaa. He hämmästyivät huomatessaan, että tässä tähtijoukossa on tähtiä, jotka ovat kymmentä miljoonaa vuotta vanhempia ja käyvät selvästi läpi massankasvatusvaihettaan. Siten niiden täytyy yhä olla kiekkojen ympäröimiä. Tämä todistaa, että tähtienmuodostus NGC 5372:ssa on jatkunut vähintään 10-20 miljoonaa vuotta, mikä viittaisi siihen, että planeettojen muodostusprosessi saattaa jatkua paljon pitempään kuin aikaisemmin on ajateltu.

[2] Kuuluisimmat tällaisista norsunkärsämuodostelmista ovat Luomisen pilarit Kotkasumussa. Ne taltioi ihastuttavalla tarkkuudella NASAn ja ESAn Hubblen avaruusteleskooppi (http://www.spacetelescope.org/images/opo9544a/).

[3] Kun auringonkaltainen tähti käyttää loppuun kaiken polttoaineensa, se puhaltaa uloimmat kerroksensa ympäröivään avaruuteen. Tähden kuumat jäännökset jatkavat kirkasta hohdettaan tähän materiaaliin luoden kauniita, joskin lyhytikäisiä, ionisoituneen kaasun kuoria muodostaen niinkutsutun planetaarisen sumun. Tämä historiallisista syistä muodostunut nimi viittaa vain kohteen ulkonäköön pienellä teleskoopilla katsottuna eikä mihinkään fysikaaliseen samankaltaisuuteen planeetan kanssa.

[4] Tähden elinikä riippuu dramaattisesti sen massasta. Viisikymmentä kertaa Aurinkoa massiivisempi tähti elää vain muutaman miljoonaa vuotta, Aurinko noin kymmenen miljardia vuotta ja pienimassaiset punaiset kääpiötähdet saattavat elää biljoonia vuosia — paljon pitempään kuin maailmankaikkeuden nykyinen ikä.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 39-metrin kokoista optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Richard Hook
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Giacomo Beccari
ESO
Santiago, Chile
Puh.: +56 (0) 2 2463 3096
Sähköposti: gbeccari@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1347.

Usage of ESO Images, Videos, Web texts and Music
Are you a journalist? Subscribe to the ESO Media Newsletter in your language.