Lehdistötiedote

Hämärtyvän supernovan kruunaama spiraalikaunotar

20. maaliskuuta 2013

Eridanuksen tähdistössä noin 35 miljoonan valovuoden etäisyydellä Maasta sijaitsee spiraaligalaksi NGC 1637. Tämän galaksin rauhallinen ulkoasu järkkyi vuonna 1999 hyvin kirkkaan supernovan ilmaantuessa siihen. ESO:n Chilessä sijaitsevan Paranalin observatorion VLT-teleskoopilla tämän räjähdyksen seuraamuksia tutkivat tähtitieteilijät tarjoavat meille häkellyttävän näkymän tähän suhteellisen läheiseen galaksiin.

Supernovat ovat luonnon tuhoisimpien tapahtumien joukossa. Ne merkitsevät tähtien loisteliasta kuolemaa ja voivat olla kirkkaampia kuin emogalaksinsa miljardien tähtien yhteenlaskettu valo.

Vuonna 1999 kalifornialainen Lick-observatorio raportoi löytäneensä uuden supernovan spiraaligalaksissa NGC 1637. Se havaittiin käyttämällä vartavasten näitä harvinaisia, mutta tärkeitä kosmisia kohteita [1] havaitsemaan rakennettua teleskooppia. Löydön varmistamiseksi ja tarkempaa tutkimusta varten tilattiin lisää havaintoja. Tätä supernovaa havaittiin laajalti ja se sai nimen SN 1999em. Tiedemiehet ovat tarkkailleet supernovan kirkkautta huolellisesti sen vuonna 1999 tapahtuneesta näyttävästä räjähdyksestä lähtien ja havainneet sen suhteellisen rauhallisen himmenemisen vuosien kuluessa.

Supernovaksi SN 1999em muuttunut tähti oli ennen kuolemaansa hyvin massiivinen — yli kahdeksan kertaa massiivisempi kuin Aurinko. Elämänsä lopulla sen ydin romahti, mikä aiheutti tähden täydellisen räjähtämisen [2].

Tehdessään jatkohavaintoja supernovasta SN 1999em tähtitieteilijät ottivat monia kuvia tästä kohteesta VLT-teleskoopilla. Kuvat yhdistämällä saatiin tämä hyvin selkeä kuva sen emogalaksista, NGC 1637. Tässä kuvassa näkyy hyvin selkeä nuorten tähtien sinisten juovien, hohtavien kaasupilvien ja pimentävien tomuvöiden spiraalirakenne.

Vaikka NGC 1637 näyttää ensinäkemältä suhteellisen symmetriseltä kohteelta, sillä on joitakin kiinnostavia piirteitä. Tähtitieteilijät luokittelevat sen toispuoliseksi spiraaligalaksiksi: ytimestä ylhäällä vasemmalla oleva suhteellisen löysästi kiertynyt spiraalihaara ulottuu paljon kauemmas ytimen ympäri kuin alhaalla oikealla oleva tiiviimpi ja lyhyempi haara, joka näyttää dramaattisesti sivalletulta kesken kulkunsa.

Muualla kuvassa näkymään on sirottunut paljon lähempänä olevia tähtiä ja kaukaisempia galakseja, jotka sattuvat sijaitsemaan samassa suunnassa.

Lisähuomiot

[1] Supernovan havaitsi Katzman Automatic Imaging Telescope Mount Hamiltonin Lick-observatoriolla Kaliforniassa.

[2] SN 1999em on tähden ytimen luhistuessa syntyvä supernova, joka luokitellaan tarkemmin tyyppiin IIp. Tässä "p" tarkoittaa tasannetta (englanninkielisestä sanasta plateau), joka tarkoittaa sitä, että tämän tyypin supernovat pysyvät kirkkaina (tasanteella) suhteellisen pitkän aikaa maksimikirkkautensa jälkeen.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 39-metrin kokoista optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• FORS-havaintolaite
• Valokuvia VLT-teleskoopista

Yhteystiedot

Richard Hook
ESO, La Silla, Paranal, E-ELT & Survey Telescopes Press Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1315.