Lehdistötiedote
Joukon salaisuus
5. syyskuuta 2012
Uusi kuva ESO:n Chilessä sijaitsevalta La Sillan observatoriolta esittää näyttävää tähtijoukkoa Messier 4. Tämä kymmenien tuhansien ikivanhojen tähtien pallo on yksi lähimmistä ja tutkituimmista pallomaisista tähtijoukoista ja viime aikoina tehty tutkimus on paljastanut, että yhdellä sen tähdistä on outoja ja odottamattomia ominaisuuksia. Sillä näyttäisi olevan hallussaan ikuisen nuoruuden salaisuus.
Linnunrataa kiertää yli 150 pallomaista tähtijoukkoa, jotka ajoittuvat maailmankaikkeuden muinaiseen menneisyyteen (eso1141). Yksi Maata lähimmistä on Messier 4 (joka tunnetaan myös nimellä NGC 6121) Skorpionin tähdistössä (Scorpius). Tämän kirkkaan kohteen voi helposti nähdä kiikareilla, lähellä kirkasta, punaista Antares-tähteä, ja pienellä harrastajakaukoputkella voi nähdä joitakin sen tähdistä.
Tämä uusi, ESO:n La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin WFI-havaintolaitteella (Wide Field Imager) otettu kuva tähtijoukosta paljastaa lukuisia joukon kymmenistä tuhansista tähdistä ja esittää joukon Linnunradan värikästä taustaa vasten.
Tähtitieteilijät ovat tutkineet myös monia tähtijoukon tähdistä yksittäin käyttäen ESO:n VLT-teleskoopin havaintolaitteita. Hajauttamalla tähtien valon osaväreihinsä he voivat selvittää niiden kemiallisen koostumuksen ja iät.
Uudet mittaukset Messier 4:n tähdistä ovat olleet yllättäviä. Pallomaisten tähtijoukkojen tähdet ovat vanhoja eikä niiden raskaampien alkuaineiden määrien voida odottaa olevan suuria [1]. Näin tulokset osoittavat, mutta yhdeltä viimeaikaisen kartoituksen tähdistä löydettiin paljon odotettua enemmän harvinaista kevyttä alkuainetta, litiumia. Tämän litiumin alkuperä on mysteeri. Normaalisti tämä alkuaine tuhoutuu hiljalleen tähden elämän miljardien vuosien aikana, mutta tällä yhdellä tähdellä tuhansista näyttäisi olevan hallussaan nuoruuden salaisuus. Se on joko jotenkin pystynyt säilyttämään alkuperäisen litiuminsa, tai se on keksinyt tavan lisätä itseensä tuoreeltaan tehtyä litiumia.
Tämä WFI-havaintolaitteen kuva esittää laajan näkökentän kuvan tähtijoukosta ja sen runsastähtisestä ympäristöstä. Täydentävä ja paljon yksityiskohtaisempi NASA:n ja ESA:n Hubblen avaruusteleskoopin ottama kuva tähtijoukon keskiosista julkaistiin tällä viikolla osana Hubblen viikon kuva -sarjaa.
Lisähuomiot
[1] Useimmat heliumia raskaammat alkuaineet muodostuvat tähdissä ja hajaantuvat tähtienväliseen aineeseen niiden elämän lopulla. Tämä rikastunut materiaali muodostaa tulevien tähtisukupolvien rakennusaineet. Tämän seurauksena pallomaisten tähtijoukkojen tähtien kaltaisilla, ennen merkittävää rikastumista muodostuneilla hyvin vanhoilla tähdillä havaitaan pienempiä raskaiden alkuaineiden pitoisuuksia kuin myöhemmin mudostuneilla tähdillä, kuten Auringolla.
Lisätietoa
Euroopan eteläinen observatorio (ESO) viettää vuonna 2012 perustamisensa 50-vuotisjuhlaa. ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 40-metrin kokoluokan optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.
Linkit
- Messier 4:n hämmästyttävän litium-rikkaan tähteä käsittelevä tutkimusjulkaisu (Monaco et al.)
- Valokuvia VLT-teleskoopista
- Valokuvia MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopista
- Muita kuvia, jotka on otettu MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopilla
- Valokuvia La Sillasta
Yhteystiedot
Richard Hook
ESO, La Silla, Paranal, E-ELT & Survey Telescopes Press Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org
Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network
ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org
Tiedotteesta
Tiedote nr.: | eso1235fi |
Nimi: | M 4, Messier 4, NGC 6121 |
Tyyppi: | Milky Way : Star : Grouping : Cluster : Globular |
Facility: | MPG/ESO 2.2-metre telescope |
Instruments: | FLAMES |
Science data: | 2012A&A...539A.157M |