Lehdistötiedote

Tyylikäs galaksi epätavallisessa valossa

22. syyskuuta 2010

Tehokkaalla HAWK-I -kameralla ESO:n VLT-teleskoopilla Paranalin observatoriolla Chilessä otettu uusi kuva esittää kaunista sauvaspiraaligalaksia NGC 1365 infrapunavalossa. NGC 1365 on Sulatusuunin eli Fornaxin galaksijoukossa noin 60 miljoonan valovuoden etäisyydellä Maapallosta.

NGC 1365 on yksi parhaiten tunnetuista ja eniten tutkituista sauvaspiraaligalakseista ja joskus sitä kutsutaankin nimellä Suuri sauvaspiraaligalaksi sen suoran sauvarakenteen ja kahden hyvin huomattavan ulomman spiraalihaaran muodostaman hätkähdyttävän täydellisen muodon vuoksi. Lähempänä keskustaa löytyy myös toinen spiraalirakenne ja koko galaksia peittävät hienorakenteiset pölyvanat.

Tämä galaksi on erinomainen laboratorio sauvaspiraaligalaksien rakennetta ja evoluutiota tutkiville tähtitieteilijöille. Osia galaksista peittää pöly, jonka häiritsevä vaikutus on vähäisempi HAWK-I:n uusissa infrapunakuvissa kuin näkyvän valon havainnoissa (potw1037a). Uudet kuvat tuovat selvästi näkyviin sekä sauvan että spiraalihaarojen valtaisan tähtipaljouden hehkun. Nämä havainnot tehtiin, jotta tähtitieteilijät ymmärtäisivät materian monimutkaiset virtaukset galaksissa ja kuinka ne vaikuttavat uusia tähtiä tuottaviin kaasukasautumiin. Suunnaton sauvarakenne häiritsee galaksin painovoimakenttää, minkä seurauksena syntyy alueita, joilla kaasu tiivistyy ja tähtienmuodostus alkaa. Monet valtavat nuorten tähtien joukot täplittävät pääspiraalihaaroja ja jokaisessa on satoja tai tuhansia kirkkaita ja nuoria tähtiä, jotka ovat alle kymmenen miljoonan vuoden ikäisiä. Galaksi on liian kaukana, jotta yksittäiset tähdet näkyisivät tässä kuvassa ja useimmat kuvassa näkyvät pienet täplät ovatkin itse asiassa tähtijoukkoja. Tähtien muodostustahti kautta koko galaksin on noin kolme Auringon massaa vuodessa.

Galaksin sauvan sisältäessä lähinnä jo kukoistuksensa ohittaneita vanhoja tähtiä syntyvät monet uudet tähdet kaasusta ja pölystä koostuvissa tähtien lastentarhoissa keskuspullistuman lähellä sijaitsevissa sisemmissä spiraalihaaroissa. Sauvan painovoimavaikutukset ohjaavat kaasua ja pölyä myös galaksin ytimeen, jossa tähtitieteilijät ovat havainneet merkkejä lukuisten nuorien tähtien rajun kirkkauden piilottaman supermassiivisen mustan aukon olemassaolosta.

NGC 1365 kaksine suunnattomine ulompine spiraalihaaroineen ulottuu yli 200 000 valovuoden alueelle. Eri osat galaksia kiertävät eri nopeuksilla galaksin keskustaa. Sauvan uloimmilta osilta yksi täysi kierros kestää noin 350 miljoonaa vuotta. NGC 1365 ja muut vastaavanlaiset galaksit ovat tulleet merkittävämpään asemaan viime vuosina, kun uudet havainnot osoittavat, että myös Linnunrata saattaa olla sauvaspiraaligalaksi. Tällaiset galaksit ovat hyvin yleisiä - viimeisimpien arvioiden mukaan kahdella kolmasosalla spiraaligalakseista on sauvarakenne. Muiden sauvaspiraaligalaksien tutkimus auttaa tähtitieteilijöitä ymmärtämään paremmin omaa galaktista kotiamme. 

Lisätietoa

ESO, Euroopan eteläinen observatorio, on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 14 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, sekä VISTA, maailman suurin kartoitusteleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 42-metristä optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• NGC 1365 näkyvässä valossa

Yhteystiedot

Richard Hook
ESO Paranal/La SiIlla and E-ELT Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Sähköposti: rhook@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1038.