Lehdistötiedotteet 2015

5. maaliskuuta 2015: Marsin alkukantaisessa valtameressä oli enemmän vettä kuin Maan Pohjoisessa jäämeressä ja se peitti suuremman osan planeetan pinnasta kuin Atlantin valtameri peittää Maasta. Näin todetaan tänään julkaistuissa uusissa tutkimustuloksissa. Kansainvälinen tiedemiesryhmä on käyttänyt ESO:n VLT-teleskooppia sekä W. M. Keckin observatorion ja NASA:n Infrapunateleskooppijärjestelmän havaintolaitteita seuratakseen planeetan kaasukehää ja kartoittakseen veden ominaisuuksia eri osissa Marsin kaasukehää kuuden vuoden ajan. Nämä uudet kartoitukset ovat ensimmäisiä lajissaan. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjan Science verkkosivuilla tänään.

2. maaliskuuta 2015: Yksi etäisimmistä milloinkaan havaituista galakseista on tarjonnut tähtitieteilijöille ensimmäisen havainnon tomusta niin kaukaisessa tähtiä muodostavassa järjestelmässä ja kiehtovan todisteen galaksien nopeasta kehityksestä alkuräjähdyksen jälkeen. Uudet havainnot ovat käyttäneet ALMA-teleskooppia erottaakseen kylmän tomun himmeän hohteen galaksista A1689-zD1 ja ESO:n VLT-teleskooppia mitatakseen sen etäisyyden.

26. helmikuuta 2015: ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-havaintolaite on tuottanut tähtitieteilijöille kaikkien aikojen parhaan kolmiulotteisen kuvan syvästä maailmankaikkeudesta. Katsottuaan Hubblen eteläistä syvää kenttää vain 27 tunnin ajan, uudet havainnot paljastavat paljon aikaisempaa useampien galaksien etäisyydet, liikkeet ja muut ominaisuudet tässä pikkuruisessa osassa taivasta. Ne jatkavat Hubblea pitemmälle ja paljastavat aiemmin näkymättömiä kohteita.

18. helmikuuta 2015: ESO:n VLT-teleskoopin uutta SPHERE-havaintolaitetta on käytetty etsimään ruskeaa kääpiötähteä, jonka oletetaan kiertävän epätavallista kaksoistähteä V471 Tauri. SPHERE on tarjonnut tähtitieteilijöille tähän mennessä parhaan kuvan tämän kiehtovan kohteen ympäristöstä — eivätkä he löytäneet mitään. Tämän luotettavasti ennustetun ruskean kääpiön yllättävä puuttuminen tarkoittaa, että preinteinen selitys V471 Taurin oudosta käyttäytymisestä on väärä. Tämä odottamaton tulos esitellään ensimmäisessä SPHERE-havaintoja hyödyntäneessä tutkimusjulkaisussa.

9. helmikuuta 2015: ESO:n tutkimuslaitteita ja Kanariansaarten teleskooppeja käyttävät tähtitieteilijät ovat tunnistaneet kaksi yllättävän massiivista tähteä planetaarisen sumun Henize 2-428 ytimessä. Näiden kahden tähden kiertäessä toisiaan niiden odotetaan hiljalleen myös lähestyvän toisiaan ja kun ne yhdistyvät noin 700 miljoonan vuoden kuluttua, niillä on riittävästi materiaa synnyttämään valtaisan supernovaräjähdyksen. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjan Nature verkkosivuilla 9. helmikuuta 2015.

4. helmikuuta 2015: ESO:n VISTA-kartoitusteleskoopin ottama uusi kuva paljastaa kuuluisan Trifidisumun uudessa ja aavemaisessa valossa. Havaitsemalla infrapunavaloa tähtitieteilijät kykenevät näkemään Linnunradan tomuntäyteisten keskusosien halki ja löytämään useita aikaisemmin näkymättömiä kohteita. Tästä pikkuruisesta osasta VISTA-kartoitusta tähtitieteilijät ovat löytäneet kaksi aikaisemmin tuntematonta ja hyvin etäistä muuttuvaa kefeidi-tähteä lähes täsmälleen Trifidisumun takaa. Ne ovat ensimmäiset Linnunradan keskustasossa sijaitsevat tällaiset tähdet, jotka ovat sen keskuspullistuman takana.

28. tammikuuta 2015: Jättimäisen taivaallisen olennon ammottavan kidan tavoin kometaarinen globuli CG4 hohtaa uhkaavana tässä ESO:n VLT-teleskoopin uudessa kuvassa. Vaikka se näyttää kuvassa suurelta ja kirkkaalta, on kyseessä himmeä kaasusumu, mikä tekee sen hyvin hankalaksi harrastajatähtitieteilijöille havaita. CG4:n täsmällinen luonne on edelleen arvoitus.

14. tammikuuta 2015: Uuden sukupolven ylikulkukartoitus (NGTS eli Next-Generation Transit Survey) on taltioinut ensivalon ESO:n Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä. Tämä projekti etsii ylikulkumenetelmällä eksoplaneettoja eli planeettoja, jotka kulkevat emotähtensä editse ja siten himmentävät hieman tähden valoa, mikä voidaan havaita herkillä havaintolaitteilla. Kaukoputket keskittyvät havaitsemaan korkeintaan Neptunuksen kokoisia planeettoja, joiden halkaisija on kahden ja kahdeksan Maan halkaisijan välissä.

7. tammikuuta 2015: Tästä kiehtovasta, uudesta ESO:n kuvasta näyttäisi puuttuvan tähtiä. Tämän kimaltelevan kauniin tähtikentän musta autius ei kuitenkaan ole oikeasti autio vaan avaruuden alue, joka on kaasun ja tomun täyttämä. Tämän pimeän sumun nimi on LDN 483 eli Lynds Dark Nebula 483. Tällaiset kaasupilvet ovat tulevien tähtien synnyinsijoja. ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskooppiin kiinnitetty Wide Field Imager -havaintolaite taltioi tämän kuvan sumusta LDN 483 ja sen ympäristöstä.