Viikon kuva 2021

15. maaliskuuta 2021: Ensisilmäyksellä tämä kuva saattaa olla hieman hämmentävä. Onko kuvan keskellä näkyvä kaukoputken kupu osa kehystettyä tienvarressa olevaa valokuvaa? Leijuuko yksi ESO:n teleskoopeista ilmassa? Mitä tarkalleen ottaen on tekeillä? Valitettavasti kyseessä ei kuitenkaan ole mitään niin jännittävää kuin leijuva kaukoputki. Tämä on yksinkertaisesti seurausta erityisestä perspektiivistä ja taidokkaasta kameratyöstä. Kuvassa tanskalainen 1,54-metrin teleskooppi on täydellisesti asemoitu kehyksen sisään ja se on todellisuudessa heijastunut kuva yhdestä ESO:n La Sillan observatorion ympärillä olevista monista tienvarsipeileistä. Teleskooppi näyttää osoittavan kohti Suurta Magellanin Pilveä (Large Magellanic Cloud, LMC) aivan kuin se tekisi havaintoja. LMC on pieni läheinen Linnunrataa kiertävä galaksi, joka näkyy väijyvän kuvan vasemmassa yläkulmassa. Kuvassa käytetyn äärimmäisen herkän tekniikan ansiosta auringonlaskun aikaan taivaalla voi nähdä pehmeän vihreän valohehkun, joka tunnetaan nimellä ilmahehku. Se johtuu Maan ilmakehässa tapahtuvasta heikosta valon emissiosta. Kaukana etäällä näkyvä heikko oranssi valo osoittaa hyvin kaukaisten kylien ja kaupunkien sijainnit, jotka ovat vuoristoisen horisontin takana. La Sillan observatorio sijaitsee Chilen ...

8. maaliskuuta 2021: Senkin jälkeen, kun Aurinko on laskenut ESO:n Paranalin observatoriolla Chilessä alue ei ole täysin pimeä. Vaikka alueen valosaaste on käytännössä olematon tällä syrjäisellä paikalla korkealla Atacama autiomaassa, niin alueen kumpuilevat dyynit ovat silti valaistu tähdistä tulevalla valolla. Alueen ainoa keinovalaistus kilometrien säteellä tulee Paranalin omista tiloista käsittäen itse teleskoopit ja tässä kuvatun Residencian. Residencia on turvapaikka ja todellinen keidas autiomaassa täällä Atacaman ankarassa ympäristössä. ESO:n Paranalin observatorio sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä tien varrelta ja se on ESO:n Very Large Telescope kaukoputken sijaintipaikka. Täällä työskentelevät tähtitieteilijät ja muut työntekijät voivat mennä Residenciaan pakoon kuivaa ympäristöä pitkän työvuoron jälkeen ja nauttia kävelystä sisäpuutarhan läpi tai pulahtaa uima-altaaseen. Residencian näyttävää visuaalista ilmettä täydentävät siellä olevat huippuluokan ympäristöinnovaatiot, kuten huolellinen enrgia- ja jätehuolto, sekä valtava 35-metrinen lasikupukatto, joka päästää tähtien ja auringonvalon rakennukseen. Lisäbonuksena ikkunoista avautuva näkymä on myös aivan erityinen! Links Kuvan kalansilmäversio Kuvan laajempi 360 x 180 asteen versio (musta alue ...

1. maaliskuuta 2021: Välillä Chajnantorin tasangolla Pohjois-Chilessä Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) kokee jotain, mitä ei yleensä liitetä tähtitieteen observatorioon: lunta! Kun lumi putoaa maahan ja peittää maiseman valkoisella huurteisella peitteellä, niin koko paikka muuttaa muotoaan. Paikka muistuttaa jotain outoa maanalaista tai maanulkopuolista maailmaa, joka tuo mieleen Star Warsin kapinallisten tukikohdan tai jonkin Blade Runnerin dystooppisen kohtauksen. Tässä kuvassa on nähtävissä useita ALMA:n 66:sta suuren tarkkuuden omaavaasta radioantennista, joita tyhjät tiet yhdistävät. ALMA viettää aikansa tarkkailemalla viileää maailmankaikkeutta ja sen monia ilmiöitä, kuten tähtien muodostusta, molekyylipilviä ja varhaista maailmankaikkeutta.

22. helmikuuta 2021: SU Aur-tähti on paljon nuorempi ja massiivisempi kuin Aurinko ja se muistuttaa kuvassa lentävää lintua, jolla on siivet levitettynä avaruuden lakeuteen. Todellisuudessa tähteä ympäröi jättiläisplaneettoja muodostava kiekko. Tämä kuva on otettu ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken SPHERE-instrumentilla. Kuvassa näkyy SU Auria ympäröivä kiekko ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti, mukaan lukien kiekkoon liittyvät pitkät pölyvanat. Itse tähti on peitetty instrumentin koronagrafilla, joka on laite, minkä avulla keskustähdestä tuleva valo saadaan peitettyä, jotta sen ympärillä olevat himmeät kohteet tulevat esille. Pölyvanat koostuvat tähtisumusta kiekkoon virtaavasta materiasta. Tähtisumu on todennäköisesti tähden ja valtavan kaasu- ja pölypilven välisen törmäyksen seuraus, mikä on saanut aikaan tämän planeettoja muodostavan kiekon erityisen muodon ja sitä ympäröivän pölyrakenteen havaittavat ominaisuudet. Uusi tutkimus SU Aur:ista, jossa käytettiin VLT:ltä ja muista teleskooppeista (mukaan lukien Atacama Large Millimeter/Submillimeter Arrayn) saatua tietoa, osoitti, että tähtisumu syöttää edelleen materiaalia planeettoja muodostavaan kiekkoon. Nämä uudet havainnot korostavat, kuinka monimutkaisia planeettoja muodostavat kiekot voivat olla.

15. helmikuuta 2021: Vaikka komeetta 252P/LINEAR ei ehkä olekaan yhtä kuuluisa kuin Halleyn komeetta, se voi silti järjestää hienon shown! Maaliskuun lopulla 2016 komeetta teki yhden kaikkein lähimmistä ohituksista Maahan kanssa, jolloin se oli hieman yli 5,3 miljoonaan kilometrin etäisyydellä, kun taas Halleyn komeetta oli lähimmillään 87 miljoonan kilometrin etäisyydellä. Komeetta 252P/LINEAAR:illa ei ole perinteistä pyrstöä, vaan se näkyy utuisena pyöreänä pallona, joka on vihreän sävyinen auringonvalon fluoresoivien kaksiatomisten hiilimolekyylien vuoksi. Tämä kuva on huhtikuulta 2016 ja siinä tämä vihreä komeetta näkyy hyvin. Voit bongata kuvassa olevan komeetan aivan Linnunradan yläpuolelta, tähtikaaren ja Very Large Telescope (VLT)-kaukoputken välissä aivan kuvan keskellä. ESO:n VLT sijaitsee Paranalin observatoriolla Chilessä, joka on ihanteellinen paikka komeettojen bongailuun. Paranal on yksi maailman upeimmista observatorioista, joka sijaitsee loputtomalla Atacaman aavikolla eteläisen pallonpuoliskon pimeän taivaan alla. Komeetat eivät ole ainoita täällä taivaalla näkyviä aarteita. Linnunrata esittää oman yölliseen spektaakkeliinsa, jossa tähtienväliset pilvet on koristettu lukemattomilla tähdillä, luonnollisen ilmahehkun aiheuttamat moninaiset ...

8. helmikuuta 2021: John Herschelin vuonna 1836 löytämä NGC 6902 on kaunis spiraaligalaksi, joka sijaitsee yli 130 miljoonan valovuoden päässä Jousimiehen (Sagittarius) tähdistössä. Tämä kuva on otettu MUSE:lla (Multi Unit Spectroscopic Explorer), joka on liitetty yhteen neljästä 8,2-metrisestä teleskoopista, jotka muodostavat VLT:n. Kuva esittelee galaksin ainutlaatuisesta näkökulmasta. Kuva on zoomaus kohti galaksin keskustaa, jossa näkyy ydintä ympäröivä rengas, ja siinä oleva voimakkaan tähtien synnyn aikaansaama oranssi hehku. Tämän renkaan sisällä on heikko ja pieni tähtisauva, joka näkyy sinisenä. Tutkijat havaitsivat, että sen sisällä olevat tähdet ovat jakautuneet eri tavalla iästä riippuen. Nuoremmat tähdet ovat asettuneet sauvan suuntaisesti ja vanhemmat tähdet ovat hajaantuneet enemmän. Tämä nuorten ja vanhojen tähtien sijoittuminen NGC 6902:n keskisauvassa vahvistavat vuosia aiemmin tehdyt ennustukset, joita simulaatioista ja malleista on saatu. Tämä on ensimmäinen kerta, kun nämä galaksien rakenteiden ennustukset vahvistettiin havaintojen avulla ja siinä merkittävässä roolissa oli MUSE-instrumentin uskomaton spatiaalinen resoluutio.

1. helmikuuta 2021: Tämän kauniin eteläisen tähtitaivaan valokuvan on ottanut ESO:n valokuvalähettiläs Petr Horálek ESO:n Paranal observatoriolla Chilessä. Petr ei ollut paikalla kuitenkaan yksin. Kuvan vasemmassa alareunassa VLT:n interferometrin (Very Large Telescope Interferometer,VLTI) apukaukoputken vieressä ovat tähtivalokuvaajat Yuri Beletsky ja Babak Tafreshi, jotka molemmat ovat ESO:n valokuvalähettiläitä. Kaksikko seisoo erilaisten upeiden tähtitaivaan kohteiden alla. Linnunradan kirkas, näkymää hallitseva vyö kulkee koko taivaan poikki. Kuvan yläosassa näkyy punaisena hohtava Gum-sumu (Gum 12). Linnunradan seuralaisgalaksi Suuri Magellanin pilvi on erityisen kirkas kohde kuvan keskustasta hieman oikealle aivan Canopuksen alapuolella. Se on kuvan ja Carina-tähdistön kirkkain tähti. Kuvan alareunassa näkyy kaunis vihertävä ja punertava hohto, joka näyttää nousevan horisontista ylöspäin. Ilmiö tunnetaan nimellä ilmahehku, joka koostuu heikosta ilmakehän lähettämästä valosta. Ilmahehku estää yötaivaan täydellisen pimenemisen, ja siitä kerrotaan yksityiskohtaisesti ESOcast 78:ssa.

25. tammikuuta 2021: Tämän Viikon kuvassa Chilen Atacaman autiomaassa sijaitsevaan ESO:n La Sillan observatorioon johtava tie näyttää kaartuvan vuoren ympäri ja törmäävän Linnunradan vyöhön. Pienet keltaiset polttimot valaisevat tietä tasaisin välimatkoin. Ajovalojen käyttö on näillä teillä kiellettyä hämärän ja aamunkoiton välillä, sillä himmeätkin valot voivat merkittävästi häiritä kaukoputkihavaintoja. Tällä paikkalla saadaan nauttia maailman pimeimmästä yötaivaasta. Pimeys, korkea sijaintipaikka ja siitä johtuva kuiva ilma tekevät La Sillasta poikkeuksellisen paikan tähtitieteen tutkimukselle. Kuvan etualalla tanskalainen 1,54-metrinen kaukoputki tekee öisiä havaintojaan. Sen instrumentit ovat antaneet tähtitieteilijöille mahdollisuuden nähdä useita asioita ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi vuonna 2005 tähtitieteilijät havaitsivat lyhyiden gammasädepurkausten jälkihehkut ja osoittivat, että purkaukset johtuvat todennäköisesti kahden neutronitähden dramaattisesta törmäyksestä. Vuonna 2006 kaukoputki oli osa maailmanlaajuista teleskooppiverkostoa, joka löysi eksoplaneetan, joka oli massaltaan vain viisi kertaa Maata suurempi. Observatorion yläpuolella näkyvällä taivaalla on useita mielenkiintoisia kohteita. Vasemmalla, lähes teleskoopin takana piilossa, on komeetta 252P/LINEAR:in heikko vihreä hehku ja yläpuolella Skorpionin häntä kaartuu Linnunradan hehkuvaan loistoon pitäen ...

18. tammikuuta 2021: Kaukana sivilisaatiosta, syvällä Chilen Atacaman autiomaan karussa vuoristoisessa maisemassa näkyy neljä modernin tähtitieteen tukipilaria: ESO:n Very Large Telescope kaukoputken Yksikköteleskooppien (UT) valtavat ja kulmikkaat kupolit. Auringon heikko oranssi hehku kurkistaa horisontin yläpuolelta, mutta se näyttää hyvin vaatimattomalta yläpuolella levittäytyvän tähtitaivaan rinnalla. Satoja miljardeja tähtiä sisältävän Linnunradan laaja kaari ulottuu koko maiseman yli koskettaen reunoiltaan horisonttia. Kotigalaksimme kirjava yleisilme johtuu valtavista tähtienvälisistä pölypilvistä, jotka peittävät niiden takana olevien tähtien valon. Kirkkaat tähdet, tähtitaivaan eri kohteet ja muut kosmisen naapurustomme ilmiöt roikkuvat kuin lyhdyt Chilen taivaalla. Kaiken taustalla on eteerinen punainen ja vihreä ilmahehku. Jokainen UT-kaukoputki voi tehdä yksittäinkin upeita havaintoja maailmankaikkeudesta kotipaikallaan ESO:n Paranalin Observatoriossa, mutta kaikki neljä kaukoputkea voivat toimia myös yhdessä ja tarkkailla kosmosta kvartettina. Tällä kokonaisuudella saadaan tehtyä kaukoputki, jonka peilin halkaisija on jopa 130 metriä.

11. tammikuuta 2021: Tämä kuva kaukaisesta spiraaligalaksista NGC 1097:stä on oppikirjaesimerkki galaksin keskustaa ympäröivästä uusia tähtiä synnyttävästä renkaasta. Kuva on otettu ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken MUSE-instrumentilla. Kohde sijaitsee 45 miljoonan valovuoden päässä Maasta, Sulatusuunin (Fornax) tähdistössä, ja se sijaitsee galaksinsa keskipisteessä. Rengas on halkaisijaltaan vain 5000 valovuotta, ja se on kooltaan hyvin pieni verrattuna itse galaksiin, joka ulottuu kymmeniätuhansia valovuosia sen keskustaa pidemmälle. Tässä MUSE:n kuvassa näkyvät tummat alueet ovat galaksista (tai mahdollisesti seuralaisgalaksista) peräisin olevaa pölyä, kaasua ja muuta ainetta, jota virtaa sen keskellä olevaan supermassiiviseen mustaan aukkoon. Tämä prosessi kuumentaa sitä ympäröivän aineen ja muodostaa kertymäkiekon mustan aukon ympärille lähettäen valtavia määriä energiaa ympäröivään avaruuteen. Lähellä oleva pöly kuumenee ja supermassiivisen mustan aukon ympärillä tähtien muodostuminen kiihtyy muodostaen kuvassa vaaleanpunaisissa ja violettisävyissä näkyvän tähtiä synnyttävän keskusrenkaan. MUSE tulee sanoista Multi Unit Spectroscopic Explorer, ja se on kiinnitetty Yepuniin, joka on yksi neljästä 8,2-metrin kaukoputkesta, jotka muodostavat ESO:n Paranal observatorion ...

4. tammikuuta 2021: ESO:n Very Large Telescope (VLT) on yksi maailman kehittyneimmistä optisen- ja infrapuna-alueen observatorioista. Tämä loistava tähtitieteen etsivä koostuu neljästä yksittäisestä Yksikköteleskoopista, jotka näkyvät kuvassa suurina lieriömäisinä kupoleina. Näistä jokaisessa on halkaisijaltaan 8,2 metrin kokoinen pääpeili. Observatorioon kuuluu myös neljä halkaisijaltaan 1,8-metristä aputeleskooppia. Nämä ovat kuvassa olevat verraten pienet valkoiset pyöreät kupolit, jotka sijaitsevat Yksikköteleskooppien vasemmalla puolella. VLT on ollut mukana useissa uraauurtavissa havainnoissa ja löydöissä. Se on muun muassa ottanut ensimmäisen eksoplaneetan kuvan ja havainnut gravitaatioaaltolähteen näkyvää vastinetta. Tässä kuvassa teleskoopit ovat lepotilassa, jossa niiden kupolien silmäluomet ovat tiukasti kiinni, kun ne nukkuvat ESO:n Paranalin observatoriolla Chilessä. Yöllä ne kuitenkin heräävät tarkkailemaan maailmankaikkeutta ja tekemään mitä upeampia löytöjä.