Viikon kuva 2019

12. elokuuta 2019: Kiitos pimeiden ja kirkkaiden taivaiden ansioista ESO:n La Sillan Observatoriolla Chilessä vierailevien vieraiden on yleensä helppoa napata Linnunradasta upeita kuvia. Hyvistä olosuhteista huolimatta yhtä upean kuvan ottaminen kuin tässä nähdään ei ole helppoa — kuten ESO:n Photo Ambassador Petr Horálek huomasi ottaessaan tätä erikoista kuvaa La Sillan Observatorion päärakennuksesta, jossa on hotelli, ravintola ja muita palveluita. Petr otti 52 yksittäistä kuvaa kootakseen ne täksi kokonaisuudeksi ja hän useaan otteeseen vaihteli huonekalujen, sekä itsensä paikkaa ja hänet voidaan nähdä kuvassa kahvia juovana tähtitaivaan katselijana. Petr työskenteli aamuyöhön saakka ainoastaan pienen valon himmeästi valaistessa käytävää, joka samaan aikaan myös häiritsi häntä. Kun viimeisiä kuvia oltiin ottamassa, niin laitoksen kokit saapuivat laittaen kirkkaat valot päälle ja täten pilaten viimeiset kuvat. Petrin piti tulla seuraavana aamuna takaisin ennen klo 5:15, jotta hän saisi kuvasarjansa valmiiksi. Tähtivalokuvaus vaatii päättäväisyyttä ja kärsivällisyyttä — rauhalliselta ja upealta vaikuttavan kuvan tunnelman kulisseissa on tehty paljon kovaa työtä, jotta ...

5. elokuuta 2019: Teleskooppi tässä silmään pistävässä kuvassa on sopivasti nimetty VISTA:ksi, joka on lyhennelmä englanninkielisestä ”Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy”, suomennoksena ”näkyvän- ja infrapunavaloalueen tutkimus teleskooppi tähtitieteelle”. Kaukoputki sijaitsee ESO:n Paranalin Observatoriolla Chilessä, jonka korkealla oleva sijainti ja kuiva ympäristö mahdollistavat erittäin usein pilvettömän taivaan ja erinomaiset havainto-olosuhteet. Eri tapahtumat universumissamme tuottavat erityylisiä valoja ja vain pieni murunen kaikesta siitä valosta on ihmissilmän havaittavissa. VISTA havaitsee infrapunavaloa, eli samaa säteilyä jonka me tunnemme lämpönä. Kolmen tonnin painoinen kamera on erittäin herkkä ja se on asetettu teleskoopin sisälle. Kamera mahdollistaa VISTA:n havaitsevan tätä valoa-aluetta hyvin kaukaisista kohteista universumissamme luoden sekä upeita kuvia, että myös maata mullistavia tieteellisiä tuloksia. Samoista erinomaisista havainto-olosuhteista nauttii myös toinen ESO:n laitos nimeltä Very Large Telescope (VLT), jonka pystyy näkemään kuvassa kaukaisella vuorenhuipulla. Laitosten vaikuttava koko ja nerokas toteutus vaikuttaa kuitenkin pieneltä katsoessa majesteettisen universumin avautuessa yllä, kuten tässä kuvassa kaleidoskooppisen Linnunradan venyessä panoraaman halki. Tämän kuvan ...

29. heinäkuuta 2019: Tämä upea kuva Centaurus A galaksista on otettu uusimmalla operatiivisella ESO:n observatoriolla nimeltä SPECULOOS (Search for habitable Planets EClipsing ULtra-cOOl Stars) ja kokonaisuus sijaitsee Paranalin Observatoriolla, Chilessä. Huippuluokan observatorio on varusteltu neljän teleskoopin arsenaalilla, joista kukin on nimetty Galilein kuiden mukaan. SPECULOOS teleskoopit ovat ESO:n kahden tehokkaimman teleskoopin naapureita, jotka ovat Very Large Telescope (VLT) ja VISTA. SPECULOOS:in uskotaan kartoittavan jopa kymmenen kertaa enemmän punaisia kääpiötähtiä, kuin mihin TRAPPIST teleskooppi tällä hetkellä pystyy (TRAPPIST sijaitsee ESO:n La Sillan Observatoriolla). Arvioiden mukaan se tulee löytämään ainakin 12 tähtijärjestelmää, jotka ovat kooltaan samanlaisia kuin kuuluisa TRAPPIST-1 systeemi. Centaurus A galaksi (NGC 5128) on yksi kirkkaimmista galakseista maapallon eteläisen pallonpuoliskon tähtitaivaalla ja se sijaitsee Kentaurin tähdistössä. Kohteen löysi vuonna 1826 skottilainen tähtitieteilijä James Dunlop, entisellä Parramatan observatoriolla. Etäisyydeltään 11 miljoonan valovuoden päässä kohde on meitä lähin aktiivinen galaksi (AGN). Tähtitieteilijät ovat teorioineet, että alkuperäisesti elliptinen galaksi olisi törmännyt suhteessa pienemmän kierteisgalaksin kanssa luoden ...

22. heinäkuuta 2019: Kuvan moderni rakennus on nimeltään Residencia ja se sijaitsee ESO:n Paranalin Observatoriolla, Chilessä. Residencia on koti monelle tähtitieteilijälle ja teknikolle, jotka työskentelevät observatoriolla. Tähtitieteilijöiden kodin yllä näkyy Linnunradan galaksi — kotimme universumissa. Residencian suunnitteli saksalaiset arkkitehdit Auer+Weber ja se yhdistyy täydellisesti kuivaan ja karuun Atacaman autiomaan ympäristöön häiritsemättä tähtitieteellisiä havaintoja mahdollisimman vähän. Hiekan väri ja rakennuksen moderni design sopivat hyvin Marssimaiseen maisemaan, joka avautuu observatorion ympärillä. Residencia valittiinkin täydelliseksi piilopaikaksi Bond roistolle elokuvassa Quantum of Solace ja rakennus räjähti — vain virtuaalisesti — yhdessä pää kohtauksista. Paranalin Observatorio isännöi ESO:n Very Large Telescopea (VLT), sekä neljää Auxiliary Telescopea, joista kaikki voivat työskennellä yhdessä luoden Very Large Telescope Interferometerin (VLTI).

15. heinäkuuta 2019: Tämä on SS 433, mikrokvasaari löydettiin 40 vuotta sitten ja se sijaitsee suunnilleen 18 000 valovuoden päässä tähdistössä nimeltä Aquila (Kotkan tähdistö). Viikon kuva, joka on otettu ensimmäistä kertaa kohteesta Sub millimetrisillä aallonpituuksilla Atacama Large Millimeter/submillimeter Arraylla (ALMA) ja kuva on erityinen, sillä se näyttää suihkuja luovan kuuman materiaalin pyörivän kiekon kiertävän mustaa aukkoa SS 433:n keskustassa. Suhteellisen läheisen paikkansa ansiosta tähtitieteellisellä mittapuulla laskettuna se on erittäin hyödyllinen kohde tutkijoille tutkiakseen lisää mikrokvasaareista ja niiden lähettämistään suihkuista. Korkkiruuvin muodot tässä kuvassa johtuvat ilmiöstä nimeltä prekessio; suihkujen liikkuessa pidemmälle avaruuteen ne alkavat hitaasti pyörimään akselinsa ympäri samalla tavoin kuin gyroskooppi tai kuin hyrrä hidastaessaan vauhtia muuttaen samalla oman akselinsa suuntaa. Tämän korkkiruuvin koko on valtava, se on 5000 kertaa suurempi kuin aurinkokuntamme. Yksi merkittävä puoli havainnossa on siinä, että sen tarkka muoto oltiin jo arvioitu spektrografisista mittauksista Global Jet Watch teleskoopeilla jo vuotta ennen ALMA:n tekemiä havaintoja. Tämä havaintojen jakso mahdollisti ...

8. heinäkuuta 2019: Tämä punertava kaasun pilvi on nimeltään Abell 24 ja se sijaitsee Pienen koiran tähdistössä (Canis Minor). Se on planetaarinen sumu — kaasun ja pölyn räjähdys, joka syntyy, kun tähti kuolee ja purkaa ylimmät kerroksensa avaruuteen. Nimestä huolimatta planetaarinen sumulla ei ole mitään tekemistä planeettojen kanssa. Termin loi William Herschel, joka myös löysi planeetta Uranuksen; aikana jolloin tähtitiede oli matala resoluutioista ja nämä sumuiset kohteet näyttävät suurilta planeetoilta uidessaan mustassa kosmoksessa. Auringon tyylinen tähti viettää suurimman osan elämästään muuntaen vetyä heliumiksi sen ytimessään. Loppua kohden tähden polttoaine alkaa loppumaan ja siitä tulee epätasapainoinen; se ei enää pysty estämään painovoiman puristustaan ja sen ydin alkaa luhistumaan. Ytimen lämpötila nousee dramaattisesti, kun taas kylmemmät ulkokerrokset laajenevat, pullistaen tähden punaiseksi jättiläiseksi. Kun Aurinko aloittaa sen muodonmuutoksen punaiseksi jättiläiseksi, se tulee nielaisemaan sisäänsä lähimmät planeetat ja mahdollisesti myös Maapallon, kasvaen yli 250 kertaiseksi sen tämänhetkisestä halkaisijastaan. Voimakkaat tuulet tämän jälkeen ajavat uloimmat tähden kaasukerrokset pois, ...

1. heinäkuuta 2019: Melkein tasan 100 vuotta sitten tapahtui suuri tapahtuma: täydellinen auringon pimennys. Tämä auringonpimennys oli erityinen monilla eri tavoilla. Ensinnäkin hieman alla 7 minuutin kestoltaan se oli pisin auringonpimennys mitä oli tapahtunut yli 500 vuoteen. Toiseksi tähtitieteilijät käyttivät sitä tutkiakseen uutta suhteellisuusteoriaa — onnistuen ja luoden maata mullistavan tuloksen. Einstein julkaisi hänen suhteellisuusteoriansa vuonna 1915. Täydellinen auringonpimennys vuonna 1919 avasi täydellisen mahdollisuuden testata teoriaa käytännössä, tutkien taivuttaako Auringon valtava massa kaukaisten tähtien valoa, sekä vääristääkö se sitä, kuten Einsteinin teoria arvioi. Hetken aikaa auringonpimennyksen aikana Kuu oli auringon edessä estämässä auringon valon saapumista maapallolle ja se mahdollisti sillä hetkellä Auringon vieressä taivaalla näkyvien tähtien havainnoinnin. Mittaamalla tähtien koordinaatit auringonpimennyksen aikana ja vertaamalla niitä niiden paikkoihin öisin, kun Aurinko ei ole näkyvillä mahdollisti tutkimuksen siihen, taipuuko valo kulkiessaan massiivisen auringon vierestä. Kolme tähtitieteilijää nimeltä Arthur Eddington, Frank Watson Dyson ja Andrew Crommelin olivat avainroolissa tässä vuoden 1919 tutkimuksessa. Eddington ja Crommelin matkustivat ...

24. kesäkuuta 2019: ESO:n observatoriot, jotka sijaitsevat Chilen vuorilla — La Sillassa, Paranalissa ja Chajnantorin tasangolla — ovat koteja suurelle määrälle eri teleskooppeja, jotka on rakennettu ja operoitu 16 jäsenmaan toimesta. Kun aika kuluu, vanhemmat teleskoopit hitaasti korvataan uudemmilla ja kehittyneimmillä teleskoopeilla. Yksi näistä vanhoista kaukoputkista näkyy tässä: Swedish-ESO Submillimetre Telescope (SEST). Rakennettu vuonna 1987 La Sillassa, SEST oli maailmaamullistava instrumentti. Se oli ainoa iso teleskooppi koko eteläisellä pallonpuoliskolla radio aallonpituuksien tutkimiseen kaukaisista galakseista (tätä kutsutaan submillimetri tähtitieteeksi). Valtava kiekko, jonka halkaisija on 15 metriä, mahdollisti kaukoputkella äärimmäisten tapahtumien seurannan kosmoksessamme. Lopulta kuitenkin uudemmat ja kehittyneemmät teleskoopit — kuten Atacama Large Millimeter/submillimeter Array(ALMA) ja Atacama Pathfinder Experiment (APEX) molemmat sijainniltaan Chajnantorin tasangolla — aloittivat tuottamaan parempia mittauksia ja havaintoja ja täten SEST lakkautettiin vuonna 2003. Tarina ei kuitenkaan ole vielä aivan loppu. SEST ei enää pysty havainnoimaan, mutta teleskoopin heijastava kiekkoa seisoo yhä ylpeänä La Sillassa ja se toimii peilinä alueen upealle tähtitaivaalle.

17. kesäkuuta 2019: Tämä upea valokuva näyttää joitakin antenneista, joista koostuu Atacama Large Millimeter/submillimeter Array(ALMA), sekä panoraamaisen näkymän linnunradan keskustasta. Suurin osa ALMA:sta on kuitenkin vielä piilossa tästä kuvasta, sillä ryhmittymä levittäytyy jopa 16 kilometrin säteelle ja se koostuu 66 yksittäisestä antennista. Joitakin näkyviä kohteita tähtitaivaalla ovat mm. Etelän risti juuri lähimpänä olevan antennin oikealla yläpuolella, sekä Kölin sumun hieman vielä Etelän rististä oikeammalla. Tähtitieteilijät käyttävät ALMA:a nähdäkseen valtavia tähtiä synnyttäviä molekyyli pilviä ja nähdäkseen galakseja, joita syntyy aivan havaittavan universumimme reunoilla. Vihreät valot teleskoopeissa kuuluvat ALMA:n operointiin, mutta tässä kuvassa ne myös luovat eteerisen ja uskomattoman hehkun Chilessä. Tämän kuvan otti Petr Horálek, joka on yksi ESO:n Photo Ambassadoreista.

10. kesäkuuta 2019: Tämä karu ja ryppyinen näkymä voisi edustaa Marssia, mutta se on itseasiassa paljon lähempää kotiamme — tämä aaltoileva maisema on pohjoisesta osiosta Chilen Atacaman autiomaata, kodista monelle ESO:n maailmanjohtaville kaukoputkille ja observatorioille. Tämä maapallon ulkopuoliselta vaikuttava näkymä ei ole jäänyt huomaamatta, sillä tässä aluetta maapallosta on käytetty ”analogue sitena” Marssiin! Tutkijat ovat käyneet Atacamassa tutkiakseen maan rakennetta ja tekstuuria; joka sisältää mahdollisia yhtäläisyyksiä pinta geologiassa ja muodoissa; rajoitteet aikaisemmassa biologisissa aktiivisissa olosuhteissa (sisältäen kysymyksen onko vastaavanlaisissa paikoissa tai onko ollut ekstremopfiilista elämää); sää olosuhteissa; kuivuudessa ja monessa muussa asiassa. Ehkä tärkeimpänä kaikista asioista paikat kuten Atacama voivat auttaa suunniteltujen ja tällä hetkellä pyörivien avaruus missioiden toteutuksessa (sekä miehitetyissä että miehittämättömissä) luoden sopivan alueen jossa testata kalustoa, liikkumista ja tehtävä suunnitelmia. Näkyvillä juuri oikealla puolella keskeltä kuvaa näkyy ihmisten tekemien rakennelmien keskittymä — tämä on maailman suurin maanpäällinen observatorio millimetrin ja submillimetri aallonpituuksilla (täydellinen keino nähdä viileämpiä alueita universumissamme).ALMA sijaitsee Chajnantorin ...

3. kesäkuuta 2019: Tämän upean pitkän valotusajan kuvan otti ESO:n Photo Ambassador Petr Horálek, taltioiden ESO:n La Silla Observatorion aktiivisuuden keskittymän sisältäen kaukaisten teiden hehkun ja rakennukset Chilen Atacaman autiomaalla, sekä helposti havaittavan vihreän ilmahehkun (jonka aiheuttaa valo maapallon yläilmakehässä). Horisontissa vuorien päällä tanssiva myyttinen Plejadien seitsemän siskosta (avoin tähtijoukko) on hyvin näkyvillä kuvassa. Suoraan niiden yläpuolella on häikäisevä Orionin tähtikuvio, joka dominoi näkymää valtavine kaasupilvineen ja ionisoitujen pilvien kaarillaan — jota kutsutaan emissiosumuksi. Kuvassa nämä nähdään punaisina laikkuina, luoden mytologisen metsästäjän muodon. Tuttu linnunrata on myös nähtävillä veistäen sen tiensä taivaan yllä. La Sillan observatorio sijaitsee Pohjois-Chilessä 2400 metrin korkeudella. Alue on yksi maailman pimeimmistä ja täten parhaista tähtitaivaan havainnoinnissa ja se on ollut ESO:n tukikohta jo 1960-luvulta. Tämä upea kuva otettiin näköalapaikalta ESO:n 3.6-metriseltä teleskoopilta, joka on yksi maailman tuottavimmista neljän metrin kokoisista teleskoopeista.

27. toukokuuta 2019: Jopa vapaa-aikana monet tähtitieteilijät eivät pysty vastustelemaan kiusausta katsella tähtiä vilisevää taivasta. Tämä kuva taltioi tähtitieteilijän katsomassa tähtitaivasta Residenciassa, ESO:n Paranalin Observatorion asuintiloissa, Chilessä. Tämä kuva näyttää pölyisen ja tähtien täyteisen Linnunradan kehän nousevan Atacaman autiomaan ylle, kaukaisessa kodissa ESO:n Very Large Telescopelle (joka on Cerro Paranalin huipulla). Autiomaan karut oltavat veivät eteenpäin Residencian rakentamista, mikä valmistui vuonna 2002. Tämä tähtitieteilijöiden keidas sisältää 108 makuuhuonetta rakennettuna autiomaan alle ja se mielletään turvapakaksi Atacaman olosuhteilta — siellä on jopa viheriöivä puutarha ja uima-allas! Rakennus suunniteltiin hyvin sulautuvaksi ympäristöönsä ja minimoidakseen valosaastetta täällä erityisen vähän valosaastuneella alueella. Residenccian lumoavan ja erityislaatuisen asetelma taltioitiin elokuvaan vuonna 2008, kun se näkyi James Bond -elokuvassa Quantum of Solace

20. toukokuuta 2019: ESO:n Paranalin observatorion henkilökunnalle tarjoutui kerran elämässä kokemus, kun maankuulu sellisti Yo-Yo Ma esiintyi paikalla. Ensimmäinen toukokuuta 2019 kyseinen muusikko kävi Paranalissa nähdäkseen tähtitieteen laitoksen, kodin Very Large Telescopelle (VLT) ja kokeakseen häikäisevän taivaan omin silmin. Henkilökunnan onneksi hän soitti erityis konsertin, johon hän pyysi täysin tumman taivaan. Tässä kuvassa hän on esiintymässä tähtien valossa, majesteettisen Linnunradan kiekon ja Magellanin pilvien edessä, luoden uniikin taustan. Hän tulkitsi useita Bachin sellosarjoja ja näiden lisäksi hän soitti yleisön erikoispyyntöjä. Seuraavana päivänä Yo-Yo Ma tapasi laitoksen henkilökuntaa, jotka kertoivat työskentelemisestä äärimmäisissä säissä Atacaman autiomaassa, ratkoen universumimme mysteereitä. Hänelle annettiin lahjoja muistoksi vierailustaan, kuten mm. ESO:n lippalakin, jota hän piti päässään performanssissaan Santiagossa. Muusikko halusi erityisesti käydä paikan päällä ja esiintyä siellä hänen suuren tähtitieteen intohimonsa vuoksi. Hän ja hänen tiiminsä on kutsunut tätä kokemusta yhdeksi suurimmista kohokohdista koko kiertueella.

13. toukokuuta 2019: Orionin tähdistö on yksi helpoiten tunnistettavista kohteista yötaivaalla. Olemme huomioineet Orionin näyttävät tähdet vähintään kymmenien tuhansien vuosien ajan ja luultavasti tähdistöä on seurattu jo paljon tätä aikaisemmin. Kiinalaiset tähtitieteilijät kutsuivat sitä 参宿 tai Shēn nimityksellä, joka suoraan käännettynä tarkoittaa ”kolmea tähteä”. Syy tälle nimitykselle tulee kolmesta kirkkaasta pisteestä, jotka luovat tämän metsästäjän vyön. Muinaiset kiinalaiset tunsivat Orionin tähdistön jumalina nimeltä Sah ja Sopdet, jotka ovat Osiriksen ja Isiksen ilmenemismuotoja. Kreikkalaiset taas näkivät urhean metsästäjän — jonka nimi oli myös Orion — jolla oli miekka pään yläpuolella valmiina iskuun. Mytologia sikseen, Orion on lumoava alue tähtitaivaalla. Tämä kuva, jonka ESO:n Very Large Telescope on ottanut näyttää heijastussumun tähdistön sydämessä, jota kutsutaan tähtitieteessä NGC 2023 -nimellä. NGC 2023 sijaitsee lähellä hyvin tunnettua Hevosenpääsumua ja Liekkisumua. NGC 2023 on noin 1500 valovuoden päässä maapallolta ja se on yksi suurimmista heijastussumuista tähtitaivaalla. Heijastussumut ovat pilviä tähtien välillä ja ne heijastavat valoa läheltä tai niiden ...

6. toukokuuta 2019: Tämä huomiota herättävä UHD panoraama näyttää oudon näköisen näkymän ESO:n Paranalin Observatoriolla, joka on koti ESO:n Very Large Telescopelle (VLT). Linnunrata lumoaa taivaan havaintopaikan yllä joka yö ja se on nähtävissä huumaavalla yksityiskohtaisuudella ja kirkkaudella. Kuvassa galaksi näyttää laskevan taivaankannen alle luoden kaksi eri pylvästä, samalla täyttäen taivaan kuvan yläosassa. Miksi tämä kuva on vääristynyt? Kuvan muokkaus on johtanut tutun taivaallisen näkymän outoon muotoon. Kuvan on ottanut ESO:n Photo Ambassador Petr Horálek. Horálek kuvasi koko taivaan aina zeniitistä horisonttiin saakka 360 asteen alueella. Kaksi ”linnunrataa” muodostuvat itseasiassa yhdestä linnunradan kehästä, jonka päät nousevat horisontista horisonttiin. Kun kehä nousee kuvan huipulle, se näyttää peittävän koko yläosan. Tämä johtuu siitä, että puolipallo kuva piti levittää huipulta, jotta siitä saatiin tasainen suorakulmainen kuva. Vaikkakin Linnunrata varastaa näytöksen, moni muu taivaan kohde näkyy kuvassa. Sinertävä kohta kahden vasemmanpuoleisimman tähtitornin välillä (yksi kyseisistä tähtitorneista on sumentunut liikkeen vuoksi) on Seulasten tähtijoukko. Seulasten yläpuolella on Orionin ...

29. huhtikuuta 2019: Tämä on yksi 74:stä läheisestä galaksista, jonka tähtien lastenkodit havaittiin hetki sitten Atacama Large Millimeter/submillimeter Arraylla, tai toisin sanoen ALMA:lla, jossa suoritettiin tähtitieteellinen ”väestönlaskenta”, jota kutsutaan Physics at High Angular resolution in Nearby GalaxieS (PHANGS). Tähän mennessä noin 100 000 näistä tähtien lastenkodeista on kuvattu yhteensä 750 havainto tunnin aikana. ALMA:n huomattava herkkyys mahdollistaa datan tarpeeksi tarkan resoluution, jolla näitä alueita pystytään tutkimaan tarkasti. Jossain näistä alueista syntyy räjähdysmäisen paljon tähtiä, kun taas toisissa niitä syntyy tasaisemmin. Tämä odotettu monimuotoisuus tähtien synnyn prosessissa oli syy tälle valtavalle ponnistukselle. On ollut pitkään teorioita, jotka on kohdistuneet selittämään miten ja miksi nämä erot syntyvät, jotkut teoriat sisältävät koti galaksin ominaisuuksia — ominaisuuksia kuten koko, ikä ja sisäiset dynamiikat — mutta korkean resoluution datan puute on ollut esteenä näiden teorioiden testaamiselle. Valtava määrä ja monipuolisuus datassa, joka on kerätty PHANGS:lla on jo auttanut tähtitieteilijöitä ymmärtämään lisää, vaikkakin ”väestönlaskennasta” on valmiina vasta kolmannes. Projekti ...

22. huhtikuuta 2019: Tämä ESO:n viikon kuva, jonka on ottanut ESO:n Photo Ambassador Petr Horálek, näyttää kirkkaan kuun sirpin roikkuvan Chilen Andien yllä. Verenpunainen taivas täyttää kuvan punaruskeilla pilvillään. Kuvassa näkyy myös muutama radioteleskooppi, jotka kuuluvat Atacama Large Millimeter/submillimeter Arrayhin (ALMA). Alma joka on maailmahuippu observatorio tutkii valoa universumimme kylmimmistä kolkista. Radioteleskooppien siluetista näkee, että teleskoopit osoittavat ylöspäin malttamattomina aloittamaan illan tutkimukset — kärsimättömästi odottaen taivaan selkiintymisen pilvistä. 5000 metrin korkeudessa kuivassa Atacaman autiomaassa kuvan pilvet ovat suhteellisen harvinaisia. Ilmakehä tällä Chilen alueella Pohjois-Chilessä on uskomattoman kuiva, joka säännöllisesti johtaa selkeään taivaaseen, mahdollistaen noin. 300 pilvetöntä yötä vuodessa! ALMA:lla on 66 itsenäistä radioteleskooppia, joista jokainen voi liikkua erittäin tarkasti Chajnantorin tasangolla, mikä mahdollistaa monia eri kokoonpanoja. Kun teleskoopit työskentelevät yhdessä, ne voivat luoda paljon tarkemman resoluution havaintoja kosmoksesta, kuin mitä ne pystyisivät luomaan yksin ja yhdessä ne luovatkin maailman suurimman maanpäällisen tähtitieteen projektin.

15. huhtikuuta 2019: Tämä panorama on kuvattu haastavissa olosuhteissa. ESO:n Very Large Telescope (VLT) on yksi kehittyneimmistä havaintoasemista maailmassa, kooten tähtitieteellistä dataa voittamattomalla tarkkuudella Cerro Paranalissa. Cerro Paranal on eristätynyt paikka yksinäisens vuoren päällä Chilen Atacaman autiomaassa. Tässä kaukaisessa maapallon kulmauksessa on paljon hyötyjä; se mahdollistaa yhden kuivimmista ja selkeimmistä havainto olosuhteista koko maapallolla — jotkin Paranalin sääasemat eivät ole ikinä taltioineet sadetta! — sekä valosaastettomuuden. Paranalin tähtitien tutkijat voivat nähdä taivaan täynnä tähtiä jopa ennen auringonlaskua, kun Auringon valo valaisee maanpinnan jään ja täten luo eteerisen ja korvaamattoman hehkun koko observatoriolle. Tässä eristäytyneisyydessä on myös huonot puolensa, sillä paikalle pääseminen vaatii omistautumista. Julkinen liikenne ei vie Paranalille, joten vierailijoiden pitää matkata Antofagastan lentokentältä etelään tai 110 kilometriä läheisimmästä kaupungista pohjoiseen. Tämä ei kuitenkaan pysäytä tutkijoita, vierailijoita eikä edes kuvausryhmien matkaamista paikalle. Hankala matka kannattaa henkeäsalpaavien näkymien takia, kuten tästä kuvasta näkee. Kuvan on ottanut Miguel Claro, joka on ESO:n photo ambassador. VLT ...

8. huhtikuuta 2019: Neljä suurta Unit Teleskooppia koostavat ESO:n Very Large Telescope:n, joka näkyy kuvassa violetin ja kultaisen taivaan alla, paistatellen viimeisissä päivänsäteissä Cerro Paranalissa Atacaman autiomaassa, Pohjois-Chilessä. Pieni puolikuu on juuri ja juuri näkyvissä kuvan keskellä — Kuu näyttää olevan ”ylös-alaisin” kuvassa, sen tuttu puolikuun muoto on käänteinen eteläisellä pallonpuoliskolla. Kuun liikkuessa yö taivaalla näkyy erilaisena eri perspektiiveistä katsottuna. Tätä näkyä kutsutaan myös englanniksi “wet Moon” tai “Cheshire Moon”, koska puolikuun päädyt kaareutuvat ylöspäin näyttäen kulholta — joka Hawaiilaisten mytologian mukaan täyttyi tuulella — tai leveältä hymyltä, kuin Lewis Carrollin Irvikissalla elokuvassa Liisa Ihmemaassa. Tämän kuvan otti ESO:n Photo Ambassador Miguel Claro. ESO on ylpeä valokuvaus-lähettiläistään, jotka koostuvat maailmanluokan tähtivalokuvaajista, jotka onnistuvat otoksissaan tasaiseen tahtiin yöstä yöhön pilvettömillä taivailla ESO:n observatorioilla Chilessä. Monet ESO:n viikon kuvista, jotka ovat otettu Chilessä ovat näiden valokuvaus-lähettiläiden otoksia. Jos haluat nähdä Paranalin upeassa täydenkuun valossa, niin kannattaa katsoa seuraavan viikon ESO:n viikon kuva!

1. huhtikuuta 2019: Kun pimeys laskeutuu alkavat lamput valaisemaan ESO Supernova Planetarium & Visitor Centren muotoja. Puunlatvat näkyvät upeasti maan siluetin päällä, jonka valaisee punaisen auringonlaskun hehku. Siluetin rikkoo ainoastaan kirkkaat lamput, jotka luovat valo täpliä muuten pimeään maahan. Tältä näyttää ESO:n päämajaan auringonlasku, joka sijaitsee Garchingissa, Saksassa. Diagonaalinen kirkkaiden pisteiden juova taivaalla näyttää planeetta Merkuriuksen, joka nimettiin Rooman kaupankäynnin ja kauppavoiton jumala Mercuriuksen mukaan. Sen rata on kuvattu monella valotuksella, koostuen suunnilleen kuudestakymmenestä kuvasta, jotka otettiin tunnin aikana. Merkurius on normaalisti hyvin vaikea planeetta havaita, koska se kiertää niin lähellä Aurinkoa, jonka kirkkaus helposti peittää Merkuriuksen. Kyseisen planeetan näkeminen kaupungista käsin on erityisen vaikeaa valo saasteesta johtuen. Kuitenkin tällä kertaa muutama eri seikka mahdollisti ESO photo ambassador Petr Horálekin ottamaan nämä kuvat. Yön sää oli erittäin selvä, Merkurius saavutti kuvan otosta kahden päivän päästä itäisen elongaation (eli Merkuriuksen suurin kulmallinen etäisyys taivaalla auringosta) ja planeetta oli korkealla taivaalla auringonlaskun jälkeen. Toinen tapa ...