Tiedote

Vuoden 2019 fysiikan Nobel palkinto eksoplaneetan löydölle, joka kiertää auringontapaista tähteä

8. lokakuuta 2019

Michel Mayor ja Didier Queloz ovat palkittu vuoden 2019 Nobel palkinnolla fysiikassa, ensimmäisestä eksoplaneetta löydöstään, joka kiertää auringon tapaista tähteä. Mayor, Emeritus professori Geneva Universityllä Sveitsissä ja Queloz, fysiikan professori Cavendish Laboratorylla Cambridgessa, Yhdistyneessä Kuningaskunnassa jakavat palkinnon ”teoistaan ymmärryksessämme universumimme evoluutiossa maapallon tyylisissä kohteissa” James Peeblesin kanssa, Albert Einstein Professor Emeritus of Science, Princenton Universityllä, Yhdysvalloissa.

”ESO on erittäin ylpeä Nobel palkinnosta fysiikassa, joka annettiin Michel Mayorille ja Didier Quelozille, jotka ovat olleet pioneereja uudella tähtiteteen osa-alueella, löytäessään 51 Pegasi b:n ja monia muita eksoplaneettoja sen jälkeen.” Kertoo ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons. ”Yhteistyö, jota ESO viljelee jäsenmaiden tutkimuslaitosten kanssa luodakseen uusia instrumentteja, on avaintekijä mahdollistamaan monet näistä löydöistä. Erityisesti HARPS, joka on ESO:n 3.6-metrinen teleskooppi La Sillan Observatoriolla ja uudempi ESPRESSO Very Large Telescopesssa Paranalilla johtavat maailmaa säteisnopeusmenetelmässä, jossa etsitään planeettoja aurinkokunnan ulkopuolisilta tähdiltä. ESO juhlii kahden sen vahvasti mukana olevan tiedeyhteisön jäsenensä hyvin ansaittua tunnustusta, joka saatiin aikaan hyvin onnistuneella ESO:n laitteiston käytöllä.

51 Pegasi b:n löytö oli ensimmäinen löydetty eksoplaneetta auringon kaltaiselta tähdeltä ja se julkistettiin 6.10.1995 Mayorin ja Quelozin toimesta, jotka havaitsivat sen käyttäen ELODIE spektrografiaa Observatoire de Haute-Provencessa Ranskassa. Löytö mullisti tähtitieteen ja aloitti aivan uuden osa-alueen tähtitieteessä ja uusia instrumentteja tehtiin löytääkseen ja karakterisoidakseen eksoplaneettoja. ELODIE:n menestys johti CORALIE:n rakentamiseen, joka on kehittyneempi versio ELIDIE:sta, joka asennettiin 1.2-metriselle Swiss Euler Telescopelle ESO:n La Sillan observatoriolla Chilessä. Tietämys, joka on kerätty rakentamisessa ja operoinnissa näiltä kahdelta instrumentilta käytettiin HARPS:n kehityksessä. High Accuracy Radial velocity Planet Searcher, eli HARPS aloitti toimintansa vuonna 2003. 51 Pegasi b:n valo havaittiin HARPS:lla, joka suoritti ensimmäistä kertaa maailmassa spektroskooppisen havainnon näkyvän valon alueella, joka heijastui eksoplaneetasta.

Mayor ja Queloz olivat vahvasti mukana kehittämässä maata mullistavaa säteisnopeusmenetelmää, jota käytetään edelleen eksoplaneettojen etsinnässä. Metodi katsoo pientä edestakaista liikettä systeemin keskellä olevalta tähdeltä, joka syntyy gravitaation vetovoiman muuttumisesta (ei näkyvän) eksoplaneetan kiertäessä tähteä. Mikäli tähti kulkee meitä kohti sen spektri sinisiirtyy ja taas punasiirtyy, kun tähti liikkuu meistä poispäin. Katsoessa säännöllisiä muutoksia tähden spektrissä — ja täten laskiessa nopeuden vaihteluja — kaikki sen seuralaisen vuoksi tapahtuneet jaksottaiset tapahtumat pystytään näkemään.

Mayor, sekä Queloz ovat molemmat olleet pitkään yhteistyössä ESO:n kanssa ja he ovat olleet mukana organisaation päätöksenteossa, sekä neuvontapuolella. He ovat erittäin kokeneita havaitsijoita ja he ovat ottaneet osaa satoihin havaintokierroksiin ESO:n monilla eri instrumenteilla. Vuonna 1996 ESO juhlisti Mayoria ja Quelozia maata mullistavaa vuoden 1995 tutkimuspaperia laittaen sen aikakapseliin, joka on vieläkin haudattuna VLT:n seinässä. Se on testamentti täsmälliselle ja päättäväiselle työlle, joka nyt huomioidaan Nobelin fysiikan palkinnon muodossa 20 vuotta myöhemmin.