Tiedote

ALMA saavutti 1000 tutkimusjulkaisun rajan

3. toukokuuta 2018

ALMA (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) on saavuttanut tärkeän virstanpylvään 1000:nnen vertaisarvioidun, ALMA:n havaintoaineistoa käyttäneen tutkimusjulkaisun myötä. Julkaisu oli Spatial variations in Titan's atmospheric temperature: ALMA and Cassini comparisons from 2012 to 2015, jonka kirjoittivat Alexander E. Thelen et al. Julkaisu esittelee yksityiskohtaisen tutkimuksen Saturnuksen suurimman kuun, Titanin kaasukehän lämpötiloista.

Thelen et aliin työn taustalla oleva havaintoaineisto otettiin alunperin auttamaan teleskoopin kalibrointia ja se on ollut saatavilla vuodesta 2013. ALMA-aineisto arkistoidaan verkkoon, mikä tarkoittaa sitä, että eri tutkijat voivat tehdä useita löytöjä yksittäisestä havainto-ohjelmasta tai aineistosta, joka on otettu aivan eri tarkoitukseen, kuten tässä tapauksessa. ALMA-havaintoaineistoa käyttäneitä havaintoja ja löytöjä esittelevien tutkimujulkaisujen koko kirjo on myös saatavilla verkossa ESO:n telbib-tietokannassa [1].

ALMA-julkaisuja ylläpitävät yhdessä ESO:n ja NRAO:n kirjastonhoitajat sekä NAOJ. Tämä yhteinen toiminta alleviivaa ALMA-projektia yleisemminkin luonnehtivaa yhteistyön henkeä [2].

Ensimmäinen ALMA-tutkimusjulkaisu ilmestyi vuonna 2012 ja siitä lähtien ALMA — maailman suurin käynnissä oleva hanke Maan pinnalta tehtävässä tähtitieteessä — on ollut keskeisessä roolissa laajassa valikoimassa havaintoja, mukaanlukien nuorten eksoplaneettajärjestelmien rakennusosasten löytäminen (eso1718), varhaisen maailmankaikkeuden galaksikokoelman taltioiminen (eso1530) ja ensimmäisten tähtien muodostumisen havaitseminen (eso1708). ALMA tekee näitä löytöjä tutkimalla noin millimetrin aallonpituuden valon aallonpituuksia. Tällainen valo on lähtöisin joistakin maailmankaikkeuden kylmimmistä kohteista, kuten maailmankaikkeuden varhaisimmista ja etäisimmistä galakseista sekä molekyylipilvistä, jotka ovat uusien tähtien syntysijoina toimivia tiheitä kaasun ja tomun alueita.

ALMA on yksittäinen teleskooppi, joka koostuu 66 kappaleesta 0.32 — 3.6 millilmetrin aallonpituuksilla toimivia suuren tarkkuuden antenneja. Sen pääasiallinen 12-metrin sarja käsittää 50 halkaisijaltaan 12 metristä antennia, jotka toimivat yhdessä interferometrinä. Tätä jo tehokasta antennikokoelmaa täydentää tiivis lisäsarja, jossa on neljä 12-metristä ja kaksitoista 7-metristä antennia.

ALMA:n tuotettua ensimmäiset havaintonsa, tutkimusjulkaisujen julkaisutahti on kasvanut nopeasti ja tämän tähtitieteellisesti tuotteliaan voimanpesän aineisto tuottaa nykyään keskimäärin yhden referoidun tutkimusjulkaisun päivässä. Tuhannella tähän mennessä julkaistulla tutkimusjulkaisulla tämä tehokas havaintolaite on jo laajentanut tietämystämme maailmankaikkeutemme etäisimmistä kolkista ja jatkaa kosmisiin kysymyksiimme vastaamista myös tulevaisuudessa.

Lisähuomiot

[1] ALMA on määrittänyt selvän sitaatiokäytännön havaintoaineiston käyttämiselle julkaisuissa siten, että havainnot voidaan selvästi yhdistää julkaisuihin. Tietoa ALMA:n bibliografiametodologiasta sekä ensimmäisten vuosien toiminnasta opittua tietoa voi löytää täältä ja täältä.

[2] ALMA:n bibliografiakuraattorit ovat: Uta Grothkopf, Silvia Meakins ja Dominic Bordelon, ESO Library, library@eso.org; Marsha Bishop, NRAO Library, mbishop@nrao.edu ja Tomoko Nishikawa, NAOJ ALMA-toimisto, tomoko.nishikawa@nao.ac.jp.

Lisätietoa

ALMA, kansainvälinen ESO:n, Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiön (NSF) ja Japanin kansallisen luonnontiedeinstituutin (NINS) kumppanuushanke yhteistyössä Chilen tasavallan kanssa.

Linkit

• ALMA:n 1000:s tutkimusjulkaisu
• ALMA:n havaintoaineiston sitaatiokäytäntö
• ESO:n telbib julkaisutietokantajärjestelmä
• Kokoelma ESO:n lehdistötiedotteita ALMA:sta
• Kokoelma ALMA:lla otettuja kuvia

Yhteystiedot

Rami Rekola
ESO:n tiedeviestintäverkoston Suomen edustaja
Tuorlan observatorio
Sähköposti: rareko@utu.fi

Richard Hook
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Saksa
Puhelin: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org