Suomen osallistuminen ESO:n toimintaan

Centaurus A:n keskiosat paljastavat noin 200 - 700 miljoonaa vuotta sitten nielaistun pienemmän galaksin jäännökset. Oikeudet: ESO/Y. Beletsky 

Suomi liittyi ESO:on 7. heinäkuuta 2004. Siitä lähtien tutkijoiden ja insinöörien yhteisö on osallistunut ESO:n hankkeisiin monin merkittävin tavoin erityisesti instrumenttien kehittämisessä. 

Suomen osuus ESO:n liikevaihdosta (vuoden 2021 osuus) on tällä hetkellä 1,44%, joka on arvoltaan 2 765 000 euroa. 

Vuoden 2022 puolivälistä lähtien ESO:n Chilen toimipisteessä on ollut kaksi suomalaista työntekijää. Lisäksi ESO on myöntänyt Suomen kansalaisille kaksi stipendiä, kolme apurahaa ja yhden harjoittelijan paikan vuodesta 2004 lähtien. 

Tähtitieteilijät ja poliittiset toimihenkilöt edustavat Suomea ESO:n eri hallinto- ja neuvoa-antavissa elimissä. ESO:n eri komiteoiden, joilla on kansallinen edustus, nykyiset suomalaiset edustajat löytyvät täältä. 

ESO Science Outreach Network, eli ESON-verkostossa on mukana suomalaisia edustajia, jotka toimivat ESO:n paikallisina kontakteina tiedotusvälineiden ja yleisen tieteestä tiedottamisen osalta.

Alla on lueteltu esimerkkejä, miten Suomi on osallistunut ESO:n toimintaan.

Suomalaistaustaisten tähtitieteilijöiden ESO:n teleskooppien avulla tekemiä löytöjä

Suomalaiset tutkijat ja suomalaisissa laitoksissa toimivat tutkijat ovat olleet mukana tärkeissä löydöissä, joissa on käytetty ESO:n havaintolaitteita. Näitä ovat mm.: 

• Helsingin yliopiston Jouni Kainulaisen johtama tähtitieteilijäryhmä käytti ESO:n La Sillan observatoriolla sijaitsevaa New Technology Telescope, eli NTT-teleskoopin SOFI-instrumenttia nähdäkseen jättimäisen kannibaaligalaksi Centaurus A:n pölyn läpi ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti sen 'viimeisen aterian'. Todellisuudessa se on pienempi spiraaligalaksi, jonka muoto on kiertynyt ja vääntynyt.   
• Helsingin yliopiston observatorion Mika Juvela, Veli-Matti Pelkonen ja Kalevi Mattila mittasivat onnistuneesti molekyylipilven massan jakautumista pölyisessä tummassa filamentissa. Heidän tekemissä yksityiskohtaisissa havainnoissa käytettiin NTT-kaukoputkea.  
• Helsingin yliopiston observatorion Kimmo Lehtinen ja Kalevi Mattila havaitsivat ennennäkemättömän infrapunavalorenkaan vastasyntyneen tähden ympärillä. Tähti on piilossa sen muodostaneen pölyn ja kaasun pilvessä, joka on romahtamassa oman painovoimansa vaikutuksesta. Havainnot tehtiin ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) ISAAC-instrumentilla.  
• Suomalaisten tähtitieteilijöiden ryhmä havaitsi kaukaisen asteroidin ”2001 KX76”:n olevan kääpiöplaneetta Cerestä ja Pluton kuuta Kharonia suurempi. Löydöksessä avainasemassa oli ESO:n Wide Field Imager, joka on kiinnitetty La Sillassa sijaitsevaan  MPG/2.2-metre telescope kaukoputkeen.

Suomalaisten osallistuminen ESO:n instrumentteihin ja teleskooppeihin ESO:n toimipisteissä 

Suomi osallistuu moniin ESO:n toimintoihin, sillä suomalaiset tutkimuslaitokset ovat jo olemassaolevien ja tulevien eri paikoissa sijaitsevien ESO:n  teleskooppien instrumenttien takana. Esimerkiksi SOXS (X-shooterin perillinen) instrumentti on ainutlaatuinen spektroskopiainstrumentti vain hetken aikaa näkyvien ja muuttuvien tähtitieteen kohteiden seurantaan nykyisissä ja tulevissa taivaankartoituksissa. SOXS asennetaan ESO:n NTT:hen La Silla observatoriolle. Turun yliopisto on mukana instrumentin konsortiossa. 

Suomalaisten osallistuminen ELT:n instrumentteihin

• ESO:n tuleva ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) MOSAIC-instrumentti tulee havaitsemaan maailmankaikkeuden aivan reunalla sijaitsevia kaukaisia galakseja. Helsingin yliopisto on mukana MOSAICia kehittävässä konsortiossa.  
• Suomi osallistuu Turun yliopiston johdolla MICADO-instrumentin kehittämiseen. MICADO tulee ottamaan korkearesoluutioisia kuvia lähi-infrapuna-alueen aallonpituuksilla, havaitsemaan eksoplaneettoja, erottamaan yksittäisiä tähtiä muissa galakseissa ja tutkimaan Linnunradan salaperäistä keskustaa. 

Suomen teollisuuden ja teknologian osuus ESO:ssa

Suomalaiset arkkitehdit Kouvo & Partanen suunnittelivat ALMA Operations Support Facility -laitoksessa sijaitsevan ALMA Residencian, joka on San Pedro de Atacaman lähellä Pohjois-Chilessä. Tämän vaikuttavan arkkitehtonisen projektin rakennusten muoto ja ulkotilojen väri on suunniteltu sulautumaan ALMA-alueen ympäristöön. Lisäksi toisen suomalaisen yrityksen BlueCielo ECM Solutions Oy:n kanssa on tehty useita ESO:n tietovarastoon liittyviä sopimuksia.

Suomen teollisuuden osallistuminen ELT:hen 

Sen lisäksi, että Suomi on osallistunut ELT:hen eri instrumenttikonsortioiden kautta, on Suomen teollisuudella ollut merkittävä panos teleskooppiin. Esimerkiksi Suomen Optoelectr. tutkimuskeskus solmi sopimuksen ELT:n laserohjaintähtien lasereiden toteutettavuustutkimuksesta. Suomalaisista yrityksistä myös Ab Solving Oy, Space Systems Finland Ltd., Bronto Skylift ja Atostek Oy ovat tehneet sopimuksia ELT:hen liittyen.