Teleskoopit ja havaintolaitteet

Perustamisasiakirjansa mukaisesti ESO tarjoaa eurooppalaisille tähtitieteilijöille huipputasoisen tutkimusvälineistön ja edistää ja organisoi yhteistyötä tähtitieteen tutkimuksessa. Nykyään ESO:lla on käytössään kolme laajaa ja edistyksellistä havaintoaluetta Pohjois-Chilessä: La Silla, Paranal ja Chajnantor. Nämä ovat eteläisen pallonpuoliskon parhaimpia paikkoja tähtitieteellisten havaintojen tekemiseen. Muiden toimintojensa kuten teknologisen kehitystyön, konferenssien järjestämisen ja koulutushankkeden myötä ESO on keskeisessä roolissa muodostettaessa tähtitieteen ja astrofysiikan eurooppalaista tutkimusaluetta (European Research Area).

Paranalin observatorio

VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) Cerro Paranal -vuorella on ESO:n tärkein observatorioalue näkyvän valon ja infrapunasäteilyn havainnoille. VLT:n kaikki neljä 8.2 metrin yksikköteleskooppia (Unit Telescope, UT) toimivat laajoine havaintolaitevalikoimineen myös yksin.

Yksikköteleskoopit on myös mahdollista yhdistää interferometriksi. Erillisillä havaintolaitteistoilla varustetulla VLT-interferometrillä (VLTI) saadaan kuvia jopa millikaarisekunnin erotuskyvyllä ja taivaankappaleiden paikan mittauksia (astrometria) kymmenen mikrokaarisekunnin tarkkuudella. Kuvantamiskyvyn parantamiseksi ja koko havaintoajan ympärivuotiseksi hyödyntämiseksi VLTI:tä täydentää neljä 1.8-metristä aputeleskooppia.

Paranalilla on käytössä myös kaksi kartoitusteleskooppia: näkyvän valon VST-teleskooppi (VLT Survey Telescope, halkaisija 2.6 metriä) sekä infrapunavalon VISTA-teleskooppi (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy, halkaisija 4.1 metriä).

Katso VLT Googlen karttapalvelussa ja suuren yleisön kuvissa. Tietoja ESO:n havaintokohteissa vierailemisesta on saatavilla erillisellä sivulla.

La Sillan observatorio

ESO:lla on La Sillan observatoriolla kaksi merkittävää teleskooppia: 3.6 metrin teleskooppi ja NTT-teleskooppi (New Technology Telescope). Niiden havaintolaitteistot on rakentanut joko ESO yksin tai ulkopuolinen yhteenliittymä ESO:n olennaisella avustuksella.

Katso La Silla Googlen karttapalvelussa ja suuren yleisön kuvissa. Tietoja ESO:n havaintokohteissa vierailemisesta on saatavilla erillisellä sivulla.





APEX

APEX (Atacama Pathfinder Experiment) on Radiotähtitieteen Max Planck -instituutin (Max-Planck-Institut für Radioastronomie) 50%:n, Onsalan avaruusobservatorion 23%:n ja ESO:n yhteistyöhanke 27%:n osuudella. Hankkeen puitteissa rakennettiin ja käytetään yhtä ALMA-teleskooppijärjestelmän muunneltua prototyyppiantennia Chajnantorin havaintoalueella 5100 metrin korkeudella merenpinnasta. Teleskoopin toimitti VERTEX Antennentechnik Duisburgista, Saksasta. APEX:issa on joukko heterodyynispektrometrejä ja laajan näkökentän bolometrikameroita, jotka toimivat suurimmassa osassa ilmakehän havaintoikkunaa 0.2 ja 1.4 millimetrin välillä. ESO huolehtii teleskoopin käytöstä.

Katso Chajnantorin alue Googlen karttapalvelussa ja suuren yleisön kuvissa.

ALMA

ALMA (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) on kansainvälinen yhteistyöhanke, jonka tarkoitus oli rakentaa mullistava, uusi teleskooppi tutkimaan maailmankaikkeutta Chilen Andien aluskukkuloille rakennetulta observatoriolta. ALMA koostuu 66 suuren tarkkuuden antennista, jotka toimivat 0.32 ja 3.6 millimetrin välisillä aallonpituuksilla. Se pääsarja koostuu 50 halkaisijaltaan 12-metrisestä antennista, jotka toimivat yhdessä yksittäisenä teleskooppina, interferometrinä. Tätä täydentää neljä 12-metrisen ja kahdentoista 7-metrisen antennin sarja. ALMA:n antennit voidaan sijoittaa erilaisiin konfiguraatioihin, joissa suurin antennien välinen etäisyys voi vaihdella 150 metrin ja 16 kilometrin välillä. ALMA-korrelaattori on erikoistietokone, joka yhdistää eri antenneilta vastaanottamansa tiedon. Se kykenee häikäisevään 16 000 miljoonaan miljoonaan (1.6x1016) laskutoimitukseen sekunnissa.

ALMA vihittiin käyttöön vuonna 2013, mutta varhaiset tiedehavainnot alkoivat osittaisella antennisarjalla jo vuonna 2011. ALMA on Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Itä-Aasian yhteistyöhanke yhdessä Chilen kanssa. ALMA:n eurooppalainen kumppani on ESO.

Lue lisätietoja ALMA-sivulta. Tietoja ESO:n havaintokohteissa vierailemisesta on saatavilla erillisellä sivulla.

E-ELT

ESO on työskennellyt yhdessä eurooppalaisista tähtitieteilijöistä ja astrofyysikoista koostuvan käyttäjäyhteisönsä kanssa määrittääkseen uuden jättiläisteleskoopin, jota tarvitaan seuraavan vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Kyseessä on E-ELT -teleskooppi (European Extremely Large Telescope). E-ELT:stä tulee maailman suurin optisen ja lähi-infrapuna-alueen teleskooppi: maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä. Pääpeili ulottuu lähes puoliväliin jalkapallokentän pituutta.

E-ELT -teleskoopin rakennustyöt alkavat loppuvuodesta 2014 ja toiminnan suunnitellaan alkavan ensi vuosikymmenen alkupuolella.

E-ELT rakennetaan Cerro Armazones -vuorelle, 20 kilometrin etäisyydelle Paranalista, VLT-teleskoopin sijaintipaikasta.

E-ELT -teleskooppi saattaa 39-metrisine pääpeileineen ja adaptiivisine optiikoineen mullistaa käsitystämme maailmankaikkeudesta paljolti samoin kuin Galileo teki suunnatessaan kaukoputkensa taivaalle ensimmäistä kertaa 400 vuotta sitten.

Lue lisätietoja E-ELT -sivulta.

Tutkijoille