Lehdistötiedote

MUSE:n ensimmäinen valo

Tehokas 3D-spektrograafi asennettiin onnistuneesti VLT-teleskooppiin

5. maaliskuuta 2014

Uusi MUSE:ksi (Multi Unit Spectroscopic Explorer) kutsuttu kekseliäs havaintolaite on asennettu onnistuneesti ESOn VLT-teleskooppiin (Very Large Telescope) Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä. MUSE on havainnut etäisiä galakseja, kirkkaita tähtiä ja muita testikohteita ensimmäisen, hyvin onnistuneen havaintojakson aikana.

Euroopassa tehdyn testauksen ja alustavan hyväksynnän jälkeen syyskuussa 2013 MUSE kuljetettiin ESOn Paranalin observatoriolle Chileen. Se koottiin perustukikohdassa ennen varovaista kuljettamista uuteen kotiinsa VLT:llä, jossa se on nyt asennettuna yksikköteleskooppi 4:ään. MUSE on viimeisin VLT:n toisen sukupolven havaintolaitteista (kaksi ensimmäistä olivat X-shooter ja KMOS; seuraava, SPHERE, seuraa piakkoin).

Havaintolaiteryhmän johtaja ja päätutkija Roland Bacon (Centre de Recherche Astrophysique de Lyon, Ranska) toi julki tunteensa: "Se vaati paljon työtä monilta ihmisiltä useiden vuosien aikana, mutta me teimme sen! Vaikuttaa oudolta, että tämä seitsemän tonnin kokoelma optiikkaa, mekaniikkaa ja elektroniikkaa on nyt suurenmoinen aikakone varhaisen maailmankaikkeuden tutkimiseen. Me olemme hyvin ylpeitä tästä saavutuksesta. MUSE tulee olemaan ainutlaatuinen havaintolaite tulevina vuosina."

MUSE:n tiedetavoitteisiin sisältyvät maailmankaikkeuden varhaisten aikakausien penkominen galaksien muodostusmekanismien selvittämiseksi ja sekä materian liikkeiden että kemiallisen koostumuksen tutkimus lähigalakseissa. Sillä on monia muita sovelluksia lähtien aurinkokunnan planeettojen ja kuiden tutkimuksesta Linnunradan tähtienmuodostusalueiden ominaisuuksien kautta etäisen maailmankaikkeuden tutkimukseen.

Ainutkertaisena ja tehokkaana tutkimustyökaluna MUSE käyttää 24 spektrograafia erottaakseen valon tekijöihinsä saadakseen aikaan sekä kuvia että spektrejä taivaan valituista alueista. Se muodostaa maailmankaikkeudesta 3D-kuvia, joissa jokaisen pikselin kolmantena ulottuvuutena on spektri [1]. Myöhemmän analyysin aikana tähtitieteilijät voivat siirtyä aineiston sisällä ja tutkia erilaisia näkymiä kohteesta eri aallonpituuksilla aivan kuin säätäisivät television eri kanaville käyttäen eri taajuuksia.

MUSE liittää yhteen kuvantamislaitteen havaintojentekokyvyn spektrograafin mittausmahdollisuuksiin samalla kun se hyädyntää paljon parempaa kuvan tarkkuutta, jonka adaptiivinen optiikka tarjoaa. Havaintolaite on kiinnitetty VLT:n yksikköteleskooppi 4:ään, jota muunnetaan tällä hetkellä täysin adaptiiviseksi teleskoopiksi.

MUSE on MUSE-konsortion kymmenen vuoden suunnittelun ja kehitystyön tulos. Konsortion johdossa toimii Centre de Recherche Astrophysique de Lyon, Ranska, ja sen partnereina Leibniz-Institut für Astrophysik Potsdam (AIP, Saksa),  Institut für Astrophysik Göttingen (IAG, Saksa), Institute for Astronomy ETH Zürich (Sveitsi), L'Institut de Recherche en Astrophysique et Planétologie (IRAP, Ranska), Nederlandse Onderzoekschool voor de Astronomie (NOVA, Alankomaat) ja ESO.

Vuoden 2014 alusta lähtien Bacon ja MUSE;n kokoamis- ja toimeksiantoryhmän jäsenet ovat taltioineet MUSE:n tarinaa sarjaksi blogikirjoituksia, joita voi seurata täällä. Ryhmä esittää MUSE:n ensimmäiset tulokset tulevassa 3D2014-seminaarissa ESO:n päämajassa Garching bei Münchenissä, Saksassa.

"Muusien tehtävä on innostaa. Todellakin, MUSE on innostanut meitä monien vuosien ajan ja tekee niin jatkossakin," sanoo Bacon blogikirjoituksessa ensimmäisen valon taltioimisen jälkeen. "Epäilemättä monet tähtitieteilijät kautta koko maailman tulevat lumoutumaan MUSE:stamme."

Lisähuomiot

[1] Tämän yhtenäiskenttäspektroskopiaksi kutsutun tekniikan avulla tähtitieteilijät voivat tutkia samanaikaisesti kohteen eri osien ominaisuuksia kuten galaksia selvittääkseen kuinka se pyörii akselinsa ympäri tai mitatakseen sen massan. Sen avulla kohteen eri osien kemiallisen koostumuksen ja muiden fysikaalisten ominaisuuksien määrittämisen. Tekniikkaa on käytetty monien vuosien ajan, mutta nyt MUSE on saavuttanut harppauksen havaintojen herkkyydessä, tehokkuudessa ja tarkkuudessa. Yksi tapa kuvailla tätä on, että MUSE yhdistää samanaikaisen korkean tarkkuuden kuvantamisen spektroskopiaan.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 39-metrin kokoista optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• MUSE-blogi
• MUSE-havaintolaitteen sivu ESOn sivuilla
• ESOn 3D-spektroskopiaesite (tiedemiehille)
• 3D2014-seminaari ESOn päämajassa Garching bei Münchenissä, Saksassa, 10-14/3/2014
• MUSE-havaintolaitteen sivut Observatoire de Lyonin sivuilla
• Video MUSE:sta (ranskaksi englanninkielisellä teksityksellä)

Yhteystiedot

Roland Bacon
Lyon Centre for Astrophysics Research (CRAL)
France
Matkapuhelin: +33 6 08 09 14 27
Sähköposti: rmb@obs.univ-lyon1.fr

Richard Hook
ESO, Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Marcella Carollo
Institute for Astronomy ETH Zurich
Zurich, Switzerland
Puh.: +41 44 633 3725
Sähköposti: marcella@phys.ethz.ch

Thierry Contini
Institut de Recherche en Astrophysique et Planétologie (IRAP)
Toulouse, France
Puh.: +33 5 61 33 28 14
Sähköposti: Thierry.Contini@irap.omp.eu

Harald Nicklas
Institut für Astrophysik (IAG)
Göttingen, Germany
Puh.: +49 551 39 50 -39
Sähköposti: nicklas@astro.physik.uni-goettingen.de

Joop Schaye
Leiden Observatory (NOVA)
Leiden, The Netherlands
Matkapuhelin: +31 (71) 527 8443
Sähköposti: schaye@strw.leidenuniv.nl

Lutz Wisotzki
Leibniz-Institut für Astrophysik Potsdam (AIP)
Potsdam, Germany
Puh.: +49 331 7499 532
Sähköposti: lwisotzki@aip.de

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1407.