eso0929fi — Valokuvan julkistus

Näkymä aurinkojen ja aurinkokuntien tuliseen alkukotiin

19. elokuuta 2009

ESOn tänään julkaisemat uudet kuvat avaavat näkymän RCW 38:ksi kutsutun kosmisen pilven sydämeen, joka on täynnä aluillaan olevia tähtiä ja aurinkokuntia. Valtavat nuoret tähdet pommittavat aluillaan olevia aurinkoja ja planeettoja voimakkailla tuulilla ja häikäisevällä valolla. Niiden tuhoisaa työtä edesauttavat lyhytikäiset massiiviset tähdet, jotka räjähtävät supernovina. Joskus energiavyöry tuhoaa materian, josta ajan kuluessa saattaisi muodostua uusia aurinkokuntia. Tiedemiehet uskovat, että oma aurinkokuntamme sai alkunsa samanlaisessa dramaattisessa ympäristössä.

RCW 38 on tiheä tähtijoukko, joka hohtaa noin 5500 valovuoden päässä, Vela-tähdistön (Purjeen tähdistön) suunnassa. Orionin kaasusumun tähtijoukon, tavoin RCW 38 on "uppoutunut tähtijoukko", jonka tähtiä syntymävaiheen pöly ja kaasupilvi yhä ympäröi. Tähtitieteilijät ovat päätelleet, että suurin osa tähdistä syntyy näissä tiheäaineisissa olosuhteissa, mukaan lukien pienimassaiset punertavat tähdet, joita maailmankaikkeudessa on eniten. Uppoutuneet tähtijoukot tarjoavat tutkijoille elävän laboratorion, jossa voidaan tutkia tähtien ja planeettojen syntymekanismeja.

 Tarkastelemalla RCW 38:n kaltaisia tähtijoukkoja voimme oppia paitsi oman aurinkokuntamme ja muiden aurinkokuntien alkuperästä, myös tulevien tähtien ja planeettojen synnystä”, toteaa Kim DeRose, Astronomical Journalissa julkaistavan uuden tutkimuksen pääkirjoittaja. DeRose tutki RCW 38:aa opiskellessaan Harvard-Smithsonian Center for Astrophysics -keskuksessa Yhdysvalloissa.

Tähtitutkijat saivat tähän mennessä terävimmän kuvan RCW 38:sta käyttämällä ESOn VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) adaptiivisen optiikan tutkimusvälinettä NACOa [1], He tarkensivat massiivista IRS2-tähteä ympäröivän tähtijoukon keskiosaan, joka hohtaa polttavan kirkkaana sininen–valkoinen-spektriluokassa. Tämä on kuumin mahdollinen tähtien pinnan väri ja lämpötila. Yllättävät havainnot paljastivat, että IRS2 ei olekaan yksi tähti, vaan se koostuu kahdesta tähdestä. Hehkuvien kaksoistähtien välinen etäisyys on noin 500 AU:ta (AU = maan ja auringon välimatka).

Tähtitieteilijät löysivät NACO-kuvasta joukon prototähtiä, jotka ovat varsinaisten tähtien himmeitä esiasteita. Kuvasta löytyi myös tusinoittain muita tähtialkioita, jotka ovat sinnitelleet tällä alueella IRS2:n voimakkaasta ultraviolettisäteilystä huolimatta. Osa näistä tähdistä ei luultavasti kuitenkaan pääse prototähtivaihetta pidemmälle. IRS2:n voimakas säteily energisoi ja hajottaa ainetta, josta muuten saattaisi muodostua uusia tähtiä tai josta on muodostunut ns. protoplanetaarisia kiekkoja kehittyvien tähtien ympärille. Miljoonien vuosien kuluessa jäljellejääneet kiekot saattavat muodostaa planeettoja, kuita ja komeettoja, joista syntyy oman aurinkokuntamme kaltaisia aurinkokuntia.

Vahvojen ultraviolettisäteiden lisäksi RCW 38:n kaltaiset synnyinsijat altistavat muodostamansa tähdet usein esiintyville supernoville, kun jättiläistähdet räjähtävät elinaikansa loputtua. Nämä räjähdykset levittävät lähiavaruuteen monenlaisia aineksia, esimerkiksi harvinaisia isotooppeja – kemiallisten alkuaineiden epätavallisia olomuotoja, jotka syntyvät kuolevissa tähdissä. Pois lentänyt aine päätyy lähistöllä muodostuviin seuraavan sukupolven tähtiin. Koska samoja isotooppeja on havaittu omassa auringossamme, tutkijat ovat päätelleet, että Aurinko on muodostunut RCW 38:n kaltaisessa tähtijoukossa, sen sijaan että se olisi muodostunut rauhallisemmassa osassa Linnunrataa.

 “Adaptiivisen optiikan paljastamat yksityiskohdat tähtitieteellisissä kohteissa ovat keskeisiä tietoja, joiden perusteella voimme päätellä, miten uudet tähdet ja planeetat syntyvät RCW 38:n kaltaisilla monimutkaisilla ja kaoottisilla alueilla”, toteaa Dieter Nürnberger, yksi tutkimuksen tekijöistä.

Lisähuomiot

[1] NACO-nimitys on muodostettu yhdistämällä Nasmyth Adaptive Optics System (NAOS) ja Near-Infrared Imager and Spectrograph (CONICA). Adaptiivinen optiikka kompensoi suurimman osan kuvaa vääristävästä Maan ilmakehän turbulenssista, joka johtuu lämpötilan vaihtelusta ja tuulista.

Lisätietoa

Tämä tutkimus on julkaistu Astronomical Journal -julkaisussa: A Very Large Telescope / NACO study of star formation in the massive embedded cluster RCW 38, DeRose et al. (2009, AJ, 138, 33–45).

Tutkijaryhmän jäsenet ovat: K.L. DeRose, T.L. Bourke, R.A. Gutermuth ja S.J. Wolk (Harvard-Smithsonian Center for Astrophysics, Cambridge, USA), S.T. Megeath (Department of Physics and Astronomy, The University of Toledo, USA), J. Alves (Centro Astronómico Hispano Alemán, Almeria, Spain) ja D. Nürnberger (ESO).

ESO (European Southern Observatory, Euroopan eteläinen observatorio) on tähtitieteen keskeinen eurooppalainen hallitustenvälinen organisaatio. Se on maailman tuottoisin tähtitieteellinen observatorio. Sen toimintaa tukee 14 maata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten tutkimusvälineiden kehittämiseen, rakentamiseen ja toimintaan. Tähtitieteilijöiden käytössä olevat tutkimusvälineet mahdollistavat tärkeiden tieteellisten havaintojen tekemisen. ESO on myös johtavassa asemassa tähtitieteen tutkimuksen edistämisessä ja yhteistyön järjestämisessä. ESOlla on Chilessä kolme huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESOlla on Paranalissa VLT-teleskooppi. Se on maailman edistynein näkyvän valon aallonpituuksia havainnoiva tähtitieteellinen observatorio. ESO on maailman suurimman tähtitieteen alan projektin, täysin uudenlaisen ALMA-teleskoopin, eurooppalainen yhteistyökumppani. ESO suunnittelee 42-metristä E-ELT-teleskooppia (European Extremely Large optical/near-infrared Telescope, Euroopan erittäin suuri optinen/lähi-infrapuna-alueen teleskooppi), josta tulee maailman suurin taivasta tarkkaileva silmä.

Linkit

Yhteystiedot

Katri Koskela
Viestintharjoittelija Suomen Akatemian viestint
Vilhonvuorenkatu 6 PL 99 00501 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@aka.fi

Dieter Nürnberger
ESO
Chile
Puh.: +56 2 463 3080
Sähköposti: dnuernbe@eso.org

Tämä on ESOn lehdistötiedotteen käännös eso0929.
Bookmark and Share

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso0929fi
Legacy ID:PR 29/09
Facility:Very Large Telescope
Science data:2009AJ....138...33D

Kuvat

Around the massive star IRS2
Around the massive star IRS2
Englanniksi
Star cluster RCW 38
Star cluster RCW 38
Englanniksi
Nebula around star cluster RCW 38
Nebula around star cluster RCW 38
Englanniksi
Digitized Sky Survey Image Around the Stellar Cluster RCW 38
Digitized Sky Survey Image Around the Stellar Cluster RCW 38
Englanniksi

Videot

Zoom in on the embedded star cluster RCW 38
Zoom in on the embedded star cluster RCW 38
Englanniksi

Katso myös