Advanced press release search

7. lokakuuta 2024: Tutkijat ovat löytäneet kaukaisimman tähän mennessä havaitun Linnunradan kaltaisen galaksin. REBELS-25:ksi kutsuttu galaksi, jossa on kiekko, näyttää yhtä järjestäytyneeltä kuin nykyiset galaksit, mutta näemme sen sellaisena kuin se oli maailmankaikkeuden ollessa vain 700 miljoonaa vuotta vanha. Tämä on yllättävää, sillä nykyisten galaksien muodostumista koskevien käsitystemme mukaan tällaisten varhaisten galaksien odotetaan olevan kaoottisempia. REBELS-25:n pyöriminen ja rakenne havaittiin Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) -teleskooppiverkoston avulla, jossa Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on mukana yhteistyökumppanina.

11. syyskuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa ottaneet niin tarkkoja kuvia muusta tähdestä kuin Auringosta, että he voivat seurata sen pinnalla kuplivan kaasun liikettä. R Doradus -tähden kuvat on otettu Euroopan eteläisen observatorion (ESO) yhteisomistamalla ALMA-teleskoopilla (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) heinä- ja elokuussa 2023. Niissä näkyy jättimäisiä, kuumia kaasukuplia, jotka ovat 75 kertaa Auringon kokoisia. Kuplia ilmestyy pinnalle ja ne vajoavat takaisin tähden sisälle odotettua nopeammin.

27. elokuuta 2024: Event Horizon Telescope (EHT) -yhteistyöverkosto on tehnyt testihavaintoja Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) -teleskoopilla ja muilla havaintolaitteilla, joiden avulla on saavutettu suurin Maan pinnalta havaittu erotuskyky [1]. Tämä tehtiin havaitsemalla kaukaisista galakseista peräisin olevaa valoa noin 345 GHz:n taajuudella, joka vastaa 0.87 mm:n aallonpituutta. Yhteistyöverkosto arvioi, että tulevaisuudessa he pystyvät ottamaan 50 prosenttia aiempaa tarkempia kuvia mustista aukoista, jolloin supermassiivisten mustien aukkojen rajojen ulkopuolella välittömässä läheisyydessä oleva alue erottuu paremmin. He pystyvät myös kuvaamaan useampia mustia aukkoja kuin toistaiseksi on havaittu. Uudet havainnot ovat osa pilottikokeilua, ja ne julkaistiin tänään The Astronomical Journal -lehdessä.

27. maaliskuuta 2024: Event Horizon Telescope (EHT) -yhteistyöverkoston ottamassa uudessa kuvassa näkyy voimakkaita ja järjestäytyneitä magneettikenttiä, jotka lähtevät kierteisesti supermassiivisen mustan aukon Sagittarius A*:n (Sgr A*) reunalta. Tämä ensimmäinen polarisoidun valon alueen kuva Linnunradan galaksin sydämessä lymyävästä hirviöstä on paljastanut magneettikentän rakenteen, joka on hämmästyttävän samanlainen kuin M87-galaksin keskellä olevalla mustalla aukolla. Tämä viittaa siihen, että kaikilla mustilla aukoilla voi olla voimakkaita magneettikenttiä. Samankaltaisuus viittaa myös siihen, että myös Sgr A*:ssä on piilossa oleva suihku. Tulokset julkaistiin tänään The Astrophysical Journal Letters -lehdessä.

5. maaliskuuta 2024: Ryhmä tähtitieteilijöitä on useissa tutkimuksissaan selvittänyt planeettojen muodostumisen kiehtovaa ja monimutkaista prosessia. Euroopan eteläisen observatorion Chilessä sijaitsevalla ESO:n VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope) otetut upeat kuvat ovat yksi kaikkien aikojen laajimmista planeettoja muodostavien kiekkojen tutkimuksista. Tutkimus kokoaa yhteen havaintoja yli 80:stä nuoresta tähdestä, joiden ympärillä saattaa parhaillaan muodostua planeettoja. Tutkimus antaa tähtitieteilijöille runsaasti tietoa ja ainutlaatuisen käsityksen siitä, miten planeetat syntyvät galaksimme eri alueilla.

29. helmikuuta 2024: Tutkijat ovat löytäneet vesihöyryä nuoren tähden ympärillä olevasta kiekosta juuri siitä kohdasta, missä planeettoja saattaa muodostua. Vesi on Maan elämälle keskeinen ainesosa, ja sillä uskotaan olevan merkittävä rooli myös planeettojen muodostumisessa. Emme kuitenkaan ole pystyneet kartoittamaan, miten vesi on vakaassa, viileässä kiekossa jakautunut. Tällaisessa kiekossa tähtien ympärille muodostuville planeetoille on kaikkein suotuisimmat olosuhteet. Uudet havainnot on tehty Atacama Large Millimeter/submillimeter Array, eli ALMA-teleskoopilla, jossa Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on mukana yhteistyökumppanina.

29. marraskuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat tehneet merkittävän löydön havaitessaan naapurigalaksi Suuressa Magellanin pilvessä kiekon nuoren tähden ympäriltä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun galaksimme ulkopuolelta on löydetty kiekko, joka on identtinen omien Linnunratamme planeettoja muodostavien kiekkojen kanssa. Uudet havainnot ovat paljastaneet massiivisen nuoren tähden, joka kasvaa ja kerää ainetta ympäristöstään muodostaen pyörivän kiekon. Havainto tehtiin Chilessä sijaitsevalla Atacama Large Millimeter/submillimeter Array -teleskooppiverkostolla (ALMA), jonka yhteistyökumppani Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on.

6. syyskuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat havainneet ALMA-teleskoopilla (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) galaksin magneettikentän niin kaukana, että sen valolta on kestänyt yli 11 miljardia vuotta saavuttaa meidät. Näemme galaksin sellaisena kuin se oli maailmankaikkeuden ollessa vain 2,5 miljardia vuotta vanha. Tutkimus antaa tähtitieteilijöille tärkeää tietoa siitä, miten oman Linnunratamme kaltaisten galaksien magneettikentät saivat alkunsa.

30. elokuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat paljastaneet pulsarin, eli erittäin nopeasti pyörivän kuolleen tähden oudon käyttäytymisen syyn laajan havaintokampanjan avulla, johon osallistui 12 teleskooppia. Mukana oli sekä maassa että avaruudessa sijaisevia havaintolaitteita, mukaan lukien kolme Euroopan eteläisen observatorion (ESO) yksikköä. Tämän salaperäisen kohteen kahden eri kirkkaustilan tiedetään vaihtuvan lähes jatkuvasti, minkä syy on tähän asti ollut arvoitus. Tähtitieteilijät ovat nyt havainneet, että hyvin lyhyiden jaksojen aikana pulsarista sinkoutuu purkausten aikana äkillisesti materiaa, mikä on näiden outojen muutosten syy.

25. heinäkuuta 2023: Euroopan eteläisen observatorion tänään julkaisemassa näyttävässa uudessa kuvassa näkyy viitteitä siitä, miten Jupiterin kaltaiset massiiviset planeetat voivat muodostua. Tutkijat ovat havainneet nuoren tähden lähellä olevia suuria pölykasaumia ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) ja ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) avulla. Nämä ainekasaumat voivat romahtaa muodostaen jättiläisplaneettoja.

19. heinäkuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat löytäneet ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) avulla kaukaista tähteä kiertävällä planeetalla mahdollisen "sisaruksen". Ryhmä on havainnut materiakasaantuman, joka saattaa olla samalla kiertoradalla planeetan kanssa. Tämä voi heidän mukaansa olla uuden planeetan rakennusmateriaa tai jo muodostuneen planeetan jäänteitä. Jos havainto varmennetaan, niin se olisi vahvin todiste sille, että kaksi eksoplaneettaa voivat olla samalla kiertoradalla.

26. huhtikuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa havainneet samassa kuvassa Messier 87-galaksin (M87) keskellä olevan mustan aukon varjon ja siitä lähtevän voimakkaan suihkun. Havainnot on tehty vuonna 2018 seuraavilla teleskoopeilla: Global Millimetre VLBI Array (GMVA), Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA), jossa ESO on mukana kumppanina, ja Greenland Telescope (GLT). Uuden kuvan ansiosta tähtitieteilijät ymmärtävät nyt paremmin, miten mustat aukot voivat saada tällaisia voimakkaita suihkuja aikaiseksi.

29. maaliskuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat löytäneet Atacama Large Millimeter/submillimeter Array, eli ALMA:n, avulla suuren kuuman kaasun reservin kehittymässä olevassa galaksijoukossa Hämähäkkiverkkogalaksin (Spiderweb galaxy) ympäriltä. ESO on ALMA:n kumppani. Tämä on toistaiseksi kaukaisin tällaisesta kuumasta kaasusta tehty havainto. Galaksijoukot ovat maailmankaikkeuden suurimpia kohteita, ja tänään Naturessa julkaistu tulos selvittää, kuinka aikaisin nämä rakenteet alkoivat muodostumaan.

8. maaliskuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA:n avulla havainneet kaasumaisessa muodossa olevaa vettä tähden V883 Orionis ympärillä olevasta planeettoja muodostavasta kiekosta. Veden mukana kulkevan kemiallisen merkin avulla voidaan selvittää, miten vesi kulkeutuu tähtiä muodostavista kaasupilvistä planeettoihin. Havainnot tukevat ajatusta, jonka mukaan Maassa oleva vesi on jopa Aurinkoamme vanhempaa.

22. syyskuuta 2022: Tähtitieteilijät ovat havainneet ALMA:n (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) avulla merkkejä Sagittarius A*:ta, eli galaksimme keskustan mustaa aukkoa kiertävästä 'kuumasta pisteestä'. Löytö edistää tietämystämme oman supermassiivisen mustan aukon arvoituksellisesta ja dynaamisesta ympäristöstä.

15. kesäkuuta 2022: Tähtitieteilijät ovat saaneet selville kiinnostavia yksityiskohtia 30 Doradus tähtienmuodostusalueesta, joka tunnetaan myös Tarantula-sumuna. Tulokset perustuvat uusiin ALMA:n (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) avulla tehtyihin havaintoihin. Euroopan eteläisen observatorion (ESO) tänään julkaisemassa tarkassa kuvassa, joka sisältää myös ALMA:n havainnot, näemme sumun aivan uusin silmin. Kuvassa näkyy utuisia kaasupilviä, jotka kertovat siitä, miten massiiviset tähdet muokkaavat tätä aluetta.

12. toukokuuta 2022: Tänään, samanaikaisissa lehdistötilaisuuksissa ympäri maailmaa, myös Euroopan eteläisen observatorion (ESO) päämajassa Saksassa, on julkistettu mullistava uusi tulos. Tähtitieteilijät paljastivat ensimmäisen kuvan galaksimme ytimessä olevasta mustasta aukosta. Tämä tulos antaa ylivoimaista näyttöä siitä, että kohde todellakin on musta aukko. Tulos antaa arvokkaita vihjeitä näiden jättiläisten toiminnasta, joiden uskotaan löytyvän useimpien galaksien keskeltä. Kuvan on tuottanut Event Horizon Telescope (EHT) Collaboration -tutkimusryhmä käyttämällä maailmanlaajuisen radioteleskooppiverkoston tekemiä havaintoja.

8. maaliskuuta 2022: Alankomaiden Leidenin observatorion tutkijat ovat ensimmäistä kertaa havainneet dimetyylieetteriä planeettoja muodostavassa kiekossa. Havainnot on tehty Chilessä sijaitsevalla ALMA:lla (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array). Molekyylissä on yhdeksän atomia, mikä tekee siitä tähän mennessä suurimman tällaisesta kiekosta tunnistetun molekyylin. Se on myös suurempien orgaanisten molekyylien esiaste, jotka puolestaan voivat olla mukana elämän syntymisessä.

4. marraskuuta 2021: Uusi löytö autaa selvittämään meidän luissamme ja hampaissammekin fluoridina olevan fluorin alkuperää maailmankaikkeudessa. Tähtitieteilijät ovat käyttäneet havainnoissa Atacama Large Millimeter/submillimeter Array havaintolaitetta eli ALMA:a, jossa Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on mukana yhteistyökumppanina. Fluoria on havaittu galaksissa, joka on niin kaukana, että sen valolta on kestänyt yli 12 miljardia vuotta saavuttaa meidät. Tämä on ensimmäinen kerta, kun fluoria on löydetty näin kaukaisesta tähtiä muodostavasta galaksista.

22. heinäkuuta 2021: Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa saaneet selviä havaintoja aurinkokuntamme ulkopuolisen planeetan ympärillä olevasta kiekosta. Havainnot on tehty Atacama Large millimetre/Submillimeter Array (ALMA) havaintolaitteella, jossa Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on mukana yhtenä yhteistyökumppanina. Uudet havainnot auttavat ymmärtämään, miten kuut ja planeetat muodostuvat nuorissa tähtijärjestelmissä.