Advanced press release search

21. tammikuuta 2025: Tähtitieteilijät ovat havainneet erittäin voimakkaita tuulia, jotka riehuvat valtavan eksoplaneetta WASP-127b:n päiväntasaajalla. Jopa 33000 km/h nopeuteen yltävät tuulet ovat nopeimpia koskaan miltään planeetalta mitattuja tuulia. Havainto tehtiin Euroopan eteläisen observatorion Chilessä sijaitsevalla VLT-teleskoopilla (ESO:n VLT). Havainto antaa ainutlaatuisen näkymän kaukaisen maailman säämalleihin.

10. tammikuuta 2025: Yhdysvaltalaisen energiayhtiön AES Corporationin tytäryhtiö AES Andes esitteli 24. joulukuuta ympäristövaikutusten arviointia varten massiivisen teollisuuskompleksihankkeen. Hanke uhkaa Chilen Atacaman autiomaassa sijaitsevan ESO:n Paranal-observatorion yläpuolella olevaa koskematonta tähtitaivasta. Observatorio on maailman pimein ja kirkkain tähtitieteen observatorio [1]. Teollisen megahankeen suunniteltu paikka on vain 5-11 kilometrin etäisyydellä Paranalin teleskoopeista, mikä aiheuttaisi korjaamatonta vahinkoa niillä tehtäville tähtitieteen havainnoille erityisesti hankkeen koko toiminta-aikana aiheutuvan valosaasteen vuoksi. Kompleksin sijoittaminen muualle pelastaisi yhden maapallon viimeisistä todella koskemattomista pimeistä tähtitaivaista.

17. joulukuuta 2024: Kansainvälinen tutkimusryhmä on havainnut galaksimme keskellä olevaa supermassiivista mustaa aukkoa Sagittarius A*:ä kiertävän kaksoistähden. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun supermassiivisen mustan aukon läheisyydestä on löydetty tähtipari. Löytö perustuu Euroopan eteläisen observatorion ESO:n VLT-teleskoopin keräämiin havaintoihin, ja se auttaa ymmärtämään, miten tähdet selviytyvät äärimmäisen painovoiman ympäristöissä. Tämä voi lopulta johtaa planeettojen löytämiseen Sagittarius A*:n läheltä.

1. lokakuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat löytäneet Euroopan eteläisen observatorin VLT-teleskoopin (ESO:n VLT) avulla eksoplaneetan, joka kiertää Barnardin tähteä. Tähti on Aurinkoa lähin yksittäinen tähti. Nyt löydetyn eksoplaneetan massa on vähintään puolet Venuksen massasta, ja vuosi kestää vain hieman yli kolme Maan päivää. Tutkimusryhmän havainnot antavat myös vihjeitä kolmen muun eksoplaneetan olemassaololle, jotka kiertävät tähteä erilaisilla radoilla.

18. kesäkuuta 2024: Vuoden 2019 lopulla aiemmin merkityksetön galaksi SDSS1335+0728 alkoi yhtäkkiä loistaa kirkkaammin kuin koskaan aiemmin. Ymmärtääkseen ilmiötä tähtitieteilijät ovat hyödyntäneet useiden avaruus- ja maapäällisten observatorioiden, kuten Euroopan eteläisen observatorion VLT-teleskoopin, tietoja tutkiakseen miten galaksin kirkkaus on vaihdellut. Tänään julkaistussa tutkimuksessa he toteavat, että he ovat todistamassa sellaisia muutoksia, joita galaksissa ei ole koskaan aiemmin nähty. Nämä ovat todennäköisesti seurausta galaksin ytimessä olevan massiivisen mustan aukon äkillisestä heräämisestä.

16. huhtikuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat löytäneet Linnunradastamme tähän mennessä löydetyistä paivavimman tähtien massaisen mustan aukon. Musta aukko havaittiin Euroopan avaruusjärjestön Gaia-satelliitista saatujen havaintojen avulla, koska se aiheuttaa sitä kiertävälle seuralaistähdelle outoa "heiluvaa" liikettä. Mustan aukon massan todentamisessa käytettiin Euroopan eteläisen observatorion VLT-teleskoopin (ESO:n VLT) ja muiden maanpäällisten observatorioiden havaintoja. Mustan aukon massa on vaikuttavat 33 kertaa Auringon massa.

5. maaliskuuta 2024: Ryhmä tähtitieteilijöitä on useissa tutkimuksissaan selvittänyt planeettojen muodostumisen kiehtovaa ja monimutkaista prosessia. Euroopan eteläisen observatorion Chilessä sijaitsevalla ESO:n VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope) otetut upeat kuvat ovat yksi kaikkien aikojen laajimmista planeettoja muodostavien kiekkojen tutkimuksista. Tutkimus kokoaa yhteen havaintoja yli 80:stä nuoresta tähdestä, joiden ympärillä saattaa parhaillaan muodostua planeettoja. Tutkimus antaa tähtitieteilijöille runsaasti tietoa ja ainutlaatuisen käsityksen siitä, miten planeetat syntyvät galaksimme eri alueilla.

26. helmikuuta 2024: Kun Aurinkomme kaltainen tähti tulee elämänsä loppuvaiheeseen, se voi nielaista sisuksiinsa sitä ympäröivät planeetat ja asteroidit, jotka ovat syntyneet sen mukana. Tutkijat ovat löytäneet Chilessä sijaitsevan Euroopan eteläisen observatorion VLT-kaukoputken avulla ensimmäistä kertaa ainutlaatuisia merkkejä tästä prosessista havaitsemalla valkoisen kääpiötähden pintaan jääneen arven. Tutkimuksen tulokset julkaistaan tänään The Astrophysical Journal Letters -lehdessä.

19. helmikuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat tutkineet Euroopan eteläisen observatorion (ESO) VLT-kaukoputken avulla kirkasta kvasaaria ja todenneet sen olevan paitsi sekä lajinsa kirkkain että kirkkain koskaan havaittu kohde. Kvasaarit ovat kaukana sijaitsevien galaksien kirkkaita ytimiä, joiden voimanlähteinä supermassiiviset mustat aukot toimivat. Tämä ennätyksiä rikkova kvasaarin musta aukko kasvattaa massaansa yhden Auringon verran päivässä, mikä tekee siitä toistaiseksi nopeimmin kasvavan mustan aukon.

10. tammikuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat löytäneet suoran yhteyden massiivisten tähtien räjähdysmäisen kuoleman ja maailmankaikkeuden tiheimpien ja arvoituksellisimpien kohteiden, eli mustien aukkojen ja neutronitähtien muodostumisen välillä. Kaksi tutkimusryhmää havaitsivat Euroopan eteläisen observatorion VLT-teleskoopin ja ESO:n New Technology Telescope, eli NTT:n avulla läheisen galaksin supernovaräjähdyksen jälkeistä vaihetta ja löysivät todisteita räjähdyksen jälkeensä jättämästä salaperäisestä kompaktista kohteesta.

29. marraskuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat tehneet merkittävän löydön havaitessaan naapurigalaksi Suuressa Magellanin pilvessä kiekon nuoren tähden ympäriltä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun galaksimme ulkopuolelta on löydetty kiekko, joka on identtinen omien Linnunratamme planeettoja muodostavien kiekkojen kanssa. Uudet havainnot ovat paljastaneet massiivisen nuoren tähden, joka kasvaa ja kerää ainetta ympäristöstään muodostaen pyörivän kiekon. Havainto tehtiin Chilessä sijaitsevalla Atacama Large Millimeter/submillimeter Array -teleskooppiverkostolla (ALMA), jonka yhteistyökumppani Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on.

19. lokakuuta 2023: Kansainvälinen tähtitietelijöiden ryhmä on havainnut alle millisekunnin kestäneen kosmisen radiopurkauksen. Tämä nopea radiopurkaus "fast radio burst (FRB)" on kaukaisin koskaan havaittu purkaus. Euroopan eteläisen observatorion (ESO) Very Large Telescope, eli VLT-teleskooppi paikallisti purkauksen lähteeksi niin kaukaisen galaksin, että valolta on kestänyt kahdeksan miljardia vuotta saavuttaa meidät. FRB on myös yksi energisimmistä koskaan havaituista. Purkauksessa vapautui sekunnin murto-osassa auringon 30 vuoden kokonaissäteilyä vastaava määrä.

30. elokuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat paljastaneet pulsarin, eli erittäin nopeasti pyörivän kuolleen tähden oudon käyttäytymisen syyn laajan havaintokampanjan avulla, johon osallistui 12 teleskooppia. Mukana oli sekä maassa että avaruudessa sijaisevia havaintolaitteita, mukaan lukien kolme Euroopan eteläisen observatorion (ESO) yksikköä. Tämän salaperäisen kohteen kahden eri kirkkaustilan tiedetään vaihtuvan lähes jatkuvasti, minkä syy on tähän asti ollut arvoitus. Tähtitieteilijät ovat nyt havainneet, että hyvin lyhyiden jaksojen aikana pulsarista sinkoutuu purkausten aikana äkillisesti materiaa, mikä on näiden outojen muutosten syy.

24. elokuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat havainneet suuren tumman pilkun Neptunuksen kaasukehässä ESO:n VLT-teleskooppia käyttäen (Very Large Telescope). Pilkun vieressä on odottamaton pienempi kirkas piste. Tämä on ensimmäinen kerta, kun planeetan tumma pilkku on havaittu maanpäällisellä teleskoopilla. Nämä aina välillä Neptunuksen ilmakehän sinisessä taustassa esiintyvät ilmiöt ovat mysteeri tähtitieteilijöille, ja uudet tulokset antavat lisää vihjeitä niiden luonteesta ja alkuperästä.

25. heinäkuuta 2023: Euroopan eteläisen observatorion tänään julkaisemassa näyttävässa uudessa kuvassa näkyy viitteitä siitä, miten Jupiterin kaltaiset massiiviset planeetat voivat muodostua. Tutkijat ovat havainneet nuoren tähden lähellä olevia suuria pölykasaumia ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) ja ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) avulla. Nämä ainekasaumat voivat romahtaa muodostaen jättiläisplaneettoja.

3. toukokuuta 2023: Tutkijat ovat löytäneet ESO:n VLT-kaukoputken (Very Large Telescope) avulla ensimmäistä kertaa merkkejä ensimmäisten tähtien räjähdysten jäänteistä. He havaitsivat kolmea kaukaista kaasupilveä, joiden koostumus vastaa sitä, mitä odotamme ensimmäisten tähtien räjähdysten jäänteiltä. Havainnot auttavat meitä ymmärtämään paremmin alkuräjähdyksen jälkeen muodostuneiden ensimmäisten tähtien ominaisuuksia.

21. maaliskuuta 2023: Kaksi tähtitieteilijäryhmää ovat havainneet ESO:n Very Large Telescope, eli VLT-kaukoputken avulla NASAn Double Asteroid Redirection Test (DART) luotaimen ja asteroidi Dimorphosin törmäyksen vaikutuksia. Ohjattu törmäys oli planetaarisen puolustuksen testi, mutta sen lisäksi se antoi tähtitieteilijöille ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia lisää asteroidien koostumuksesta tutkimalla siitä irronnutta materiaa.

30. marraskuuta 2022: Euroopan eteläisen observatorion VLT-kaukoputki sai aikaisemmin tänä vuonna hälytyksen taivaankartoitusteleskoopin havaittua epätavallisen näkyvän valon lähteen. VLT yhdessä muiden kaukoputkien kanssa suunnattiin nopeasti kohti lähdettä. Se osoittautui kaukaisen galaksin supermassiiviseksi mustaksi aukoksi, joka oli ahminut tähden sisuksiinsa ja singonnut tähteet suihkun muodossa. VLT sai määritettyä sen olevan kaukaisin tunnettu esimerkki tällaisesta tapahtumasta, joka on koskaan havaittu. Koska suihku osoittaa lähes meitä kohti, se on myös ensimmäinen kerta, kun tapahtuma havaitaan näkyvän valon alueella. Tämä on uusi keino näiden äärimmäisten ilmiöiden havaitsemiseksi.

10. marraskuuta 2022: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on viimeisten 60 vuoden aikana antanut tutkijoille ympäri maailman mahdollisuuden tutkia maailmankaikkeuden salaisuuksia. Juhlimme tätä saavutusta esittelemällä teille uuden upean kuvan tähtitehtaasta nimeltään Kartiosumu (Cone Nebula). Kuva on otettu ESO:n VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope).

13. lokakuuta 2022: Tähtitieteilijät ovat löytäneet Euroopan eteläisen observatorion VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) avulla eksoplaneetan ilmakehästä raskaimman toistaiseksi löydetyn alkuaineen - bariumin. Bariumin löytyminen korkealta erittäin kuumien kaasujättiläisten WASP-76 b ja WASP-121 b ilmakehistä oli yllätys. Nämä ovat kaksi aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitsevien tähtien ympärillä kiertävää eksoplaneettaa. Tämä odottamaton löytö herättää kysymyksiä siitä, millaisia nämä eksoottiset ilmakehät voisivat olla.