Viikon kuva

Subscribe to receive news from ESO in your language!
potw1621-fi — Viikon kuva
Uutta näkökulmaa pölykiekkoihin
23. toukokuuta 2016: Käyttäen 39:ää ALMA:n (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) 66:sta antennista, jotka sijaitsevat 5000 metrin korkeudessa Chajnantorin ylätasangolla Chilen Andeilla, tähtitieteilijät ovat pystyneet havaitsemaan hiilimonoksidia (CO) F-tyypin tähden ympärillä olevassa pölykiekossa. Vaikka hiilimonoksidi on toiseksi yleisin molekyyli tähtienvälisessä aineessa heti molekulaarisen vedyn jälkeen, kyseessä on ensimmäinen kerta, kun CO:ta on havaittu tämäntyyppisen tähden ympärillä. Tähti, nimeltään HD 181327, kuuluu Beta Pictoriksen liikkuvaan joukkoon, joka sijaitsee lähes 170 valovuoden etäisyydellä Maasta. Tähän asti CO:ta on havaittu vain muutaman A-tyypin tähden ympärillä, jotka ovat paljon suurempia ja kirkkaampia kuin HD 181327. Käyttäen ALMA-observatorion tarjoamaa upeaa paikkaresoluutiota ja herkkyyttä, tähtitieteilijät onnistuivat kuvaamaan tämän häikäisevän savurenkaan ja kartoittamaan CO:n tiheyden pölykiekon sisällä. Pölykiekkojen tutkimus on yksi tapa tutkia planeettakuntia ja planeettojen muodostumisprosessin tulosta. Löydetyn CO-kaasun huomattiin sijaitsevan samoilla alueilla kuin pölykiekon pölyhiukkaset ja sen muodostuneen lähimenneisyydessä. Jäisten planetesimaalien tuhoa aiheuttavat törmäykset kiekossa ovat yksi mahdollinen CO-kaasun lähde. Törmäykset pölyrenkaissa vaativat tyypillisesti suurempien kappaleiden häiritsevää vetovoimaa, jotta ...
Lue lisää
potw1620-fi — Viikon kuva
Pelkkää hymyä @ #MeetESO!
16. toukokuuta 2016: ESO:n ensimmäisen sosiaalisen median kokoontumisen, #MeetESO:n, kahdeksan osallistujan nimet julkistettiin 16. maaliskuuta, kuukausi kampanjan avautumisen jälkeen. Toukokuun 7. päivänä osallistujat lensivät Chileen tutustumaan viiden päivän ajan maailman jännittävimpiin tähtitieteellisiin havaintopaikkoihin: VLT-teleskooppiin (Very Large Telescope), joka on maailman edistyksellisin näkyvän valon aallonpituuksilla havaitseva tähtitieteellinen observatorio, ja ALMA:an (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array), joka on suurin olemassa olevista maan pinnalta käsin havaitsevista tähtitieteellisistä projekteista. Kuten leveistä hymyistä voi nähdä, #MeetESO-matkalaiset ottivat kaiken ilon irti täyteen pakatusta reitistään, keskusteluista ESO:n ja ALMA:n henkilökunnan kanssa eräässä maailman parhaista havaintopaikoista yöllä tekemiensä havaintojen aikana, aina yöpymiseen Residencia:ssa, joka toimii havaintoja tekevien tähtitieteilijöiden hotellina (vaikka saattaakin monille olla tutumpi rakennuksena, joka ”räjäytettiin” James Bond –elokuvassa Quantum of Solace). Chilen matkan huippukohta oli mahdollisuus tehdä päivähavaintoja Merkuriuksen ylikulusta maailman parhaisiin kuuluvien tähtitieteilijöiden kanssa. Tämä ryhmäkuva otettiin tapahtuman muistoksi: se otettiin ESO:n Paranalin observatoriolla toukokuun 9. päivänä 2016 Merkuriuksen ylikulun aikana. Kuvassa on (vasemmalta oikealle): Mario Tapia (ESO), Lorna ...
Lue lisää
potw1618-fi — Viikon kuva
Neljä laseria Paranalin yllä
2. toukokuuta 2016: Neljä lasersädettä sojottaa kohti pimeyttä VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) Yksikköteleskooppi 4:stä (UT4) ja kimaltavat yötaivaan uskomatonta taustaa vasten ESO:n Paranalin observatorion yllä. Ne todistavat ensimmäistä usean laserin käyttöä ESO:lla ja ovat voimakkaimmat laserohjaustähdet, joita tähtitieteessä on koskaan käytetty. Laserit virittävät natriumatomeja noin 90 kilometrin korkeudessa ilmakehässä luoden keinotekoisia tähtiä teleskoopin adaptiivisen optiikan järjestelmiä varten. Nykyaikaiset teleskoopit käyttävät adaptiivisen optiikan järjestelmiä korjatakseen Maan ilmakehän sumentavan vaikutuksen. Tässä onnistuakseen teleskoopin täytyy kyetä näkemään kirkas referenssitähti samanaikaisesti pääkohdetta havaitessaan. Riittävän kirkasta tähteä ei aina kuitenkaan ole lähistöllä, joten tähtitieteilijät käyttävät lasereita luodakseen keinotekoisia tähtiä juuri sinne, missä niitä tarvitaan. Natriumatomit korkealla ilmakehässä saadaan loistamaan laserien toiminnan ansiosta ja ne muodostavat pieniä valotäpliä, jotka muistuttavat oikeita tähtiä. Käyttämällä useaa laseria samanaikaisesti ilmakehän tila voidaan määrittää paremmin kuin vain yhdellä laserilla, minkä seurauksena kuvan laatu on paljon parempi suuremman näkökentän alueella, missä kuva korjataan. Neljä vast'ikään UT4:ään asennettua laseria ovat yksi hienostuneimmista laserohjaustähtijärjestelmistä, joka koskaan ...
Lue lisää
potw1617-fi — Viikon kuva
Elektra: uusi kolmoisasteroidi
25. huhtikuuta 2016: Tähtitieteilijät ovat löytäneet uuden kiertolaisen päävyöhykkeen asteroidilta (130) Elektralta. Bin Yangin (ESO, Santiago, Chile) johtama ryhmä kuvasi sen havaintolaitteella nimeltä SPHERE. Se käyttää äärimmäisen adaptiivista optiikkaa ja on asennettu Cerro Paranalilla, Chilessä sijaitsevan ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) Yksikköteleskooppi 3:en yhteyteen. Tämä uusi, toinen (130) Elektran pikkukuista on noin 2 kilometriä halkaisijaltaan ja se on väliaikaisesti nimetty koodilla S/2014 (130) 1, muodostaen (130) Elektrasta kolmoissysteemin. Ryhmä havaitsi päävyöhykkeessä myös toisen kolmoisasteroidisysteemin, (93) Minervan, hyödyntäen SPHERE-havaintolaitteen ennennäkemätöntä herkkyyttä ja paikkaerotuskykyä. Asteroidit ovat niiden rakennusaineiden jäänteitä, joista maankaltaiset planeetat muodostuivat Aurinkokunnan varhaisina aikoina. Monia kuita omaavien asteroidien tutkiminen on erittäin tärkeää, koska niiden muodostumismekanismit voivat antaa lisätietoa planeettojen muodostumisesta ja kehittymisestä, mitä muilla keinoin ei saataisi selville. SPHERE:llä kerättyä havaintoaineistoa käyttäen ryhmä päätteli sekä (130) Elektran että (93) Minervan syntyneen kuluttavassa törmäyksessä, jossa kaksi samankokoista kohdetta törmää sivuttain. Törmäyksen seurauksena huomattavan suuria ainelohkoja voi paeta avaruuteen ja muodostaa pieniä kiertolaisia alkuperäisen kohteen ...
Lue lisää
potw1610-fi — Viikon kuva
Tie Linnunrataan La Sillalla
7. maaliskuuta 2016: Tässä kuvassa kotigalaksimme Linnunrata levittäytyy taivaan halki Chilen Andien maisemien yläpuolella. Etualalla ESO:n La Sillan observatorion tienvierukset ovat täynnä etulinjan tähtitieteellisiä teleskooppeja, jotka osoittavat kohti Linnunrataa ja kauas sen taakse. Kuvassa näkyy useita monikansallisia teleskooppeja. ESO:n 3.6 metrin teleskooppi seisoo keskimmäisellä jalustalla ja siihen on kiinnitetty HARPS-instrumentti – maailman paras eksoplaneettojen metsästäjä. Aivan pääkuvun vieressä oleva pienempi kupu suojasi aiemmin CAT-teleskooppia (Coudé Auxiliary Telescope) joka tuotti havaintoja tehokkaalle Coudé Echelle Spectrograph -spektrografille; molemmat on nyt poistettu käytöstä. Jalustan juurelta löytyy ranskalainen TAROT-teleskooppi (Rapid Action Telescope for Transient Objects), joka seuraa gammapurkauksiksi kutsuttuja suurienergiaisia ilmiöitä. Niitä tutkitaan myös sveitsiläisellä 1.2 metrin Leonhard Euler -teleskoopilla, joka sijaitsee vasemmalla olevassa kuvussa, joskin sen pääkohde on eksoplaneettojen etsiminen. Kauempana oikealla voidaan nähdä ruotsalainen SEST-teleskooppi (Swedish–ESO Submillimetre Telescope), joka poistettiin käytöstä vuonna 2003 ja korvattiin Chajnantorin ylätasangolla sijaitsevalla APEX-teleskoopilla (Atacama Pathfinder EXperiment telescope). La Sillan havaintopaikan kartta löytyy täältä. La Sillan suuri havaintolaitemäärä osoittaa miten ...
Lue lisää
potw1603-fi — Viikon kuva
ESO:n teleskoopit tarkkailevat harvinaista jäännettä
18. tammikuuta 2016: Linnunrata sisältää satoja miljardeja tähtiä. Siitä huolimatta kuvan keskellä oleva tähti on hyvin epätavallinen – se on aikamoinen saavutus! Brasilialais-amerikkalainen, Jorge Melendezin johtama ryhmä São Paulon yliopistosta havaitsi kahdella ESO:n teleskoopilla Chilessä, että tämä 2MASS J18082002–5104378 -niminen tähti on harvinainen jäänne Linnunradan oppivuosilta. Se tarjoaa tähtitieteilijöille kallisarvoisen mahdollisuuden tutkia ensimmäisiä galaksissamme syntyneitä tähtiä. ESO:n uuden teknologian teleskooppi NTT (New Technology Telescope) löysi 2MASS J18082002–5104378:n. Seuraavat, ESO:n VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope) tehdyt seurantahavainnot paljastivat, että nuorista, Auringon kaltaisista tähdistä poiketen, tämä tähti sisälsi poikkeuksellisen vähän tähtitieteilijöiden metalleiksi kutsumia – eli vetyä ja heliumia raskaampia – alkuaineita. Itse asiassa se sisältää näitä alkuaineita niin vähän, että se tunnetaan UMP-tähtenä (ultra metal-poor star), eli erittäin metalliköyhänä tähtenä – ja se on kirkkain kaikista milloinkaan havaituista tämänkaltaisista tähdistä! Metalliköyhät tähdet ovat nykyään harvinainen näky sekä Linnunradassa (eso1132) että muissa lähigalakseissa, vaikka niiden uskotaan olleen yleisiä maailmankaikkeuden ollessa nuori. Metalleja syntyy ydinfuusiossa tähtien sisällä ja ...
Lue lisää
Tulos 1 - 20 / 416
Lähetä meille kommentteja!
Subscribe to receive news from ESO in your language
Accelerated by CDN77