Viikon kuva

Subscribe to receive news from ESO in your language!
potw1625-fi — Viikon kuva
Särkyneiden renkaiden bulevardi
20. kesäkuuta 2016: Tämä Viikon Kuva valottaa Chilessä sijaitsevan ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) yhteydessä toimivan SPHERE-havaintolaitteen (Spectro-Polarimetric High-contrast Exoplanet REsearch instrument) merkittäviä ominaisuuksia. Kuvassa näkyy sarja pirstaleisia pölyrenkaita läheisen tähden ympärillä. Nämä samankeskiset renkaat sijaitsevat HD 141569A -nimistä nuorta tähteä ympäröivän pölykiekon sisäalueella noin 370 valovuoden päässä meistä. Kuvassa näkyy transitiokiekkona tunnettu ilmiö, mikä on lyhytkestoinen vaihe planeettojen muodostumista edeltävän protoplanetaarisen vaiheen jälkeen ja ennen myöhäisempää vaihetta, jolloin planeetat ovat muodostuneet jättäen kiekkoon vain suurimmaksi osaksi pölystä koostuvaa jätettä. Tässä nähdään pölystä muodostuneita rakenteita, jotka SPHERE paljastaa ensimmäistä kertaa lähi-infrapunavalossa ja merkittävien yksityiskohtien näkemiseen riittävällä erotuskyvyllä! Kuvassa näkyvä alue on halkaisijaltaan vain 200 kertaa Maan ja Auringon välinen etäisyys. Useita piirteitä on näkyvissä, kuten kirkas, silmiinpistävä, reunoiltaan selvärajainen rengas, joka on niin epäsymmetrinen, että se näyttää vain renkaan puolikkaalta. Useita kokkareita ja samankeskisiä pikkurenkaita voidaan havaita sekä kuvio, joka näyttää spiraalihaaralta. On erittäin huomattavaa, että nämä rakenteet ovat epäsymmetrisiä: tämä saattaa johtua ...
Lue lisää
potw1624-fi — Viikon kuva
VLT räpsäyttää ensikuvan eksoottisesta eksoplaneetasta
13. kesäkuuta 2016: Tähtitieteilijät metsästävät muiden tähtien ympärillä kiertäviä planeettoja (eksoplaneettoja) erilaisia menetelmiä käyttäen. Eräs menestyksekäs menetelmä on suora kuvaaminen: se on erityisen tehokas menetelmä nuorten tähtien ympärillä laajoja kiertoratoja pitkin kiertävien eksoplaneettojen kuvaamiseen, koska isäntätähden valo ei peitä planeetasta tulevaa valoa alleen, joka on siksi helpompi huomata. Tämä kuva esittelee kyseistä tekniikkaa. Siinä näkyy T Tauri -tähti nimeltään CVSO 30, joka sijaitsee noin 1200 valovuoden päässä Maasta 25 Orionis -ryhmässä (hieman luoteeseen kuuluisasta Orionin vyöstä). Vuonna 2012 tähtitieteilijät huomasivat, että CVSO 30:llä oli yksi eksoplaneetta (CVSO 30b), käyttäen havaintomenetelmää nimeltä ylikulkufotometria, jossa tähdestä tuleva valo vaimenee havaittavasti, kun planeetta kulkee sen editse. Nyt tähtitieteilijät havaitsevat järjestelmää uudelleen käyttäen useita teleskooppeja. Tutkimus yhdistää havaintoja ESO:n VLT-teleskoopilta (Very Large Telescope) Chilestä, W.M.Keck -observatoriolta Havaijilta ja Calar Alto -observatoriolta Espanjasta. Havaintoaineistoa käyttäen tähtitieteilijät ovat todennäköisesti kuvanneet toisen planeetan! Tuottaakseen kuvan tähtitieteilijät käyttivät VLT:n NACO- ja SINFONI-mittalaitteiden tuottamaa astrometriaa. Tämä uusi eksoplaneetta, nimeltään CVSO 30c, on ...
Lue lisää
potw1621-fi — Viikon kuva
Uutta näkökulmaa pölykiekkoihin
23. toukokuuta 2016: Käyttäen 39:ää ALMA:n (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) 66:sta antennista, jotka sijaitsevat 5000 metrin korkeudessa Chajnantorin ylätasangolla Chilen Andeilla, tähtitieteilijät ovat pystyneet havaitsemaan hiilimonoksidia (CO) F-tyypin tähden ympärillä olevassa pölykiekossa. Vaikka hiilimonoksidi on toiseksi yleisin molekyyli tähtienvälisessä aineessa heti molekulaarisen vedyn jälkeen, kyseessä on ensimmäinen kerta, kun CO:ta on havaittu tämäntyyppisen tähden ympärillä. Tähti, nimeltään HD 181327, kuuluu Beta Pictoriksen liikkuvaan joukkoon, joka sijaitsee lähes 170 valovuoden etäisyydellä Maasta. Tähän asti CO:ta on havaittu vain muutaman A-tyypin tähden ympärillä, jotka ovat paljon suurempia ja kirkkaampia kuin HD 181327. Käyttäen ALMA-observatorion tarjoamaa upeaa paikkaresoluutiota ja herkkyyttä, tähtitieteilijät onnistuivat kuvaamaan tämän häikäisevän savurenkaan ja kartoittamaan CO:n tiheyden pölykiekon sisällä. Pölykiekkojen tutkimus on yksi tapa tutkia planeettakuntia ja planeettojen muodostumisprosessin tulosta. Löydetyn CO-kaasun huomattiin sijaitsevan samoilla alueilla kuin pölykiekon pölyhiukkaset ja sen muodostuneen lähimenneisyydessä. Jäisten planetesimaalien tuhoa aiheuttavat törmäykset kiekossa ovat yksi mahdollinen CO-kaasun lähde. Törmäykset pölyrenkaissa vaativat tyypillisesti suurempien kappaleiden häiritsevää vetovoimaa, jotta ...
Lue lisää
potw1620-fi — Viikon kuva
Pelkkää hymyä @ #MeetESO!
16. toukokuuta 2016: ESO:n ensimmäisen sosiaalisen median kokoontumisen, #MeetESO:n, kahdeksan osallistujan nimet julkistettiin 16. maaliskuuta, kuukausi kampanjan avautumisen jälkeen. Toukokuun 7. päivänä osallistujat lensivät Chileen tutustumaan viiden päivän ajan maailman jännittävimpiin tähtitieteellisiin havaintopaikkoihin: VLT-teleskooppiin (Very Large Telescope), joka on maailman edistyksellisin näkyvän valon aallonpituuksilla havaitseva tähtitieteellinen observatorio, ja ALMA:an (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array), joka on suurin olemassa olevista maan pinnalta käsin havaitsevista tähtitieteellisistä projekteista. Kuten leveistä hymyistä voi nähdä, #MeetESO-matkalaiset ottivat kaiken ilon irti täyteen pakatusta reitistään, keskusteluista ESO:n ja ALMA:n henkilökunnan kanssa eräässä maailman parhaista havaintopaikoista yöllä tekemiensä havaintojen aikana, aina yöpymiseen Residencia:ssa, joka toimii havaintoja tekevien tähtitieteilijöiden hotellina (vaikka saattaakin monille olla tutumpi rakennuksena, joka ”räjäytettiin” James Bond –elokuvassa Quantum of Solace). Chilen matkan huippukohta oli mahdollisuus tehdä päivähavaintoja Merkuriuksen ylikulusta maailman parhaisiin kuuluvien tähtitieteilijöiden kanssa. Tämä ryhmäkuva otettiin tapahtuman muistoksi: se otettiin ESO:n Paranalin observatoriolla toukokuun 9. päivänä 2016 Merkuriuksen ylikulun aikana. Kuvassa on (vasemmalta oikealle): Mario Tapia (ESO), Lorna ...
Lue lisää
potw1618-fi — Viikon kuva
Neljä laseria Paranalin yllä
2. toukokuuta 2016: Neljä lasersädettä sojottaa kohti pimeyttä VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) Yksikköteleskooppi 4:stä (UT4) ja kimaltavat yötaivaan uskomatonta taustaa vasten ESO:n Paranalin observatorion yllä. Ne todistavat ensimmäistä usean laserin käyttöä ESO:lla ja ovat voimakkaimmat laserohjaustähdet, joita tähtitieteessä on koskaan käytetty. Laserit virittävät natriumatomeja noin 90 kilometrin korkeudessa ilmakehässä luoden keinotekoisia tähtiä teleskoopin adaptiivisen optiikan järjestelmiä varten. Nykyaikaiset teleskoopit käyttävät adaptiivisen optiikan järjestelmiä korjatakseen Maan ilmakehän sumentavan vaikutuksen. Tässä onnistuakseen teleskoopin täytyy kyetä näkemään kirkas referenssitähti samanaikaisesti pääkohdetta havaitessaan. Riittävän kirkasta tähteä ei aina kuitenkaan ole lähistöllä, joten tähtitieteilijät käyttävät lasereita luodakseen keinotekoisia tähtiä juuri sinne, missä niitä tarvitaan. Natriumatomit korkealla ilmakehässä saadaan loistamaan laserien toiminnan ansiosta ja ne muodostavat pieniä valotäpliä, jotka muistuttavat oikeita tähtiä. Käyttämällä useaa laseria samanaikaisesti ilmakehän tila voidaan määrittää paremmin kuin vain yhdellä laserilla, minkä seurauksena kuvan laatu on paljon parempi suuremman näkökentän alueella, missä kuva korjataan. Neljä vast'ikään UT4:ään asennettua laseria ovat yksi hienostuneimmista laserohjaustähtijärjestelmistä, joka koskaan ...
Lue lisää
potw1617-fi — Viikon kuva
Elektra: uusi kolmoisasteroidi
25. huhtikuuta 2016: Tähtitieteilijät ovat löytäneet uuden kiertolaisen päävyöhykkeen asteroidilta (130) Elektralta. Bin Yangin (ESO, Santiago, Chile) johtama ryhmä kuvasi sen havaintolaitteella nimeltä SPHERE. Se käyttää äärimmäisen adaptiivista optiikkaa ja on asennettu Cerro Paranalilla, Chilessä sijaitsevan ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) Yksikköteleskooppi 3:en yhteyteen. Tämä uusi, toinen (130) Elektran pikkukuista on noin 2 kilometriä halkaisijaltaan ja se on väliaikaisesti nimetty koodilla S/2014 (130) 1, muodostaen (130) Elektrasta kolmoissysteemin. Ryhmä havaitsi päävyöhykkeessä myös toisen kolmoisasteroidisysteemin, (93) Minervan, hyödyntäen SPHERE-havaintolaitteen ennennäkemätöntä herkkyyttä ja paikkaerotuskykyä. Asteroidit ovat niiden rakennusaineiden jäänteitä, joista maankaltaiset planeetat muodostuivat Aurinkokunnan varhaisina aikoina. Monia kuita omaavien asteroidien tutkiminen on erittäin tärkeää, koska niiden muodostumismekanismit voivat antaa lisätietoa planeettojen muodostumisesta ja kehittymisestä, mitä muilla keinoin ei saataisi selville. SPHERE:llä kerättyä havaintoaineistoa käyttäen ryhmä päätteli sekä (130) Elektran että (93) Minervan syntyneen kuluttavassa törmäyksessä, jossa kaksi samankokoista kohdetta törmää sivuttain. Törmäyksen seurauksena huomattavan suuria ainelohkoja voi paeta avaruuteen ja muodostaa pieniä kiertolaisia alkuperäisen kohteen ...
Lue lisää
Tulos 1 - 20 / 425
Lähetä meille kommentteja!
Subscribe to receive news from ESO in your language
Accelerated by CDN77