Viikon kuva

Subscribe to receive news from ESO in your language!
potw1712-fi — Viikon kuva
Prototähti säihkyy ja muotoilee tähtilastentarhaansa
20. maaliskuuta 2017: Tämä ALMA-laitteistolla (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) Chilessä otettu kuva näyttää hehkuvaa pölyä protoklusteri NGC 6334I:n sisällä. Tutkimalla tätä tähtiä synnyttävää pilveä Kissankäpäläsumussa (NGC 6334) sekä ALMA:lla että Havaijilla sijaitsevalla SMA-laitteistolla (Submillimeter Array), tähtitieteilijät pystyivät havaitsemaan, että jotain dramaattista oli tapahtunut, muuttaen täysin tämän tähtien lastentarhan yllättävän lyhyessä ajassa. Tiedetään, että nuoret tähdet muodostuvat protoklusterien sisällä, kun kaasua sisältävät taskut tulevat niin tiheiksi, että ne alkavat luhistua kokoon oman painovoimansa vaikutuksesta. Syntyvien tähtien ympärille muodostuu ajan kuluessa pöly- ja kaasukiekkoja, jotka syöttävät ainetta tähtien pinnoille auttaen niitä kasvamaan. Tämä uusi ALMA:n kuva näyttää kuitenkin massiivisen, syvälle pölyn täyttämän tähtilastentarhansa uumeniin käpertyneen prototähden, joka on suuren kasvupyrähdyksen vallassa, minkä on todennäköisimmin laukaissut sen pinnalle putoava suuri kaasuvyöry. Sitä ruokkivan uuden materiaalin ansiosta prototähti loistaa 100 kertaa kirkkaammin kuin ennen. Tämän purkauksen löytäminen tukee teoriaa, jonka mukaan nuoret tähdet voivat käydä läpi intensiivisiä kasvupyrähdyksiä, jotka muovaavat myös niiden ympäristöä.
Lue lisää
potw1711-fi — Viikon kuva
ALMA kurkistaa tähtilastentarhojen ytimiin
13. maaliskuuta 2017: Suuret spiraaligalaksit tuntuvat saavan kaiken huomion loistavan hohtavilla haaroillaan, mutta epäsäännöllinen sauvakääpiögalaksi NGC 6822 todistaa, että säännölliset spiraalit eivät hallitse galaktista kauneutta. Myös Barnardin galaksiksi kutsuttu NGC 6822 sijaitsee Jousimiehen (Sagittarius) tähdistössä noin 1,6 miljoonan valovuoden päässä ja on pullollaan rikkaita tähtienmuodostumisalueita. Tämä uusi kuva on komposiitti ESO:n La Sillan observatorion 2.2 metrin MPG/ESO-teleskoopin Wide Field Imager -havaintolaitteella tehdyistä vanhemmista havainnoista ja uudesta ALMA:n (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) kokoamasta havaintoaineistosta. ALMA:n havaitsemat alueet on korostettu kuvassa ja nähdään tässä hyvin yksityiskohtaisesti. ALMA:n havainnot paljastavat tähtiä muodostavien kaasupilvien rakenteen ennennäkemättömällä tarkkuudella. Oman galaksimme havainnot ovat paljastaneet, että tähdet muodostuvat valtavien molekylaarisen vedyn pilvien tiheissä ytimissä, jotka ovat ainoita paikkoja joissa kaasu voi saavuttaa riittävän kylmän lämpötilan luhistuakseen oman painovoimansa alla. Nämä olosuhteet edesauttavat myös muiden molekyylien, kuten hiilimonoksidin, muodostumista, jotka ovat välttämättömiä työkaluja tähtitieteilijöille galaktisen molekylaarisen vetykaasun havaitsemiseen. Aivan viime aikoihin asti tähtitieteilijät kykenivät havaitsemaan tähtienmuodostumisalueita vain Linnunradassa, mutta nyt ALMA:n ...
Lue lisää
potw1710-fi — Viikon kuva
Taivaallinen spiraali kierteellä
6. maaliskuuta 2017: Tämä kiehtova spiraali on tähtitieteellistä alkuperää, vaikka näyttääkin rannalla makaavasta simpukankuoresta löytyvältä kuviolta. ALMA-antennijärjestelmä (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) nappasi tämän upean kuvan kaksoistähtijärjestelmästä, jossa kaksi tähteä – LL Pegasi ja sen kumppani – kiertävät yhteistä massakeskipistettään lukittuneina tähtivalssiin. Vanha tähti LL Pegasi menettää jatkuvasti kaasumaista materiaalia kehittyessään planetaariseksi sumuksi, ja selvästi erottuva spiraalimuoto on kaasupilvessä kiertävien tähtien jättämä jälki. Spiraali on valovuosien laajuinen ja sen kierteet ovat uskomattoman säännölliset. Tähtitieteilijät arvioivat spiraalille kiertyvän kaasun laajanemisnopeuden perusteella, että uusi ”kierros” ilmestyy 800 vuoden välein – mikä on suunnilleen sama aika kuin tähtien kiertoaika toistensa ympäri. LL Pegasi pääsi valokeilaan ensimmäistä kertaa noin 10 vuotta sitten, kun NASA:n ja ESA:n Hubble–avaruusteleskooppi sai kuvan sen lähes täydellisestä spiraalirakenteesta. Se oli ensimmäinen kerta, kun spiraalikuvio löydettiin vanhaa tähteä ympäröivästä aineesta. Nyt ALMA:n havainnot, joista tämä kuva näyttää vain poikkileikkauksen, ovat kyenneet lisäämään ylimääräisen ulottuvuuden havaintoihin ja paljastaneet ainutlaatuisen hienosti järjestäytyneen spiraalikuvion 3D-geometrian. Koko 3D-näkymän ...
Lue lisää
potw1709-fi — Viikon kuva
Uusi aikakausi sarastaa supernovalle 1987A
27. helmikuuta 2017: Kolme vuosikymmentä sitten tähtitieteilijät huomasivat yhden kirkkaimmista supernovista yli 400 vuoteen. Tähtiräjähdys SN 1987A loisti 100 miljoonan auringon voimalla usean kuukauden ajan sen löytämisen jälkeen 23. helmikuuta 1987. SN 1987A oli vuosisatoihin meitä lähin havaittu supernovaräjähdys, sillä se sijaitsee Suuressa Magellanin pilvessä, joka on yksi Linnunradan seuralaisgalakseista, ja siitä tuli nopeasti kaikkien aikojen tutkituin supernova. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana yksityiskohtaiset jatkohavainnot sekä maan pinnalla että avaruudessa sijaitsevilla teleskoopeilla ovat antaneet tähtitieteilijöille mahdollisuuden tutkia massiivisen tähden kuolonkorahduksia ennennäkemättömällä tarkkuudella, tähdestä supernovaksi ja siitä supernovan jäännökseksi, mullistaen käsityksemme näistä räjähtävistä tapahtumista. ALMA (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) on vuodesta 2013 asti havainnoinut SN 1987A:n aikaisemmin tutkimattomia puolia mahtavalla herkkyydellään millimetri- ja alimillimetrialueen aallonpituuksilla. Tähtitieteilijät käyttävät ALMA:a supernovan hohtavien jäänteiden havaitsemiseen suurella erotuskyvyllä, tutkien kuinka jäännökset muodostavat valtavia määriä pölyä niiden tähtikantaisän tuottamista uusista alkuaineista. Osa tästä pölystä löytää tiensä tähtienväliseen avaruuteen ja saattaa jonain päivänä toimia aineena, josta tulevat planeetat toisten tähtien ympärillä ...
Lue lisää
potw1708-fi — Viikon kuva
ALMA:n aukko maailmankaikkeudessa
20. helmikuuta 2017: Tapahtumat alkuräjähdyksen jälkeen olivat niin mullistavia, että ne jättivät pysyvät jäljet kosmoksen kudokseen. Voimme nähdä nämä arvet havaitsemalla maailmankaikkeuden vanhinta valoa. Koska tämä kosmisena taustasäteilynä (CMB, Cosmic Microwave Background) tunnettuna heikkona mikroaaltosäteilynä havaittava valo syntyi lähes 14 miljardia vuotta sitten, se on laajentunut ja täyttää nyt koko kosmoksen havaittavissa olevilla fotoneilla. CMB:tä voidaan käyttää kosmoksen luotaamiseen niin sanotun Sunyaev-Zel’dovich (SZ) -ilmiön avulla, joka havaittiin ensi kertaa 30 vuotta sitten. Havaitsemme CMB:n täällä Maan päällä, kun sen muodostavat mikroaaltofotonit matkaavat avaruuden halki meille asti. Matkallaan meidän luoksemme ne kulkevat suurienergiaisia elektroneja sisältävien galaksijoukkojen halki. Kyseiset elektronit antavat fotoneille pienen energialisäyksen. Näiden lisäpotkun saaneiden fotonien havaitseminen teleskooppiemme avulla on haastavaa, mutta tärkeää. Ne voivat auttaa tähtitieteilijöitä ymmärtämään eräitä maailmankaikkeuden perustavanlaatuisista ominaisuuksista, kuten tiheiden galaksijoukkojen sijainnin ja jakauman. Tämä kuva näyttää Chilessä sijaitsevan ALMA:n (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) ensimmäiset termisen Sunyaev-Zel’dovich (SZ) -ilmiön havainnot (sinisellä). Tähtitieteilijät yhdistivät havaintoaineistoa ALMA:n 7 ja 12 metrin ...
Lue lisää
potw1646-fi — Viikon kuva
Hienosti etenevä ALMA Residencia
14. marraskuuta 2016: ALMA (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) sijaitsee korkealla Chajnantorin ylätasangolla Chilessä. ALMA:n rakentaminen alkoi vuonna 2008 ja antennijärjestelmä näki ensivalon 2011. Tähän asti paikalla työskentelevät tähtitieteilijät, insinöörit ja teknikot ovat joutuneet elämään väliaikaisissa konteissa havaintoaseman perusleirissä. He ovat iloisia kuullessaan, että järjestely alkaa olla ohi, kun uuden ALMA Residencian rakentaminen saavuttaa loppuvaiheen. Kun ALMA:n kaikki antennit oli menestyksekkäästi asennettu ylätasangolle, Residencian rakennustyöt alkoivat vuoden 2015 alkupuolella. Se sijaitsee OSF-asemalla (Operations Support Facility, operaatioiden tukikeskus) 3000 metrin korkeudessa, joka on noin 30 kilometrin etäisyydellä ja yli 2000 metriä alempana kuin ALMA, joka taas sijaitsee Andien vuoristossa 5000 metrin korkeudessa. OSF toimii ALMA:n tärkeimpänä perusleirinä koordinoiden kaikkia antennijärjestelmän tieteellisiä aktiviteetteja, hoitaen havaintopaikan päivittäisiä toimintoja ja toimien kaikkien toimijoiden kokoontumiskeskuksena. Tässä kuvassa näkyy vastikään valmistunut Residencian päärakennus, jonka julkisivu on suunniteltu täydentämään ja täydellisesti sulautumaan ympäröivän autiomaamaiseman väreihin ja muotoihin. Rakentamisen tekivät paikalliset chileläiset toimijat, joilla on kokemusta karusta ja eristyneestä sijainnista: Constructora L ...
Lue lisää
Tulos 1 - 20 / 459
Lähetä meille kommentteja!
Subscribe to receive news from ESO in your language
Accelerated by CDN77