Ilmoitukset

28. kesäkuuta 2024: Today, ESO’s Extremely Large Telescope (ELT) has taken another step towards timely completion. At ESO’s Headquarters in Garching, Germany, and with remote participation from the UK, the organisation signed a contract with Glyndwr Innovations Limited (a wholly-owned subsidiary of Wrexham University) in Wales, UK, for the production of the ELT’s M5 commissioning mirror. In case of delays in producing M5, this commissioning mirror will be used as the fifth mirror of the ELT’s innovative five-mirror design when the telescope sees first light. The M5 mirror is a crucial part of the ELT’s adaptive-optics system design: it will adjust its position up to 10 times per second without bending to allow the telescope to obtain the sharpest possible images. Like the rest of the ELT, M5 is pushing technology to its limits: at 2.7 by 2.2 metres, it is the largest tip-tilt mirror ever produced. It is made from silicon carbide, ...

5. kesäkuuta 2024: ESO on tänään allekirjoittanut sopimuksen kansainvälisen laitoskonsortion kanssa ANDESin (ArmazoNes high dispersion Echelle Spectrograph) suunnittelusta ja rakentamisesta. ANDES-instrumentti asennetaan ESO:n Erittäin suureen teleskooppiin (ELT). Sen avulla etsitään merkkejä elämästä eksoplaneetoista ja etsitään ensimmäisiä tähtiä sekä testataan fysiikan perusvakioiden vaihtuvuutta, ja mitataan maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtyvyyttä. Sopimuksen allekirjoittivat ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons ja ANDES-konsortiota johtavan Italian kansallisen astrofysiikan instituutin (INAF) johtaja Roberto Ragazzoni. Allekirjoitustilaisuuteen osallistuivat myös Italian Münchenin pääkonsuli Sergio Maffettone ja INAF:n ANDESin päätutkija Alessandro Marconi sekä muita ESO:n, INAF:n, ANDES-konsortion ja Italian Münchenin konsulaatin edustajia. Allekirjoitustilaisuus pidettiin ESO:n päämajassa Garchingissa, Saksassa. ANDES, joka tunnettiin aiemmin nimellä HIRES, on tehokas spektrografi. Se on laite, joka hajottaa valon eri aallonpituuksiin, jotta tähtitieteilijät voivat määrittää tähtitieteen tutkimuskohteiden tärkeitä ominaisuuksia, kuten niiden kemiallisen koostumuksen. Laitteella on ennätyksellisen suuri aallonpituustarkkuus näkyvän valon alueella ja lähi-infrapuna-alueella. Sen toimiessa yhdessä ELT:n tehokkaan peilijärjestelmän kanssa laite tulee mahdollistamaan laajalti eri tähtitieteen alojen tutkimuksen. ”ANDES on instrumentti, jolla on ...

21. toukokuuta 2024: Update The ESO and ALMA Science Archives are back online. Starting on Friday 17 May, several of ESO’s network and communication services were shut down to allow for an important software upgrade to be deployed. The upgrade is being done in response to a cyber security incident. In addition to the shutdown, mitigating this threat included limiting communications regarding the incident to avoid compromising ESO’s cyber security response plan. As of Tuesday 21 May, email services have been restored and the ESO website is back online. Other services, such as the ESO and ALMA Science Archives, are expected to be restored in the coming days. ESO’s IT team is working together with a cyber security consultant on detecting and clearing malicious software from all ESO’s machines, as well as on investigating the attack and its consequences. Should any of our stakeholders be found to be affected, they will be informed ...

15. toukokuuta 2024: M5 on ESO:n ELT:n (Extremely Large Telescope) valon ohjaamisessa viides peili, ja sen valmistus on saavuttanut tärkeän vaiheen. Juuri valmistunut peiliaihio on valmiiksi oikeassa muodossa oleva muotoiltu materiaalikappale, joka myöhemmin kiillotetaan peiliksi. ELT:hen asennetaan yhteensä viisi peiliä, ja M5 on niistä pienin, mutta peiliaihion rakentaminen ei ollut mitenkään helppoa. Tämän tärkeän osan on vamistanut Ranskalainen yritys Mersen Boostec Tarbesin lähellä Lounais-Ranskassa sijaitsevissa tiloissaan. M5 on tasainen, ellipsinmuotoinen peili, jonka mitat ovat 2,7 x 2,2 metriä, ja joka on rakennettu kuudesta yhteen liitetystä segmentistä. Se ei ehkä vaikuta isolta ELT:n valtavaan 39-metriseen pääpeiliin verrattuna, mutta todellisuudessa se on maailman suurin kallistuspeili. M4:n kanssa yhdessä M5 on ELT:n adaptiivisen optiikkajärjestelmän keskeinen osa. Niiden ainutlaatuisen synergian ansiosta ELT voi ottaa erittäin tarkkoja kuvia kompensoimalla teleskooppirakenteen, tuulen aiheuttamien värähtelyjen ja ilmakehän turbulenssin aiheuttamia häiriöitä. Kuvien vakauttamiseksi M5 muuttaa taipumatta asentoaan 10 kertaa sekunnissa. Nämä vaatimukset asettivat kovan haasteen, ja Mersen Boostecia valmisti M5-aihion hyvin ...

14. toukokuuta 2024: Mid-infrared ELT Imager and Spectrograph, eli lyhyesti METIS, on läpäissyt lopullisen suunnittelukatsauksen, ja ESO on nyt näyttänyt vihreää valoa instrumentin kaikkien komponenttien valmistukselle. METIS on edistynyt monitoimi-instrumentti, joka tulee ESO:n tulevaan ELT-teleskooppiin (Extremely Large Telescope). Se on ensimmäinen ELT:n instrumenteista, joka on virallisesti läpäissyt lopullisen suunnittelukatsauksen, mikä on tärkeä askel METIS-konsortiolle, ELT-projektille ja instrumenttien rakennusyhteisölle. METIS on ensimmäisen sukupolven instrumentti, joka sijoitetaan maailman suurimpaan taivaalle katsovaan silmään ELT:hen. Tämä tarkoittaa sitä, että se aloittaa toimintansa kun itse teleskooppi aloittaa havainnot, tai pian sen jälkeen. Sillä on useita tieteellisiä tavoitteita aurinkokuntamme muodostumishistorian tutkimisesta galaksien keskustojen havaitsemiseen ja niissä sijaitsevien arvoituksellisten supermassiivisten mustien aukkojen tutkimiseen. METIS-instrumentin tieteellinen pääpaino on planeettoja muodostavien kiekkojen ja hiljattain muodostuneiden, ja lähellä sijaitsevien eksoplaneettojen tutkimuksessa. Suunnitteluprosessi on yksi vaihe konseptista valmiiseen instrumenttiin, ja näin suurten, monimutkaisten ja teknisesti kehittyneiden laitteiden vaiheet kestävät vuosia. METIS saavutti suunnittelussa ensimmäisen merkkipaalun, eli alustavan suunnittelukatsauksen vuonna 2020, ja vuoden 2022 lopulla ...

30. huhtikuuta 2024: Osana ESO:n ja Saksan ilmailu- ja avaruuskeskuksen (DLR) yhteistyötä OASIS-hanke (Observations of Airglow with Spectrometer and Imager Systems) on virallisesti liittynyt ESO:n Paranal-observatorion toimintoihin. Paranal tunnetaan parhaiten maailman parhaimpien tähtitieteen observatorioiden, kuten ESO:n Very Large Telescope -teleskoopin sijaintipaikkana, mutta se soveltuu erinomaisesti myös tiettyihin ilmakehähavaintoihin. DLR:n operoima ja ESO:n isännöimä OASIS pyrkii osoittamaan, että ilmakehän "ilmahehkun" (airglow)) monitorointi voi mahdollistaa varhaisten tsunamivaroitusten tekemisen. Tsunamit ovat useimmiten merenalaisten maanjäristysten aiheuttamia jättiläisaaltoja, ja ne ovat tuhoisa luonnonvoima, joka voi johtaa merkittäviin ihmishenkien menetyksiin ja infrastruktuurin vaurioitumiseen. OASIS-hanke pyrkii osoittamaan, että ilmakehää tarkkailemalla on mahdollista havaita näiden luonnonkatastrofien tiettyjä vaikutuksia. Maanjäristykset synnyttävät ääniaaltoja, jotka kulkevat ilmakehän läpi ylöspäin. Nämä häiriöt vaikuttavat niin sanottuun ilmahehkuun (airglow) tai yöhehkuun, joka aiheutuu korkealla ilmakehässä sijaitsevien molekyylien luonnollisesta emissiosta. OASIS tarkkailee tätä ilmahehkua, joka on tarkemmin sanottuna noin 86 kilometrin korkeudella sijaitsevien hydroksyylimolekyylien emissiosäteilyä. Näitä havaintoja voitaisiin käyttää varhaisten tsunamivaroitusten tekemisessä. Paranal soveltuu ainutlaatuisella tavalla ilmakehän tarkkailuun ...

14. maaliskuuta 2024: ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) rakentaminen Chilen Atacaman autiomaassa on saavuttanut uuden merkkipaalun. ESO:n Paranal-observatorion tiimi on lisännyt teleskoopin pääpeilin ensimmäisiin peilisegmentteihin heijastavan, kiiltävän kerroksen sekä erikoisantureita. Tämä "pinnoite" tarkoittaa sitä, että segmentit ovat nyt periaatteessa valmiita aloittamaan toimintansa, kun ne asennetaan maailman suurimman optisen teleskoopin kaukoputkeen myöhemmin tällä vuosikymmenellä. ESO:n ELT:n 39-metrin M1-pääpeili tulee olemaan ylivoimaisesti suurin koskaan teleskooppiin valmistettu peili. Se on liian suuri, jotta se voitaisiin valmistaa yhdestä ainoasta lasipalasta, joten se koostuu 798:sta kuusikulmaisesta keraamisen lasin segmentistä, joista jokainen on noin viisi senttimetriä paksu ja 1,5 metriä leveä. Peilisegmentit valmistetaan Euroopassa monivaiheisessa ja monikansallisessa prosessissa. Ensimmäiset 18 segmenttiä kuljetettiin aikaisemmin tänä vuonna valtameren halki Paranalille, ja pinnoitus on niille seuraavaksi tehtävä vaihe. Kolme segmenttiä on nyt tässä merkittävässä vaiheessa. M1-peilisegmentin pinnoitus on monimutkainen prosessi, joka kestää noin kaksi tuntia. Heijastavan kerroksen lisäksi, jossa käytetään 1,7 grammaa hopeaa, pinnoituksessa käytetään myös nikkeliä, kromia ja piinitridiä, joka parantaa ...

28. helmikuuta 2024: ESO:n observatorioilla tehdyt havainnot ovat jo seitsemättä vuotta peräkkäin johtaneet yli 1000:een tieteelliseen julkaisuun vuodessa. ESO:n kirjasto-, dokumentaatio- ja tietopalveluosasto on hiljattain päivittänyt yksityiskohtaiset julkaisutilastot ESO:n tietojen perusteella, ja voimme tarkastella kunkin yksikön vuoden 2023 panosta [1]. Suurimmat julkaisumäärät ovat peräisin ESO:n VLT-teleskoopilta ja Paranalin observatorion VLT-interferometriltä (VLTI), jotka olivat mukana yli 600:ssa tutkimuksessa. Tieteellisiin kohokohtiin kuuluvat muun muassa kaukaisten kaasupilvien havaitseminen, joissa on mukana maailmankaikkeuden ensimmäisten tähtien jäänteitä, ja toistaiseksi kaukaisimman nopean radiopurkauksen havainto. Viimeisten neljän vuoden aikana Multi Unit Spectroscopic Explorer (MUSE) on ollut VLT:n tuottavin instrumentti, ja se on tuottanut tietoja yli 200:n artikkeliin pelkästään vuonna 2023. Myös Paranalin observatoriossa sijaitsevat VISTA (Visible and Infrared Telescope for Astronomy) ja VLT Survey Telescope (VST) [2] ovat vaikuttaneet yli 120:een julkaisuun. Esimerkki kohokohdista on tähtitieteilijöiden tekemä infrapuna-atlas viidestä läheisestä tähtien syntyalueesta. Etelämpänä sijaitsevan ESO:n La Sillan observatorion teleskoopit osallistuivat noin 185:een tutkimukseen. Näistä esimerkkejä ovat havaintokampanja, johon New Technology ...

15. helmikuuta 2024: Viime viikolla 102:n maan valtuuskunnat sopivat pohtivansa suurten satelliittikonstellaatioiden vaikutuksesta tähtitieteeseen YK:n ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän komitean (UN COPUOS) kokouksessa. Intensiivisten keskusteluiden jälkeen COPUOSin tieteellis-tekninen alakomitea päätti lisätä seuraavien viiden vuoden ajaksi esityslistalle kohdan, jonka otsikko on: "Pimeä ja hiljainen taivas, tähtitiede ja suuret konstellaatiot: uusien kysymysten ja haasteiden käsittely". YK:n avaruusasioita käsittelevänä ylimpänä elimenä komitea käsittelee kaikkia aiheita, jotka liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön sekä avaruuden ja planeettojen tutkimiseen. Näihin sisältyvät satelliittien käyttäminen, avaruusromun vähentäminen, avaruuden pitkän aikavälin kestävyys ja kiertoratapaikkojen käyttö. ESO:n kumppanuus- ja isäntävaltio Chile ja ESO:n jäsenmaa Espanja, joissa molemmissa maissa on merkittävää kansainvälistä tähtitieteen infrastruktuuria, tekivät ehdotuksen, jota tähtitieteen yhteisö tuki, ja se sai laajaa tukea monilta valtuuskunnilta [1]. Myös komitean pysyvät tarkkailijat, kuten ESO, Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU), Euroopan tähtitieteellinen yhdistys (EAS) ja Square Kilometre Array Observatory (SKAO) tukivat hanketta. "Tämä on merkittävä hetki tähtitieteelle ja useiden vuosien kovan työn ja sitoutumisen huipentuma", sanoi Andrew Williams, ...

29. tammikuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa mitanneet suoraan kaukaisen mustan aukon massan. Musta aukko on niin kaukana, että sen ympäriltä tulevalta valolta kestää melkein 11 miljardia vuotta saavuttaa meidät. Saksassa sijaitsevan Max Planck Institute for Extraterrestrial Physics -instituutin Taro Shimizun johtama ryhmä havaitsi, että mustan aukon nimeltään J0920, massa on noin 320 miljoonaa kertaa suurempi kuin Auringon massa. Tutkimus esitellään tänään Nature-lehdessä julkaistussa artikkelissa, ja se on ollut mahdollista ESO:n Very Large Telescope Interferometer (VLTI) -kaukoputken ja sen GRAVITY-instrumentille tehtyjen GRAVITY+-päivitysten ansiosta. Teleskooppien avulla tähtitietelijät havaitsivat suoraan mustan aukon ympärillä olevan kaasun ja tähtien liikettä, minkä avulla he mittasivat mustan aukon massan. Mitä nopeammin kaasu ja tähdet liikkuvat, sitä enemmän massaa on materian kiertoradan sisäpuolella. Tätä tekniikkaa on käytetty läheisten mustien aukkojen massojen määrittämisessä, kuten Linnunradan keskellä olevan mustan aukon massan mittaamiseen. Hyvin kaukaisilla etäisyyksillä tätä liikettä on kuitenkin erittäin vaikea havaita. Tämän takia vastaavia suoria mittauksia kaukana sijaitsevien mustien aukkojen massoista ...

16. tammikuuta 2024: ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) ensimmäiset peilisegmentit ovat 10000 kilometrin matkan jälkeen saapuneet turvallisesti perille ELT:n tekniseen laitokseen ESO:n Paranalin observatoriolle, joka sijaitsee Chilen Atacaman autiomaassa. Teleskoopin pääpeilin (M1) 18 segmenttiä teki onnistuneen matkan Euroopasta Etelä-Amerikkaan, ja ne saapuivat viime viikolla ensimmäiseksi Chileen Antofagastan kansainväliseen satamaan. Kun ELT:n M1-peili on valmis, sen läpimitta on yli 39 metriä, mikä tekee siitä maailman suurimman taivaalle katsovan silmän. Peilin valtavan koon vuoksi sitä ei voida valaa yhdestä kappaleesta, joten M1 koostuu yhteensä 798:sta kuusikulmaisesta peilisegmentistä. Näiden lisäksi valmistetaan 133 segmenttiä, jotta segmentit voidaan pinnoittaa uudelleen. Segmenttien tärkeä matka alkoi Poitiersin läheltä Ranskasta, jossa ELT-segmentit valmistettiin, ja ne matkasivat seuraavaksi maanteitse Le Havren satamaan. Nämä ELT:n tärkeät osat lähtivät valtameren yli Joulukuun 17. päivänä 2023. Ne saapuivat Antofagastan satamaan ja jatkoivat pitkää matkaansa maata pitkin ESO:n Paranalin observatorioon 12. tammikuuta 2024. Siellä ESO:n insinöörit tarkastivat segemntit huolellisesti varmistaakseen, etteivät ne olleet kärsineet vaurioita kuljetuksen ...

7. joulukuuta 2023: Tom Ray, Dublin Institute for Advanced Studiesin vanhempi professori ja kosmisen fysiikan johtaja, on valittu ESO:n tärkeimmän hallintoelimen, eli neuvoston seuraavaksi puheenjohtajaksi. Hän edustaa tällä hetkellä ESO:n neuvostossa Irlantia ja on ensimmäinen Irlannin kansalainen, joka on valittu ESO:n neuvoston puheenjohtajaksi. "Odotan innolla työskentelyni jatkamista ESO:n neuvostossa, ja on kunnia tulla valituksi seuraavaksi puheenjohtajaksi", Ray sanoi. "ESO on edelleen johtava maanpäälisen tähtitieteen toimija, ja lähivuosina tapahtuu toimintojen jännittävää kehitystä. Extremely Large Telescope kaukoputken, joka on maailman suurin taivasta katseleva silmä, rakentaminen on edennyt yli puolivälin. Lisäksi Very Large Telescope -teleskoopin uudet instrumentit ja infrastruktuurin parannukset varmistavat, että se on jatkossakin avainasemassa maailmankaikkeuden tutkimuksessa. ALMA juhlii tänä vuonna 10-vuotista taivaltaan, pystyy tulevan laaja-kaistan herkyyden päivityksen ansiosta tuottamaan paljon yksityiskohtaisempia havaintoja kylmästä maailmankaikkeudesta". Ray aloitti uransa radiotähtitieteen parissa Jodrell Bankissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja väitteli tohtoriksi Manchesterin yliopistossa vuonna 1981. Hänestä tuli professori Dublin Institute for Advanced Studies -yliopistoon vuonna 1986, jossa hän jatkaa ...

29. marraskuuta 2023: ESO on ottanut merkittävän askeleen avoimen tieteen suuntaan ja liittynyt virallisesti European Open Science Cloud (EOSC) -yhdistyksen jäseneksi. Yhdistys on EOSC:tä hallinnoiva oikeudellinen toimija. EOSC on Euroopan komission aloite, jonka tarkoituksena on "antaa tutkijoille mahdollisuus löytää, luoda, jakaa ja käyttää uudelleen kaikenlaista digitaalista tietoa, kuten julkaisuja, dataa ja ohjelmistoja, mikä johtaa uusiin oivalluksiin ja innovaatioihin, tutkimuksen tuottavuuden parantamiseen ja tieteen toistettavuuden parantamiseen", kuten innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava entinen komissaari Mariya Gabriel totesi. ESO on tukenut sitä jo pitkään, sillä se hyväksyi EOSC:n julistuksen vuonna 2017 ja osallistuu edelleen ESCAPE-hankkeeseen, joka on saanut alkunsa EOSC:stä, ja joka kokoaa yhteen Euroopan tähtitieteen, avaruuspartikkelien ja hiukkasfysiikan yhteisöt tukemaan avointa tiedettä. Liittymällä EOSC-yhdistykseen ESO osallistuu nyt myös sen hallintoon. ESO:lla on pitkät perinteet avoimen tieteen keskeisillä osa-alueilla. La Silla Paranalin ja ALMA-observatorioiden arkistot ja tietojenkäsittelytyökalut mahdollistavat pääsyn kaikkiin millimetri-, infrapuna- ja optisen alueen havaintoihin. Ne noudattavat FAIR-periaatteita, joiden mukaan tiedot ovat ...

28. marraskuuta 2023: Puolan tiedeakatemian (CAMK) Nicolaus Kopernikus tähtitieteen keskus vihki tänään Chilen Atacaman autiomaassa Cerro Murphyssä järjestetyssä juhlassa yhdessä Euroopan eteläisen observatorion (ESO) ja muiden tahojen kanssa uudistetun Rolf Chini Cerro Murphy -observatorion käyttöön. ESO:n Paranalin observatoriossa sijaitsevalla observatoriolla on tehty merkittäviä uudistuksia vuodesta 2020 lähtien, ja se on jälleen valmis aloittamaan tieteelliset havainnot, mikä merkitsee sen historiassa uutta aikakautta. Rolf Chini Cerro Murphy -observatorion avajaisissa juhlitaan kolmen uuden optisen teleskoopin tieteellisen toiminnan alkamista. Teleskoopit tulevat nykyisten teleskooppien rinnalle, ja niillä tutkitaan, kuinka nopeasti maailmankaikkeus laajenee. Observatorio on omistettu Araucaria-hankkeelle, joka on Chilen, Yhdysvaltojen ja Euroopan tähtitieteilijöiden välinen yhteistyöhanke, jossa keskitytään parantamaan extragalaktisten etäisyyksien kalibrointia. Tämä koostuu useista menetelmistä, joilla tähtitieteilijät mittaavat kohteiden etäisyyksiä koko maailmankaikkeudessa. Observatoriossa tehtävät havainnot ovat tärkeitä määritettäessä tarkasti maailmankaikkeuden laajenemisnopeutta. Observatorio sijaitsee korkealla ja kuivalla Atacaman autiomaalla, joten havainto-olosuhteet ovat maailman parhaita. Sen lisäksi, että paikka jakaa saman koskemattoman taivaan muiden ESO:n teleskooppien kanssa, ESO:n Erittäin suuri ...

15. marraskuuta 2023: Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA), jossa ESO on mukana yhtenä kumppanina, on tehnyt korkeimman resoluution havainnot sitten toimintansa aloittamisen. Teknisen testin aikana ryhmä, johon kuului asiantuntijoita Chilessä sijaitsevasta Joint ALMA Observatory (JAO) -observatoriosta, Japanin kansallisesta tähtitieteellisestä observatoriosta (NAOJ), yhdysvaltalaisesta kansallisesta radiotähtitieteen observatoriosta (NRAO) ja ESO:sta, kuvasi laajentunutta tähteä 5 millikaarisekunnin tarkkuudella. Tämä osoittaa, että tähtitieteilijät pystyvät saavuttamaan ALMA:n avulla erotuskyvyn, joka vastaa 10 metrin pituisen linja-auton näkemistä Kuussa. ALMA koostuu 66 antennista, jotka voidaan sijoittaa eri paikkoihin Chilessä sijaitsevalla Chajnantorin ylätasangolla. Kukin antenni on varustettu vastaanottimilla, joiden avulla voidaan havaita radioaaltoja eri taajuusalueilla eli kaistoilla. ALMA:n erotuskyky paranee sekä antennien välisen maksimietäisyyden kasvaessa että havaintojen taajuuden kasvaessa. Uudet kuvat otettiin ALMA-antennien laajimmalla mahdollisella kokoonpanolla, jossa antennien suurin etäisyys toisistaan on 16 km. Havainnot tehtiin käyttäen Band 10 -vastaanottimia, joiden avulla ALMA voi tehdä havaintoja jopa 950 GHz:n taajuudella, joka on ALMA:n korkein mahdollinen taajuus. Koska nämä havainnot olivat ALMA:n kyvykkyyden ...

6. marraskuuta 2023: Euroopan avaruusjärjestön (ESA) johtaman Zero Debris Charter -peruskirjan tavoitteena on ottaa kantaa Maan kiertoradalla olevan avaruusromun kasvaviin riskeihin. Peruskirja julkaistiin tänään Sevillassa, Espanjassa, järjestettävässä Space Summit 2023 -huippukokouksessa, ja se on yli 40 avaruusalan sidosryhmän, muun muassa Euroopan eteläisen observatorion (ESO), yhteistyöhön perustuva peruskirja. ESO:n kaltaisten maanpäällisten tähtitieteen organisaatioiden kannalta peruskirjassa tunnustetaan, että avaruusromulla voi olla haitallisia vaikutuksia pimeään ja hiljaiseen taivaaseen, ja siinä pyritään lieventämään sen vaikutusta "mahdollisimman paljon". Zero Debris Charter on tärkeä sopimus, jossa hahmotellaan sekä periaatteita että toimia avaruusromun ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Avaruusromulla tarkoitetaan maapallon kiertoradalla olevien käytöstä poistuneiden kappaleiden, kuten toimimattomien satelliittien, rakettien sirpaleiden tai muiden hajonneiden osien kokonaisuutta. Kuten peruskirjassa todetaan, avaruusromu voi vaarantaa avaruustoiminnan turvallisuuden sekä sellaisia teknologisia ja sosiaalisia hyötyjä, joita tämä toiminta ihmiskunnalle tarjoaa. Sopimus tehdään ajankohtana, jolloin avaruusteollisuus laajenee nopeasti, minkä vuoksi avaruusromu on kasvava huolenaihe sekä avaruusyrityksille ja -virastoille, mutta myös ESO:n kaltaisille maanpäällisille tähtitieteen organisaatioille. Peruskirjaa laadittaessa ESO ...

16. lokakuuta 2023: Viime viikolla ESO:n henkilökunnasta, tieteestä, teknologiasta sekä ESO:n ja Chilen välisestä yhteistyöstä kertova aikakapseli haudattiin seremoniassa ESO:n ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) rakennustyömaalla Cerro Armazonesilla Chilen Atacaman autiomaassa. Kapseli sinetöitiin peruskiven muuraus seremoniassa vuonna 2017, kun pian valmistuvan "maailman suurimman taivaalle katsovan silmän" rakentaminen alkoi. Se toimii symbolisena viestinä tuleville sukupolville ja sisältää muistoja Chilen viranomaisilta, muun muassa Chilen silloisen presidentin Michelle Bachelet Jerian laatan Chilen taivaan avaamisesta koko maailman yhteisille kysymyksille sekä chileläislasten piirustuksia, joissa kuvataan maailmankaikkeutta, ESO:n teleskooppeja ja Pohjois-Chilen maisemia. Kapselissa on myös mosaiikki ESO:n henkilökunnan valokuvista ja kopio teleskoopin tulevia tieteellisiä tavoitteita esittelevästä kirjasta [1]. Kannen päällä on Zerodur®ista valmistettu kaiverrettu kuusikulmio, joka on 1/5 mittakaavassa tehty malli yhdestä ELT:n pääpeilin segmentistä. ESO:n neuvoston jäsenet ja henkilökunta vierailivat ELT:n työmaalla viime viikolla ja he hautasivat kapselin ELT:n kupolin seinään ESO:n neuvoston puheenjohtajan Linda Tacconin (Saksa) ja varapuheenjohtaja Mirjam Lieshout-Vijverbergin (Alankomaat) johtamassa tilaisuudessa. Erillisessä tilaisuudessa muutama päivä myöhemmin ...

12. lokakuuta 2023: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) ja Chilen tasavalta allekirjoittivat 6. marraskuuta 1963 sopimuksen, jolla yhteistyö tähtitieteen alalla aloitettiin. Yhteistyöllä oli valtava maailmanlaajuinen vaikutus. Suhde mahdollisti ainutlaatuisten observatorioiden, kuten La Sillan, Paranalin ja ALMA:n rakentamisen Atacaman autiomaahan sekä vahvojen tähtitiedeyhteisöjen kehittymiseen ja huipputason tieteellisten läpimurtojen tekemiseen. Eilen ESO-neuvosto ja henkilökunta sekä ESO:n jäsenvaltioiden diplomaatit, Chilen viranomaiset ja tiedeyhteisö pitivät ESO:n Santiagon toimistolla juhlatilaisuuden, joka oli ensimmäinen monista sopimuksen 60-vuotisjuhlallisuuksista. Chilen ja ESO:n historiassa on useita vaiheita, joissa tätä kumppanuutta on vahvistettu. Ensimmäinen ESO:n perustama observatorio oli La Silla, joka avattiin vuonna 1969 Coquimbon alueelle, 600 kilometriä Santiagosta pohjoiseen. ESO:lla on siellä tällä hetkellä käytössä joitakin kokoluokkansa tuottavimpia optisen alueen teleskooppeja. Lisäksi siellä on menossa kansainvälisiä hankkeita, jotka edistävät yhteistyötä, korkeatasoista tutkimusta ja uusien ammattilaisten koulutusta. Vuonna 1996 ESO ja Chile allekirjoittivat lisäsopimuksen, jolla chileläisille tutkimuslaitoksille taattiin havaintoaikaa ESO:n teleskoopeilta. Lisäksi perustettiin ESO–Chile yhteiskomitea, joka hallinnoi rahastoa, joka jakaa kilpailtua rahoitusta. Rahaston avulla ...

27. syyskuuta 2023: ESO:n tähtitieteilijä (Full Astronomer) Francesca Primas on saanut ensimmäisenä Tyynenmeren alueen tähtitieteellisen seuran (Astronomical Society of the Pacific, ASP) Nancy Grace Roman -palkinnon. Primas on ensimmäinen henkilö, joka on saanut tämän palkinnon. Palkinto otettiin käyttöön tänä vuonna tunnustuksena "yksilölle tai ryhmälle merkittävästä panoksesta sukupuolten tasa-arvon ja inkluusion edistämiseksi tähtitieteessä ja siihen liittyvillä aloilla". Primas on tunnettu astrofyysikko, joka tutkii Linnunradan ja sen satelliittigalaksien kemiallista kehitystä. Hän on myös edelläkävijä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä tähtitieteessä yleisesti ja erityisesti ESO:ssa. Noin 15 vuotta sitten hän teki tutkimuksen naisten asemasta ESO:ssa selvittääkseen organisaation sukupuolijakaumaa. Tulokset olivat pettymys, sillä vain 18 prosenttia henkilökunnan jäsenistä identifioitui naisiksi, mutta tämä toimi pohjana keskusteluille ja tuleville toimille, joilla edistetään monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja inkluusiota ESO:ssa. Primas vastasi pitkälti tästä tutkimuksesta ja oli mukana perustamassa ESO:n monimuotoisuutta ja inkluusiota käsittelevää komiteaa. Sittemmin naispuolisen henkilökunnan osuus on noussut yli 26 prosenttiin, ja ESO pyrkii nostamaan sitä edelleen. Primas on toiminut myös ...

25. syyskuuta 2023: Cherenkov Telescope Array Observatory (CTAO) tulee olemaan maailman tehokkain maanpäällinen gammasäteilyä havaitseva observatorio. Rakentaminen tulee nyt edistymään, koska sen hallintoelimet ovat hiljattain luvanneet rahoitusta hankkeelle. CTAO:n hallituksen edustajien neuvosto ja CTAO gGmbH:n neuvosto, jonka jäsen ESO on, kokoontuivat 6. syyskuuta 2023 sopimaan seuraavista vaiheista, joilla CTAO:ta viedään kohti rakennusvaihetta. Osana yksimielistä sitoutumistaan hankkeen edistämiseen kaikki jäsenet sopivat ennakoidusti noin 30 miljoonan euron suuruisesta rahoituksesta vuodelle 2024. Tämä merkittävä lisäys CTAO:n rahoitukseen mahdollistaa uuden infrastruktuurin rakentamisen ja työvoiman kaksinkertaistamisen. CTAO koostuu kahdesta teleskooppien ryhmästä: CTAO-North sijaitsee La Palmassa Espanjassa ja CTAO-South on ESO:n Paranalin observatoriossa Chilessä. Laajojen suunnittelu- ja alkutoimien, kuten pohjoisen teleskoopin prototyypin testaamisen, jälkeen uusi rahoitus mahdollistaa CTAO:n etenemisen useilla suunnilla. Vuonna 2024 CTAO aikoo avata vähintään 30 uutta työpaikkaa ja aloittaa eteläisen toimipaikan infrastruktuurin kehittämisen, kuten teiden, sähköjärjestelmien ja perustusten rakentamisen. "Olemme tyytyväisiä kaikkien jäsenten vakaaseen sitoutumiseen CTAO:n edistämiseksi, ja odotamme innolla eteläisen teleskooppiverkoston sijoittamista Paranalille", sanoi ESO:n ...