Lehdistötiedote

Uusi VISTA-kartoituskaukoputki nyt käytössä

11. joulukuuta 2009

Uusi VISTA-kartoituskaukoputki (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy) on otettu vastikään käyttöön ESOn Paranalin-observatoriossa, ja sen avulla on juuri tuotettu ensimmäiset julkaistut kuvat. VISTA on maailman suurin infrapuna-aallonpituuksia tutkiva kartoituskaukoputki. Sen suuri peili, laaja näkökenttä ja erittäin herkät ilmaisimet avaavat aivan uudenlaisen näkymän eteläiselle tähtitaivaalle. Upeat uudet kuvat Liekkisumusta, Linnunradan keskuksesta ja Fornaxin galaksijoukosta todistavat, että laite toimii erinomaisesti.

VISTA on ESOn Atacaman autiomaassa Pohjois-Chilessä sijaitsevan Paranalin-observatorion uusin kaukoputki. Se sijaitsee ESOn VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) vieressä, joten VISTAlla ja VLT:llä on samat erinomaiset havainto-olosuhteet. VISTAn pääpeilin halkaisija on 4.1 metriä. Peili on kokoluokassaan kaarevin ja laadukkain koskaan valmistetuista, joten sen rakentaminen ja kiillotus on ollut suuri haaste. Lopputuloksen laadukkuutta kuvaa hyvin se, että poikkeamat täysin virheettömästä pinnasta ovat suuruusluokaltaan vain joitakin tuhannesosia hiuksen paksuudesta.

VISTAn suunnitteli ja kehitti 18 englantilaisen yliopiston muodostama konsortio [1], jota johti Lontoon yliopiston Queen Mary College. Kaukoputki annettiin ESOn käyttöön osana Ison-Britannian liittymissopimusta. Suunnittelu- ja rakentamishanketta johti Ison-Britannian tiede- ja teknologianeuvosto STFC:n (Science and Technology Facilities Council) avaruustekniikan keskus UK ATC (UK Astronomy Technology Centre). ESO antoi VISTAlle alustavan hyväksynnän ESOn Garchingissa Saksassa sijaitsevassa päämajassa 10.12.2009 järjestetyssä tilaisuudessa, jossa olivat mukana Lontoon yliopiston Queen Mary Collegen ja STFC:n edustajat. Vastuu laitteen käytöstä siirtyi hyväksynnän myötä ESOlle.

”VISTA täydentää erinomaisesti ESOn Paranal-vuorella sijaitsevaa observatoriota. Laite toimii tienraivaajana eteläisen taivaan infrapuna-aallonpituuksia hyödyntävässä kartoituksessa. Sen avulla löydetään varmasti lukuisia kiinnostavia kohteita, joita voidaan sitten tutkia tarkemmin VLT-teleskoopin, ALMA-radioteleskoopin ja rakenteilla olevalla E-ELT-jättiläiskaukoputken (European Extremely Large Telescope) avulla”, sanoo ESOn pääjohtaja Tim de Zeeuw.

VISTAn ytimenä on 3 tonnia painava 67 megapikselin kamera, joka sisältää 16 infrapunasäteilylle herkkää erikoisilmaisinta. Koska VISTA havainnoi ihmissilmällä havaittavan valon aallonpituutta pidempiä aallonpituuksia, se voi tutkia kohteita, joita olisi muutoin mahdoton erottaa näkyvässä valossa. Tällaiset kohteet voivat olla esimerkiksi liian viileitä tai pölypilvien peittämiä. Ne saattavat myös sijaita niin kaukana, että niiden valo on siirtynyt näkyvän valon aallonpituusalueen ulkopuolelle universumin laajenemisen myötä. Kamera on jäähdytettävä −200 °C:n lämpötilaan, jotta avaruudesta tuleva heikko infrapunasäteily ei hukkuisi. Se suljetaan tätä varten suurimman koskaan valmistetun infrapunaa läpäisevän ikkunan taakse. VISTAn kameran suunnitteli ja rakensi konsortio, johon kuuluvat brittiläinen Rutherford Appleton Laboratory, edellä mainittu UK ATC sekä englantilainen Durhamin yliopisto.

Koska VISTA on suuri ja laajakenttäinen teleskooppi, se pystyy havaitsemaan heikostikin erottuvat kohteet ja käymään nopeasti läpi laajat taivaanalueet. Kukin VISTAn kuva kattaa noin kymmenen täysikuun kokoisen taivaanalueen. Laitteen avulla voidaan havaita ja luetteloida koko eteläisen taivaan kohteet 40 kertaa tarkemmin kuin aiemmissa infrapuna-aallonpituuksilla tehdyissä taivaankartoituksissa, kuten menestyksekkäässä Two Micron All-Sky Survey -hankkeessa. Havainnointitehossa nyt otettu harppaus on samaa luokkaa kuin ero paljaan silmän ja Galilein ensimmäisen kaukoputken välillä. Eteläiseltä taivaalta paljastuu tulevaisuudessa valtava määrä uusia ja entistä harvinaisempia ja erikoisempia kohteita, jotka voidaan luetteloida paljon aiempaa perusteellisemmin.

”Olemme iloisia voidessamme tarjota VISTA-kaukoputken tähtitieteilijäyhteisön käyttöön. Sen tuottaman tutkimusaineiston poikkeuksellinen laadukkuus on kunniaksi kaikille niille tähtitieteilijöille ja suunnittelijoille, jotka olivat mukana tässä jännittävässä ja haastavassa hankkeessa”, kommentoi UK ATC:n johtaja Ian Robson.

Ensimmäinen julkaistuista kuvista esittää Liekkisumua (NGC 2024), tähtiä synnyttävää näyttävää kaasu- ja pölypilveä, joka sijaitsee kaikille tutussa Orionin tähdistössä ja sen lähiympäristössä. Kohteen ydinosa jää näkyvässä valossa piiloon paksun pölypilven taakse. Infrapuna-alueen VISTA-kuvassa sen sijaan paljastuu pimeyden keskeltä kuumien nuorten tähtien muodostama tähtijoukko. VISTAn kameran laaja kuvakenttä taltioi myös NGC 2023:n hohteen sekä aavemaisen Hevosenpääsumun.

Toinen kuvista on mosaiikkikuva kahdesta VISTAn näkymästä Jousimiehen tähdistöön, jossa sijaitsee Linnunradan keskus. Sieltä paljastuu suuri joukko tähtiä – noin miljoona tässä yhdessä kuvassa – joista suurin osa jää normaalisti piiloon paksujen pölypilvien taakse ja tulee näkyviin vain infrapuna-aallonpituuksilla.

Viimeisessä kuvassa katsotaan VISTAn avulla kauas kotigalaksimme ulkopuolelle ja otetaan perhekuva Fornaxin (Sulatusuunin) tähdistössä sijaitsevasta galaksijoukosta. Laaja kuvakenttä mahdollistaa useiden galaksien ikuistamisen samaan kuvaan, jossa erottuvat muun muassa vaikuttava sauvaspiraali NGC 1365 sekä suuri ellipsigalaksi NGC 1399.

VISTA kartoittaa järjestelmällisesti eteläisen taivaan kohteita suurimman osan käyttöajastaan. Kaukoputkella tehdään ensimmäisen viiden vuoden aikana kuusi mittavaa taivaankartoitusta, joilla kullakin on omat tieteelliset tavoitteensa. Yksi kartoituksista kattaa koko eteläisen taivaan, kun taas muissa keskitytään tutkimaan yksityiskohtaisemmin pienempiä alueita. VISTAn kartoitukset tuottavat uutta tietoa tunnettujen tähti- ja galaksityyppien luonteesta, jakautumisesta ja alkuperästä. Lisäksi niissä kartoitetaan oman galaksimme sekä Magellanin pilviksi kutsuttujen naapurigalaksien kolmiulotteista rakennetta. Kartoitukset auttavat selvittämään universumin rakenteen sekä arvoituksellinen pimeän energian ja pimeän aineen välistä suhdetta.

Tuotetut suuret datamäärät – tavallisesti 300 gigatavua yössä ja yli 100 teratavua vuodessa – virtaavat ESOn digitaalisiin arkistoihin, joista ne työstetään kuviksi ja luetteloiksi Cambridgen ja Edinburghin yliopistoissa sijaitsevissa datakeskuksissa. Kaikki aineisto on julkista ja tähtitieteilijöiden käytettävissä kaikkialla maailmassa.

VISTA -konsortiota johtava Jim Emerson Lontoon yliopiston Queen Mary Collegesta odottaa innolla uuden kaukoputken tuottamia tutkimustuloksia: ”Historia on osoittanut, että kiinnostavimmat VISTAn tapaisten hankkeiden tuottamista tuloksista ovat sellaisia, joita oli vähiten osattu odottaa. Odotankin innolla, millaisia ne tulevat olemaan!”

Lisähuomiot

[1] VISTA-konsortiota johtaa Lontoon yliopiston Queen Mary College, ja siihen kuuluvat Lontoon yliopiston Queen Mary College, Belfastin Queen's University, Birminghamin yliopisto, Cambridgen yliopisto, Cardiffin yliopisto, Central Lancashiren yliopisto, Durhamin yliopisto, Edinburghin yliopisto, Hertfordshiren yliopisto, Keelen yliopisto, Leicesterin yliopisto, Liverpoolin John Moores -yliopisto, Nottinghamin yliopisto, Oxfordin yliopisto, St Andrewsin yliopisto, Southamptonin yliopisto, Sussexin yliopisto ja Lontoon University College.

Lisätietoa

ESO (European Southern Observatory, Euroopan eteläinen observatorio) on tähtitieteen keskeinen eurooppalainen hallitustenvälinen organisaatio. Se on tuottavuudella mitattuna maailman johtava tähtitieteellinen observatorio. Sen toimintaa tukee 14 maata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekki. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maassa sijaitsevien tutkimusvälineiden kehittämiseen, rakentamiseen ja toimintaan. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä tärkeitä tieteellisiä havaintoja. ESOlla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön edistämisessä. ESOlla on Chilessä kolme huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESOlla on Paranalissa VLT-teleskooppi (Very Large Telescope), maailman kehittynein näkyvän valon aallonpituuksia havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, sekä VISTA, maailman suurin kartoituskaukoputki. ESO on maailman suurimman tähtitieteen alan projektin, täysin uudenlaisen ALMA-teleskoopin, eurooppalainen yhteistyökumppani. ESO suunnittelee 42-metristä E-ELT-teleskooppia (European Extremely Large optical/near-infrared Telescope, eurooppalainen erittäin suuri optinen/lähi-infrapuna-alueen teleskooppi), josta tulee maailman suurin tähtitaivasta tarkkaileva silmä.

Linkit

• Lisätietoja VISTAsta
• VISTA-esite
• HD-videokooste VISTAsta

Yhteystiedot

Prof. Jim Emerson
Queen Mary, University of London
UK
Puh.: +44 794 127 1548
Sähköposti: j.p.emerson@qmul.ac.uk

Richard Hook
ESO Survey Telescopes PIO
Puh.: +49 151 1055 5780
Sähköposti: rhook@eso.org

Julia Maddock
Science and Technology Facilities Council
UK
Puh.: +44 1793 44 2094
Sähköposti: julia.maddock@stfc.ac.uk

Siân Halkyard
Queen Mary, University of London
UK
Puh.: +44 20 7882 7454
Sähköposti: s.halkyard@qmul.ac.uk

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media